27. helmikuuta 2023

Key West

Key Largosta matkamme jatkui saariketjun päähän Key Westiin. Se on suosittu matkailukohde, johon tulevat sekä amerikkalaiset että ulkomaalaistet turistit. Vanha puukaupunginosa, leppoisa tunnelma ja hienot rannat vetävät matkailijoita puoleensa.

Aloitetaan Key West virtuaalikierros rannoista. Netin perusteella Key Westin paras ranta on Fort Zachar Taylor Historic State Parkin ranta. Sitä kehuttiin myös hyväksi snorklauspaikaksi. Rannalla on myös kahvila ja vessat. Omia eväitä voi syödä puitten varjossa olevalla piknikalueella, jossa on paljon pöytiä ja penkkejä. Alueelle pitää maksaa pääsymaksu. Rannalla on aurinkotuoleja vuokrattavana. 


Ranta oli todella viehättävä, mutta snorklaus oli surkeaa ja virtaus niin paha, että olimme jälkikäteen todella hämmästyneitä, että varoituskylttien luvatussa maassa ei ollut yhtään varoitusta virtauksesta, joka meinaa paiskata sinut oikean reunan aallonmurtajan teräviä kiviä päin. Näkyvyys oli snorklatessa olematon ja kaloja oli vähäisesti. 

Toisen rantavierailun Key Westissä teimme Clarence S. Higgs Memorial Beachille. Onpa muuten aivan järkyttävän pitkiä nimiä Floridan paikoilla ja vaikea muistaa niitä. Tämä ranta oli lähellä hotelliamme. Edessä oli hyvin ilmaista parkkia, rannalla on vessat ja pukukopit sekä kahvila. Snorklausta emme edes viitsineet harkita. Tavallisilla hiekkarannoilla kaloja näkee todella huonosti. Kalat tykkäävät olla kivien lähellä. Vanhan sillan pätkän tolpat olisivat voineet tarjota jonkun kalabongauksen. Kalojen sijasta tällä kertaa bongasimme taas siipikarjaa.

Kukko oli aika ärhkästi tulossa autoon, kun avasin oven. Mitä tekee matkakaveri? No, tietysti kuvaa sitä, että uskaltaako Kepposka ulos autosta ja nokkii kukko Kepposkan nilkat ;) Pääsin rannalle ehjin nilkoin. 

Hullu kukko yrittää tunkea autoon

Nämä linnut olivat aamuisin parkissa hotellin aamiaissalin oven edessä. Käyttäytyivät varsin rauhallisesti, mutta oven sai sulkea perässään vahtien tai muuten siivekkäät yrittivät päästä aamupalalle.

Key Westin tunnetuimmat nähtävyydet ovat Hemingwayn talo ja kantakuppila sekä vanhat puutalot. Harkitsimme Hemingwayn kotimuseota. Jonna kysyi minulta, että "Kepposka, sinä ahkera lukija, mistä Hemingwayn kirjasta tykkäsit?" Jouduin toteamaan, että en yhdestäkään. Pidin niitä kaikki todella puuduttavina. Niinpä valitsimme vanhat puutalot ja Audubon museotalon. 

Vanhat puutalot meinasivat tulla kaikki jyrätyksi uudempien rakennuksien alta 1950 ja 60-luvuilla. Yksi vanhimmista puutaloista sai omistajakseen vuonna 1958 pariskunnan, joka remontoi 110-vuotiaan talon upeaan kuntoon. Tästä lähti innostus ja kiinnostus kunnostaa Key Westin vanhan keskustan puutaloja. Tämä saneerausinnostuksen "lähtölaukaustalo" on nykyisin nimeltään Audubon house amerikkalaisen taidemaalarin mukaan. Audubon house toimii museona, taidegalleriana ja sitä voi vuokrata juhliin. Meidän sisävierailukohteeksi valikoitui Audubon house.

Alkajaisiksi muutama kuva söpöistä taloista:






Sitten Audubon houseen. 

