Toiveiden mukaisesti

Hyvää viikonloppua Kepposlasta!

Meillä jokainen on saanut viettää aikaa toiveidensa mukaisesti. Poikien toiveet ovat olleet tavallisesta poikkeavia. Esikoinen on asunut tornissa ja keskimmäinen matalammassa rakennuksessa.

Ihanat pahvilaatikkoasumukset!

Yhdellä pojista on selvästi enemmän silmää elämästä nauttimiselle. Hän ei halua asua pahvilaatikossa, hän haluaa nauttia drinkkejä, joissa on päivänvarjo :) Kukas pojista onkaan tullut eniten äitiinsä?

Vesikin maistuu hyvältä kun lasissa on päivänvarjo

Itse aion solahtaa takaisin dekkarin Venetsiaan ja nauttia vielä hetken hurmaavasta laiskuudesta. Olisi hommiakin, mutta miksi tehdä tänään jotain, minkä voi lykätä ensi viikonloppuun...

Jakkupuvun korvike

Alkaa taas olla pakkopuvun eli jakkupuvun vuosittaiset ulkoilutuspäivät. Kuten aikaisemmin kirjoitin, niin en pidä jakkupuvuista. Peruspakoiluyritykseni on nykyisin mekko.

Välillä iskee kuitenkin sukkahousukriisi. Niinpä eilen pakoilin pakkopukua mustilla suorilla housuilla (vuosia vanhat Globalit) ja paitapuserolla, jonka jujuna on niitit kaula-aukossa (Banana Republic). Jalassa Eccon kiilakorot. Korvissa ripaus luksusta ja lisää konservatiivisuutta Chanelin helmien muodossa. Harvoin tulee niitä pidettyä, koska nekin kutittavat korviani.

Asu ei yltänyt jakkupuvun muodollisuuteen, mutta olipas se niin paljon mukavampi päällä! Lisäksi mielestäni ihan hyvät match asiakkaisiin, jotka olivat liikkeellä rennommin jopa pikkutakki-farkut yhdistelmällä.

Mikään ei silti voita farkkuja ja t-paitaa :)

Sana joka aiheuttaa huimausta

ja kylmää hikeä on

gastroskopia

Puolitoista viikkoa sitten alkoivat rajut ylävatsakivut. Lääkärit epäilevät ruokatorventulehdusta, jonka laukaisi leikkauksen jälkeinen kipulääkitys. Toki pohjat hommalle on pedattu jo 90-luvun vatsakatarrin alun avulla ja sillä kaikella vuosien varrella tankatulla kahvilla, tulisilla curryilla ja käristetyllä ruualla. Oireet eivät ota laantuakseen lääkityksellä, joten ei auta muu kuin alkaa keräillä rohkeutta tuota gastroskopiaa varten. Toivon äkillistä ihmeparantumista ja tutkimusten välttämistä. 

Huikaisevaa onnentunnetta on aiheuttanut työpaikkalääkäri. Enpä olisi uskonut olevani siitä näin onnellinen. Mutta onhan se ihan mahtavaa mennä lääkärille joka puhuu suomea, selostaa tutkimuksensa ja yrittää ihan oikeasti auttaa. Ja sinne pääsee joka arkipäivä. Vähään aikaan en kehtaa valittaa rupusista toimisto-oloista tai siitä puuttuvasta kahvista.

Eiköhän tästä vielä rva Keppos-Rämä ponnista uuteen nousuun. Ainakin on vakaa aikomus :)

Mukavaa alkuviikkoa!

PS. Jos suoriuduit sujuvasti ja ilman traumoja gastroskopiasta, niin mielelläni kuulen kokemuksestasi. Jos oli aivan karmeaa, niin tilitetään sitten yhdessä vasta operaationi jälkeen.

PPS. Kylläpä maistuisi kupillinen kunnon kahvia. Kofeiinivierotusoireet ovat jo jääneet taakse, mutta se kahvin maku, ai että kaipaan sitä.

Boys' Baking Club

Ennen tätä terveysromahdusta pidimme viime viikolla hiukan poikien kerhoa meillä.

Boys' Baking Club

Kerho osoittautui hyvin suosituksi. Keittiössä kävi innokas tohina. Yhden halukkaan leipurin jouduin käännyttämään ovelta, koska poikien nuppiluku sisällä oli siinä vaiheessa viisi. Noh, olisihan hänkin mahtunut mukaan, koska keskimmäinen jättikin sitten leivontavuoronsa väliin ja kuopus pitäytyi esimiestehtävissä käskyttäen minua.