Vuonna 1846 Key Westiin iski paha hurrikaani, joka tuhosi suurimman osan taloista. Varakas kapteeni Greiger aloitti sen jälkeen hienon talon rakentamisen perheelleen. Museon kyltit kertovat suurpiirteisesti John Greigeristä, hän oli kapteeni ja hylkyjen pelastaja. Museon yläkerrassa pyöri haastatteluvideo Greigeristä. Siellä jälkeläinen kertoi varsin suorasukaisesti esi-isänsä toiminnasta. Alue oli toki karikkoinen ja sääolosuhteet saattoivat yllättää rahtilaivoja, joten pelastettavaa riitti. Hra Greiger varmisti busineksensa volyymin sytyttelemällä karikoille kokkoja ja ohjaamalla laivoja karille. Hylkypelastajalle kuului osuus hylyn lastista, se taisi olla 10-20% Ensimmäinen paikalle ehtinyt hylkypelastusryhmä sai jonkinlaisen yksinoikeuden pelastustöihin. Hra Greiger sanoi, että puolet hänelle tai lasti päätyy merenpohjaan. Greigeristä tuli erittäin varakas. 110 vuotta talo pysyi suvun hallinnassa, mutta rahat loppuivat ja talo ränsistyi. Olisi saanut rikoksilla hankitut rahat loppua jo aiemmin.

Kuva sisäpihan puolelta. Päätalon lisäksi oli keittiötalo ja muita talousrakennuksia ja hurmaava trooppinen puutarha





Suloisia vanhoja leluja

Hyvän sään aikaan herrasväen viikonloppuhuvina oli kaupungilla käyskentely hienosti pukeutuneena

Audubon, jonka mukaan talo on tänä päivänä nimetty, oli amerikkalainen lintutieteilijä ja taidamaalari, joka ikuisti kaikki tunnetut amerikkalaiset linnut 1800-luvun alussa. Audubonin töitä on näytillä galleriaosastolla sekä muuallakin talossa.


Samaan aikaan tilataideteos ja Audubonin töitä näytillä


Key Westin nähtävyyksiin kuuluu myös Hemingwayn suosikkibaari Sloppy Joe's. Ajattelimme, että olisimme voineet kunnioittaa Hemingwayn muistoa nauttimalla jotkut juomat, mutta baari oli tupaten täynnä. Tämä olikin sitten kolmas Hemingwayn suosikkibaari, jonka olen käynyt ovelta kurkkaamassa. Kaksi edellistä oli Havanassa ja Barcelonassa. 

Aivan täysi Sloppy Joe's, jopa baaritiskille istumaan olisi ollut pitkä jono

Kymmenien metrien pituinen jono oli myös Key Westin eteläisimmän kadunkulman "meripoijulle" kuvaamaan itsensä Yhdysvaltojen eteläisimmässä kolkassa. Emme todellakaan viitsineet jäädä jonottelemaan. Hotellille palatessa Jonna nappasi autonikkunasta kuvan meille.


Minä tein muutamia erinomaisia puubongauksia. Kyllä nykyisin on helppo selvittää, että mitä katsoo. Nappasin kuvan ja tein googlella kuvahaun ja hetkessä tiesin, että edessäni on Banyan tree joka on suomeksi banianviikuna. Banianviikunan erikoisuus on se, että se kasvattaa itselleen lisää juuria oksista. 


Tuollaista kasvustoa oli kasvamassa maata kohden

Ehdimme nautiskelemaan myös hotellin uima-altaasta

Huonehintaan kuului drinkkikuponki ja otettiin pina coladat. Kun tarjoilija laittoi nämä eteemme olimme hyvin pettyneitä että mitkä ihmeen lasten slush-juomat nämä ovatkaan. Osoittautuivat niin erinomaisiksi, että jouduimme lähtemään illalliselle jalkapatikassa

Huikeita auringonlasku emme ponganneet, mutta kaunishan tämäkin taivas on

Ajomatkan Key Westistä Evergladesin kupeeseen halusimme tehdä päivänvalossa. Siis sen merenpäälle rakennetun osuuden ajamisen. Seuraavaan majapaikkaan pääsimme perille tapojemme mukaan pimeässä, koska pysähdyimme yhteen ostoskeskukseen. Ajomatkalle kävimme ostamassa key lime piirakkapalaset konditorio-leipomosta, joka väittää kyseisen tuotteen keksineensä.  Ilmeisesti reseptin alkuperä on hämärän peitossa, mutta Key Westissä se on joka tapauksessa luotu. Tarkoituksenamme oli syödä kakkupalaset mahdollisimman kivan merimaiseman äärellä paluumatkan varrella.