Master cheffeinä toimi esikoinen luokkakaverinsa kanssa. Ensin pojat tekivät ison pullataikinan nousemaan. Nousi niin hyvin, että ilmeisesti aineiden mittaaminen meni aivan ohjeen mukaisesti.

Pojat vaivasivat itse taikinan. 

Aivan loppuvaiheessa piti upottaa oma käsi kulhoon kokeillakseni taikinaa.

Pullataikinan kohotessa pojat leipoivat puolikkaan kaupan piparitaikinan. Ja kääks, toinen puoli katosi melkein kokonaan leipureiden suuhun raakana.

Pullataikinasta riitti leivottavaa ja syötävää. Pihalle jääneet leipurihalukkaat pääsivät osallistumaan syömiseen. Seitsenpäinen lapsijoukko ei saanut syötyä kaikkia pullia. Aikuisillekin jäi pullaa ja esikoisen koulukaverin perheelle jäi oman pojan leipomat maistiaiset ja jopa pakkasessa on odottamassa pulla per Kepponen :)

Keittiökin oli operaation jälkeen inhimillisessä kunnossa. Onnistunut ja herkullinen kerho!

Titanic

Kävimme miehen kanssa viimeisenä sairauslomapäivänäni katsomassa Titanic-näyttelyn Tallinnassa. Se oli minijuhlistus hyvälle toipumiselle leikkauksesta ja paluulle normiarkeen.

Emmepä silloin osanneet aavistaa, että parin päivän päästä minulle puhkeaa kivulias seurannaissairaus, joka vetää petipotilaaksi ja että talon valtaa paha flunssa, joka aiheuttaa kuopukselle rajun laryngiittikohtauksen hengenahdistuksineen. Tänään on valoisampi päivä ja sopiva hetki muistella näyttelyä.

Näyttely on Lennusadam-museossa. Ensimmäiseksi tutustuimmekin Lennusadamin perusnäyttelyyn. Meistä molemmista Lennusadam on erittäin hienosti toteutettu ja mielenkiintoinen paikka.

Näyttelyssä on brittien vuonna 1934 itsenäiselle Virolle rakennettu sukellusvene Lembit, neuvostoaikaista rannikkotykistökalustoa sekä erilaisia merimiinoja. Rauhanajan kalustoa ovat erilaiset merimerkit ja eri aikakausien veneet. Museo on oikea multimediapaikka, jossa näytöiltä voi lueskella pidempään tai lyhyempään aiheeseen liittyvää materiaalia. Lapsia ja lapsenmielisiä taatusti ihastuttaa kaksi lentosimulaattoria, joiden runkoina on vanhat kaksitasokopiot. Näyttely jatkuu ulos sataman alueelle, missä emme enää jaksaneet käydä.

Lembit sukellusvene

Titanic-näyttely koostui isoista postereista, Titanicin hylystä nostetuista esineistä ja uudelleen rakennetuista Titanicin sisätiloista. Postereissa kerrottiin White Star Lines vaiheista, Titanicin ja sen sisarlaivojen rakentamisesta, ajan matkustustyylista, muutamista matkustajista, laivan kapteenista, turvamääräyksistä sekä vaihe vaiheelta Titanicin onnettomuusyöstä. Minusta näyttely oli erittäin mielenkiintoinen.

Omasta alakoulun historian tunnilta on jäänyt kertomus mieleen, että Titanicin kapteeni olisi sanonut, että Titanic kestää jäävuoren eikä tarvetta väistämiseen ole. Näyttelyssä kerrottiin aivan eri tarina. Laivalta tähystettiin koko ajan jäävuoria, mutta jäävuori havaittiin liian myöhään. Siihen vaikutti se, että miehistön kiikarit eivät ehtineet mukaan neitsytmatkalle ja kuu ei ollut näkyvissä. Todennäköisesti myös korjausliike aiheutti suuremman vahingon kuin mitä olisi tapahtunut, jos Titanic olisi törmännyt jäävuoreen keula edellä.

Titanicin sisätiloja ja ehkä maailman kuuluisin portaikko

Sitten vielä muutama kuva Titanicista nostetuista tavaroista. Titanic upposi melkein 4km syvyyteen.