Maku ja maisema kohdillaan. Täydet viisi tähteä





Key Westissä oli kiva lomakyläfiilis, sää oli ihana ja snorklausretki oli hyvä. Luulen, että Florida Keys on nyt sen verran nähty muutamassa päivässä, että sinne ei tule enää ikinä palattua. Eikä jäänyt fiilistä, että haluaisin pian uudestaan. Floridassa nähtävää ja koettavaa riittäisi helposti toiseenkin reissuun.

Vielä tähänkään eivät Floridan postaukset päättyneet. Jäljellä on vielä päivä Evergladesissa ja yöpyminen intiaaniheimo Miccosukeen kasinohotellissa. 

23. helmikuuta 2023

Yrjönkadun uimahallissa

Uimaseuran naisten kanssa vietimme ystävänpäivää - tosin päivän myöhässä. Viive johtui uimahallin saatavilla olevista vuoroista. Juhlapaikkanamme oli Yrjönkadun uimahalli. Minun on pitänyt käydä siellä yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Vihdoinkin onnistuin. 

Yrjönkadun uimahalli on avattu vuonna 1928 ja se on Suomen ensimmäinen uimahalli. Se oli vuosikymmenten ajan Suomen ainoa uimahalli. Se on aikoinaan herättänyt valtavaa hämmästystä, että voiko tälläinen paikka olla olemassakaan. Yrjönkadun uimahalli herättää edelleen hämmästystä. Se on nimittäin aivan älyttömän hieno! Pääaltaan kaksikerroksinen halli on kuin roomalainen kylpylä pienellä venäläisellä tvistillä. Voi olla, että maailmasta ei löydy yhtä hienoa julkista uima-allassalia mistään muualta.

Yrjönkadun uimahallissa on vaalittu vanhaa interiööriä. On vanhoja juomapisteitä, vanhoja kylttejä, kaappeja ja puusaunan kiukaatkin ovat vanhat ja niin erikoiset, etten ole nähnyt muualla vastaavia. 

Yrjönkadun uimahallissa on erilliset vuorot naisille ja miehille. Vuoteen 2001 Yrjönkadulla uitiin alasti. Nykyisin saa vapaasti valita, että käyttääkö uimapukua vai ei. Yrjönkadun uimahalliin voi ostaa tavallisen lipun, joka oikeuttaa 1. kerroksen käyttöön. Siellä on vaatteita varten kaapit altaan reunalla, suihkut, saunat ja uima-allas sijaitsee myös 1. kerroksessa. Toinen vaihtoehto on hinnakkaampi toinen kerros. Siellä sisäänpääsyyn kuuluu jokaiselle oma lepohytti vaatteiden vaihtoa varten, kylpytakki, pyyhe ja pefletti. Kakkoskerroksessa on puu-, infrapuna- ja höyrysaunat. Lisäksi kakkoskerroksessa toimii ravintolapalvelut. Ystäväni Otilia oli ostanut meille jo ennakkoon netistä liput kakkoskerrokseen. 

Lepohytti - onhan nämä nyt niin hieno historiallinen interiööri.
Tai voihan tästä tulla vähän sellainen sairaala tai sellifiiliskin, mutta ei ahdistavasti


Uimallissa on sen avaamisesta lähtien toiminut Cafe Yrjö. Listalta pistää silmään runsas valikoima perinteisempiä juomia kuten simää. Sekä juomissa että ruoka-nnoksissa on sekä uusia tulokkaita että historian havinaa. Tilauksen voi tehdä heti paikalle saapuessa tiettynä aikana toimitettavaksi. Siten voi käydä rauhassa saunomassa ja uimassa. Ravintolahenkilökunnalla on muuten todella kivat asut.

Yhdistettiin kaksi hyttiä, jotta me kaikki neljä mahduimme yhdessä syömään. Pöydät ovat käytävän kaariholvien alla, josta voi ihailla upeaa näkymää altaalle, mutta pöytiin mahtuu vain kaksi.

Tästä kuvasta näkee ihanat holvikaaret ja pikkupöydät

Söin vuohenjuustoleivän. Se oli hyvä mutta nälkäiselle vähän liian pieni. Kolo vatsassa paikkaantui jälkkärillä. Yrjön ritari eli sokeroitua leipää, vaniljajäätelöpallo ja hilloketta. Olipas hyvää!