Lennusadamissa näyttelytekstit ovat viroksi, venäjäksi ja englanniksi.

Jos haluat nähdä Titanic-näyttelyn, kannattaa olla nopea. Näyttely päättyy maaliskuun lopussa. Viikonloppuisin siellä on kuulemma ollut aikamoinen tungos.

Söpöä perjantaihin

Reilu viikko sitten esittelin teille Söpö-Töpön ja Töpö-Söpön - nuo pienet pehmot, jotka ovat päätyneet yhä useammin leikkeihin ja jotka asetellaan minun tyynyni viereen yöksi. Ne ovat pieniä ja tarvitsevat äidin hellää hoitoa.

Kävin kyläilemässä ystävälläni Haltiakummilla. Tavaroistani löytyi salamatkustajat: Söpö ja Töpö!

Haltiakummilla on koti täynnä kauniita yksityiskohtia, joten pitihän niitä näyttää Söpölle ja Töpölle. Pehmoveljekset saivat varsinaisen seikkailumatkan.

Olisittepa nähneet, kuinka poikien suut loksahtivat auki, kun aloin näyttämään heille kuvakavalkadia Söpön ja Töpön reissusta! Kuvat katsottiin moneen kertaan. Joskus taitaa olla ihan hyvä, etten ole kasvanut 100% aikuiseksi ;)

Haltiakummilla on komea puu maalattuna seinälle ja siinä on paperista lehdet. Komeuden kruunaa linnunpönttö, joka toimii valaisimena. Ja ketäs siellä linnunpöntössä onkaan?

Söpöä ja Töpöä kyllä jännitti ensin krotiili sekä korkeat paikat. Haltiakummi kertoi, että 14 vuotta krokotiili on pitänyt vahtia, eikä ole vielä kertaakaan puraissut ketään ;)

Leijonanpennun kanssa Söpö ja Töpö olivat heti kavereita, koska se näytti aivan kotona olevan Leon veljeltä. Lisko vähän jännitti, mutta kiipeily oli kivaa!

Lopuksi Söpö ja Töpö päätyivät vielä brunssiseuraksi :)

Söpöä perjantaita!

Kynsilakkakorut

Ystäväni Haltiakummi perehdytti minua kynsilakkakorujen tekoon. Se on aika koukuttavaa puuhaa. Se on myös lopputuloksen osalta arvaamatonta puuhaa. Punaisen koruni jouduin tekemään neljästi, kun taas sinimusta onnistui heti ensimmäisellä yrityksellä. Minä, kärsimätön yksilö, jaksoin siis tehdä yhden korupohjan neljästi :) Valmiisiin koruihin olen kovasti tyytyväinen.

Mikä on kynsilakkakoru? Lyhyesti: lasinen möntti eli kapussi koristellaan tasaiselta puolelta useammalla kerroksella kynsilakkaa ja saadaan "korukivi". Korukivestä voi tehdä riipuksen, korvikset tai sormuksen. Kapusseja on erikokoisia ja -muotoisia. Tarvikkeita myy askartelu- ja korutarvikekaupat.

Haltiakummilla on blogissaan hyvät ohjeet kynsilakkakorujen tekoon *klik*

Työ käynnissä. Kapussissa on väritön pohjalakka ja ensimmäinen hilekerros tehtynä

Kapusseja kuivamassa

Työvälineet

Maestrolle tuli virheellinen työvaihe - kapussit kyynärpäässä ;)

Omat kapussini ovat valmiita kiinnitettäväksi kaksikomponenttiliimalla korunosiin

Valmista!

Haltiakummin kynsilakkakorukokoelma

Kiitos Haltiakummi!

Hra Kepposen hemmottelua

Olen kehno lahjojen hankkija. Siksi hra Kepponen jää usein ilman synttärimuistamista ja joululahjaa, hääpäivämuistamisesta puhumattakaan. Silloin tällöin onnistun tsemppaamaan. Viime vuonna hra Kepponen sai synttärilahjan ja tänä vuonnakin onni suosi. Kahdet synttärit putkeen - hyvä minä!

Tosin varsinaisena merkkipäivänä asuimme hotellissa evakossa ja osa perheestä oli sairaana. Sillon tilanteen pelasti keskimmäinen, joka antoi isille lahjaksi rivin suklaalevystään :)

Vihdoin ehdimme ravintolaan syömään. Kohteeksi sattui kuponkitarjouksen perusteella Lyon, jossa olemme syöneet ennenkin ja pitäneet paikasta. Ruuan maussa ei ollut valittamista tälläkään kertaa. Vika oli annoskoossa. Kolmen ruokalajin annoskoot olivat aivan liian pienet. Annokset olisivat sopineet viiden ruokalajin menun osiksi. Jouduimme palaamaan kotiin Stockkan herkun kautta. Minä ehdotin Mäkkäriä ;)

Samettisen pehmeää maa-artisokkakeittoa ja vuohenjuustomoussea

Ankanrintaa, punakaali-pinaatti-sienopaistosta ja kaksi pienen uuden perunan kokoista perunaa.

Annos oli hyvä, mutta aivan liian pieni. Tähän olisi mennyt toinen samankoinen kevyesti.

Minikokoinen creme brulee, sitruunavaahtoa ja praliinijäätelöä. Maku erinomainen.

Nyt kun olen saanut putken auki mieheni hemmottelussa, niin lisää on tiedossa. Olen suunnitellut ja maksanut meille mini get-awayn Lontooseen toukokuussa. Melkein meinasi mennä viikonloppu sivusuun lastenhoito-ongelmien takia, mutta onneksi isotäti pelasti tilanteen. Toivottavasti ei tule mitään viime hetken katastrofia. Vuodatan katkeria kyyneliä, jos reissu jääkin väliin.

Löysin todella hyvän tarjouksen hotellista vähän kauempana turistinähtävyyksistä Canary Wharfissa, mutta arvioiden perusteella se on ihana.

London Marriott Hotel West India Quay

Ostin meille liput Lion Kingiin. UK:n Ticketmasterin kautta oli vielä saatavilla permantopaikkoja.

Kuva lainattu täältä

Lisää hemmottelua on luvassa miehelle. Retki Harry Potter studiolle. Odotukseni studion suhteen ovat korkealla, toivottavasti ei tule pettymystä.

Kuva täältä http://harrypotter.wikia.com/wiki/The_Making_of_Harry_Potter

Meneekö miehen hemmottelu jo överiksi, jos vielä varaan meille perinteisen afternoon tean? En ole ikinä sellaisella käynyt ja hiukan tekisi mieli. Muuten ohjelmassa on varmaan British Museum ja laiskanpulskeaa kävelyä, jos sää sallii. Ehkä ehdin vielä viemään miehen Madame Tussaudsin vahakabinettiin. Hra Kepponen ei ole ikinä käynyt siellä ja itse olen käynyt siellä kultaisella 80-luvulla. Silloin uutuutena oli Prinssi Andrew and Sarah hääasuissaan ja Michael Jacksonin vahanukke oli musta.

Tämän jälkeen ei varmaan ole niin nokonuukaa, jos vaikka yhdet synttärit unohtuu ;)

Naistenpäiväylläri

Meillä ei yleensä vietetä Naistenpäivää. Enkä voi sanoa, että olisin sen viettoa kaivannut. Olisin varmaan unohtanut koko Naistenpäivän, jos some ei olisi ollut täynnä Naistenpäivätoivotuksia. Mutta mikäs on sen kivempaa kuin yllätysmuistaminen. Hra Kepponen oli ostanut kaksi kimppua tulppaaneja.

Juhlintatykitys jatkui, esikoinen leipoi Naistenpäivämuffinit, joissa oli vadelmaa ja mustikkaa. Onnistuivat oikein hyvin, paremmin kuin edellinen satsi.

Nirppanokkapikkuveljet eivät tietenkään suostuneet syömään niitä. Aika tyly oli keskimmäisen pisteytys, pisteitä tuli pyöreät 0. Leipuri ei ottanut nokkiinsa, koska tajusi saavansa nirpan osuuden ;)

Laitanpa samalla muistiin ystävänpäivän. Sitä meillä on yleensä vietetty. Mies ostaa kukat ja minä laitan jotain herkkua. Tänä vuonna olin sairaalassa ystävänpäivänä. Mies tuli tuomaan sinne kukat ja kortit.

Kuopus ja keskimmäinen molemmat päättivät antaa päiväkodissa tehdyn kortin minulle. Kuopus oli vielä huolehtinut, että äiti saa kortin sairaalaan. Osaa ne välillä olla niin suloisia mussukoita.