Tässä kuvassa näkyy toisen kerroksen puusauna, laitosmestari on tutkailemassa puukiuasta. Kiuas tuollainen enemmän uunin mallinen, yläluukku oli auki ja sinne heiteltiin vettä.
Kuva www.hs.fi, kuvaaja Miikka Pirinen

Yrjönkadun uimahallissa toinenkin uima-allas, mutta tällä hetkellä se kerros toimii ainoastaan tilaussaunana. 

Tilaussaunan 12m uima-allas

Vierailumme aikana hallissa kävi aikamoinen kuhina. Me vesijuoksimme. Vesijuoksijoita oli runsaasti ja iso osa vesijuoksijoista oli enemmän seurustelemassa kuin urheilemassa, joten kovin tehokasta treeniä altaassa ei pystynyt tekemään. Sanoisin, että Yrjönkadun uimahalli on enemmänkin paikka fiilistelyyn ja tunnelmasta nauttimiseen kuin urheilemiseen ainakin ruuhkaisena ilta-aikana. 

Meillä oli tosi kiva ilta ja tykkäsin hurjasti Yrjönkadun uimahallista. Suosittelen! Yrjönkadun uimahalliin on tulossa lähitulevaisuudessa remontti. Kannattaa mennä kokemaan ihanaa kylpyläfiilistä ja historian havinaa jo ennen sitä.

Onko Yrjönkadun uimahalli sinulle tuttu paikka?

Aukioloajat kannattaa tarkistaa täältä:
Yrjönkadun uimahalli

Tämän hetken hinnat:
1. krs sisäänpääsy 5,8€
2. krs 16€

Uima-aika 2t. Meidän vierailumme aikana netistä etukäteen ostettavat 2. krs liput illan viimeiselle vuorolle oikeuttivat 3t uintiin ja hinta oli 25€. 2 tuntia riittää ihan hyvin, jos tilaa vaikka vaan juoman ja naposteltavaa. 

Linkkaamaltani sivulta löytyy myöskin linkki 2. kerroksen nettivaraukseen.


19. helmikuuta 2023

Yllätyksiä Meksikonlahden pinnan alla

Palaan vielä viime vuotiseen Floridan reissuun.

Kennedy Space Centeristä matkamme jatkui shoppailemaan. Tarkoituksenamme oli saapua päivänvalossa seuraavaan kohteeseemme Key Largoon. Key Largon sijaitsee Florida Keys saariketjun alkupäässä ja sen ketjun päätepiste on hyvin tunnettu Key West. Innostuimme shoppailusta ja jopa minäkin anti-shoppailija tein pienet ostokset. Ehdimme nähdä vilauksen laskevasta auringosta ajomatkalla Key Largoon. Mihinkään kohteeseen emme saapuneet päivänvalossa. Key Largossa olimme niin myöhään perillä, että ainoastaan pikaruokapaikat olivat auki. Key Largossa yöpyminen katkaisi ajomatkan Key Westiin mukavammaksi. Lisäksi meitä kiinnosti päästä snorklaamaan John Pennekamp Coral Reef State Parkiin, jota on netissä kehuttu erittäin hyväksi snorklaukspaikaksi.

Citymaasturin takapenkki täyttyi ostoskasseista ja ystäväni joutui ostamaan lisälaukunkin :)

Matkalla Key Largoon



Aamu valkenee Key Largossa


Hotellin ranta oli todella ihastuttava. Jonna päätti käydä tekemässä koesnorklauksen. Siitä tuli aikamoinen jännitysnäytelmä. Uimarappuset päättyivä kesken ja Jonna hyppäsi mereen. Rappusia pitkin ei siis päässyt takaisin. Jonna lähti snorklaamaan vaaleaa viivaa pitkin kohti rantaa. Siinä kesken snorklauksen Jonna tajusi, että merenpohja on meduusojen peitossa. Siinä ei voinut muuta kuin toivoa ettei maha tai polvet osu meduusoihin. Jonna veti ahkerasti mahaa sisään ja onnistui rantautumaan ilman meduusaosumia.

Siinä näkyy meduusakuja

Kauniin näköisiä meduusoja pohjassa, osa oli kuin isokokoisia lumihiutaleita sakaroineen

Lisää meduusoja, iso on liikkeellä ja ei ole enää ylösalaisin

Pohjassa oleileva meduusalajike oli meille molemmille uusi tuttavuus. Siitä käytetään nimitystä upsidedown jellyfish, englanniksi lajikkeen virallinen nimi on cassiopea. Ne viettävät ison osan ajastaan pohjassa lepäillen. Meduusan keskiosa on pohjaa vasten ja lonkerot ovat ylöspäin. Lonkerot pistävät, mutta eivät ole varaallisia ihmiselle. Pistos voi toki aiheuttaa paikallisihottumaa.