Vasemmalla kuopuksen kortti, oikella keskimmäisen

Kotiruokaviikko osa 2

Kotiruokaviikon loppuosa menikin valmistaessa ruokaa enemmänkin aikuiseen makuun. Lapsille tein vuuallisen makaroonilaatikkoa, joka yleensä uppoaa aina.

Perjantai
Ruokaisa salaatti, jossa oli paistettua vuohenjuustoa ja hiukan pekonia. Salaatin valmisti Hra Kepponen.

Arvosanaksi (asteikolla 0-10) salaatti sai molemmilta 9.

Lauantai
Pihvi, paistettuja vihanneksia ja ranskalaisia. Kokkina jälleen Hra Kepponen. Kokki maustaa oman pihvinsä erittäin voimakkaalla cajun-pippuriseoksella tuliseksi pinnaksi (blackened stake tyyliin). Minä syön omani pippurilla ja suolalla maustettuna.

Arvosanaksi (asteikolla 0-10) pihvi saa minulta 9, Hra Kepponen vaatii että saa antaa puolikkaan numeron 9,5. Täysi kymppi vaatisi enemmän panostusta lisukkeisiin.

Sunnuntai
Sunnuntairuokana oli koko perheelle kanapihvejä (uunissa) ja riisiä. Tämä on siitä kiitollinen ruoka, että siitä on helppo tehdä versio aikuisille ja lapsille vaihtamalla kastiketta tai lisukkeita. Tai pilkkoa aikuisten kanaosuus paistettujen nuudelien sekaan.

Tällä kertaa lapsille currykastike tuli Knorrin pussista, aikuisille valmistin pitkästä aikaa sataykastiketta. Minua oli useamman päivän riivannut hirveä satayhimo. Koska vatsani on särkylääkkeiden syönnistä vielä arka, tein sataysta sellaisen miedon version.

Toistaiseksi yksikään satayresepti ei ole vastannut toiveitani päädyin tekemään kastikkeen näppituntumalla maustamalla sitä pikkuhiljaa pannulla. Suurimmassa osassa ohjeita minusta sipuli ja inkivääri maistuvat liikaa läpi. Omastani jätin koko inkiväärin pois. Missään tapauksessa en käytä sitruunaruohoa sataykastikkeeseen.

Näppituntumaohje:
vajaa 2dl suolapähkinöitä
0,5 prk kookosmaitoa (lisänä hiukan vettä)
1 salottisipuli (voisi laittaa hyvin 2 kpl)
1 kynsi valkosipulia
loraus soijaa
loraus limemehua
1 tl juustokuminaa
puolikas chilipalko (tulisempaan laita koko palko)
ruokalusikallinen fariinisokeria

Rouhi maapähkinät karkeaksi, älä jauha liian hienoksi.
Halkaise chilipalko, poista siemenet ja hienonna palko ohuiksi suikaleiksi.
Kuullota pilkottu salottisipuli, valkosipuli ja chili öljyssä. Lisää juusto kumina.
Lisää kookosmaito ja pähkinät.
Lisää muut ainekset ja anna kuplia hetki.

Siinä se herkku on - NAM!

Arvosanaksi (asteikolla 0-10). Nyt tulee molemmilta 9,5, kun nyt kerran siirryttiin hyväksymään puolikkaat pisteet. Taas olisi lisukkeita pitänyt vielä kohentaa. Riisissä olisi voinut olla joku mauste, samoin noissa sokeriherneissä ja kana olisi pitänyt olla grillattua. Omasta mielestäni sataykastike oli kyllä kympin suoritus :)

Kotiruokaviikko osa 1 *klik*

Lohisushitaivas

Olin ystäväni kanssa tänään lounaalla suuren suosion saavuttaneessa Fukussa. Harvoin näkee Helsingissä ihmisten jonottavan lounasta. Me olimme kärppänä paikalla jo hiukan ennen avaamista :)

Inspiraatio Fukuun menosta tuli, kun näin kuvan noista pikaisesti pannulla/parilalla käytetyistä lohisusheista. Se on lempparini, jopa ylitse tuoreen tonnikalan.