Rannalla oli tanskalainen äiti pikkupoikansa kanssa, joka halusi leikkiä rantavedessä. Äiti reippaasi nakkeli hiekkalapiolla cassiopea-meduusat kauemmas. Meduusa joka näytti vedessä kauniilta lumihiutaleimaiselta tähdeltä, oli läheltä katsottua kaikkea muuta kuin viehättävä.

Meduusa hiekkalapion päällä

Yksi tanskalaisäidin heittämistä meduusoista päätti vaihtaa maisemaa pidemmän kaavan mukaan

Juuri kun toivuimme upside-down jellyfish kohtaamisesta huomasimme, että pitkin rantaan juoksenteli kanoja ja kukko vapaana. Kukko piti vielä aikamoista kiekumista ajoittain mennessään. Olimme aamun luontokohtaamisista hetken aikaa hämmentyneitä. Myöhemmin meille selvisi käytännön kokemuksen kautta, että villinä juoksentelevat kanat ja kukot ovat yleinen näky Florida Keysin alueella.


Hotellin kahvitarjoilu ja cookiet lievittivät pettymystä hotellin rannan uimamahdollisuuksiin

Meduusarantaan tutustumisen jälkeen olimme tyytyväisiä, että olimme myöhemmin aikeissa jatkaa matkaa Key Westiin. Muuten olisimme joutuneet etsimään muita rantoja ja tuon hotellin uima-allaskin oli pieni. Ranta oli toki kaunis, mutta käytettävyys oli kehno. Key Largosta lähdimme puolen päivän snorklausretkelle. Retkeen olimme todella tyytyväisiä. Retkellä pysähdyttiin kahdessa eri kohteessa snorklaamaan. 

Tällä katamaraanilla lähdimme snorklausretkelle

Alue oli tunnettu upean sini-violeteista koralleista. Oli kyllä taas pinnan alla uskomattoman kaunista.

Eikö olekin upeita värejä?

Ihana kalaparvi koralleilla


Tällä kertaa piti pukea päälle liivi, johon saattoi puhaltaa ilmaa kelluttamaan. Näitä vastaan meillä ei ollut mitään, koska liivin avulla säästyi suurimman osan selästä aurinkovoiteella rasvaamisesta.

Ensimmäisen snorklauspaikan anti oli lähinnä nuo upeat violetit korallit

Seuraavan snorklauskohteen erikoisuus oli mereen vuonna 1965 upotettu pronssinen Kristus-patsas Christ of the Abyss. Pennekampin koralliriutalle upotettu patsas oli kolmas samanlainen mereen laitettu patsas. Kaksi aikaisemmin mereen asetettua patsasta ovat Italiassa ja Grenadassa.

Patsaalla on pituutta 9 jalkaa, eli noin 2,7m


Toisella snorklauksella korallit eivät olleet yhtä kauniita kuin ensimmäisellä. Onnistuimme bongaamaan kilpikonnan ja seurailimme sen touhuja varsin pitkään. Kilpikonnat ovat ihan ykkössuosikkejani! Lisäksi näimme useampi häijyn näköisiä isohkoja barracudia.



Kilppari on löytänyt jotain syötävää korallin kohdalla

Taas jatketaan matkaa

Onnistuneita kilpikonnakuvia kertyi nopeasti lähemmäs 30

Siellä vaanii saalista barracudat

Barracuda

Venematkalla snorklaamaan ajelimme laajojen mangrovemetsien ohitse. Samanlaisia ihailin huhtikuussa Port Douglasissa.



Googlailun perusteella Florida Keysin alueella olisi ollut toinenkin erinomainen snorklauskohde: Dry Tortugas National Park. Se jäi meiltä kuitenkin kokematta.

Nämä Floridapostaukset eivät meinaa loppu millään. Minulla olisi vielä kirjoitettavaa Key Westistä ja Evergladesista. Olin ajatellut, että Florida loppuun ennenkuin alan kirjoittelemaan Kairosta. Saatan joutua joustamaan aikajärjestyksestä.