Lempparini edessä oikealla

Lemppareideni takia kannatti ehdottomasti mennä. Itseäni hiukan häiritsi nuo majoneesikoristeet, jotka peittivät helposti sen vienon grillin maun, mutta koristeet on helppo pyykäistä pois. Myös perinteinen lohinigiri oli erinomaista. Riisi on yksi Helsingin parhaista, riisiviinietikkaa on kerrankin käytetty riittävästi ja se on riittävän makeaa. Sushit olivat yllättäen täysin ilman wasabia, joten sen askarteleminen annoksiin jään syöjän vastuulle. Esillepano oli kuin karkkeja katsoisi.

Lohen lisäksi oli erilaisia makeja. Niissä oli sisällä lohta tai raputikkua ja erilaisia kasviksia. Yhteen oli kätketty kinkkuakin (not for me). Itse en ole kovin kova sushirullien ystävä, mutta lohi kasviksilla maistui hyvältä.

Tarjolla on myös muutama lämmin ruoka. Kesäkurpitsa tempura oli erinomaista ja niissä oli sopivan ohut friteerauskuori, valitettavasti se pitäisi syödä heti kuumana eikä kuumalevyn päälle jäähtyneenä. Minulle paistetut nuudelit toimivat aina.

Lisäksi oli raastesalaattia ja paria eri melonia. Hintaa 13,5€ mikä minusta on varsin kohtuullinen hinta laatuun nähden.

Jos haluat herkutella monipuolisesti erilaisilla kaloilla ja merenelävillä, niin siihen tarpeeseen Fukun lounas ei vastaa. Jos lohi, raputikku ja kasvikset maistuvat, Fuku tarjoaa maukkaan lounaan. Sushibuffet on tarjolla myös viikonloppuisin ja iltaisin, tosin korkeampaan hintaan. Lieneekö valikoima kuitenkin sama?

Söpöä maanantaihin

Ennen enempiä söpö-juttuja tulee vuoden ensimmäinen kortti, jolla osallistun p*skarteluhaasteeseen nro 222. Siinä pelattiin bingoa ja valitsin rivikseni 3D-tarra - X - kukka. Minun X on pilkut. Pääsiäistä kohti mennään!

Pikkaisen piti tsempata, että sain p*skiksen vaatimat elementit kasaan. Alkuperäinen ajatukseni oli supersimppeliä kuten tämä

Leimat ovat hienosta paketista, jonka voitin Niinulan blogiarvonnasta.

***
Söpöt ovat linnutkin, mutta nyt haluan esitellä jotain paljon söpömpää.

Ajatus postaukseen tuli siitä, että yleensä kerron poikien raisuista leikeistä. On meillä rauhanomaisiakin leikkejä, tämä on suorastaan söpö-söpö-söpö. Leikissä hoidetaan eläimiä. Välillä pelastetaan villieläimiä reservaattiin, välillä pyöritetään maatilaa Hay Day tyyliin ja välillä pidetään eläinkauppaa. Parhaimmillaan leikkiin osallistuva kaikki pojat.

Minun hellään huomaan annetaan yleensä harvinaiset pienet eläimet. Saanko esitellä: Söpö-Töpö ja kaksoiveli Töpö-Söpö

 Vasemmalla Töpö-Söpö ja oikealla Söpö-Töpö

Keskellä on suklaasuinen Söpö-Söpö-Höpö

Maanantai ei voi alkaa muuten kuin hymyillen, kun aamulla huomaa, että vieressä on Söpö-Töpö, Töpö-Söpö ja Söpö-Söpö-Höpö :)

PS. Eläimet lapset ovat nimenneet itse

Teippisankarit

Tiktakin Heilutaan Teipataan biisin kertosäe Keppostyyliin kuuluu näin:

Hei me teipataan taas, mutta ei me sotketa

Ehkä väsyttää vähän, mutta nyt ei nukuta

Hei me teipataan taas, mutta ei me sotketa

Ei me sotkuisuutta kaduta tai sitä kelata

Listen while you read!

Mitä tapahtuu, kun jätät teippirullan saataville?

1. Saat olohuoneeseen modernin taiteen näyttelyn
Plussaa ilmaisesta sisäänpääsystä ja ripustajan ylpeydestä. Vaihtelevia töitä, raikkaita värejä.
Miinusta ripustusten pois rapsuttelun vaivasta.

Esimerkki ripustuksesta

2. Panttivankidraaman
Plussana hihityttävän jännittävä leikki.
Miinuksena hurja teipin menekki

Future preparation: Muista aina piilottaa ilmastointiteippi!!

Iloa sunnuntaihin!