Erinomainen ravintola Teller sekä kotikeittiön vitello tonnatto

Kun katselimme kalentereita Hra Kepposen kanssa selvisi, että olemme yhtenä viikonloppuna kahdestaan kotona. Antiikkisella nuorisoslangilla meillä oli siis KÄTY (=kämppä tyhjä). Pojilla käty houkuttelee kutsumaan kavereita pienempään tai suurempaan illanviettoon mahdollisesti virvokkeiden kera. Olisimme voineet tehdä saman, mutta meille suurempi houkutus on mennä kahdestaan syömään johonkin kivaan ravintolaan. Olimme sen verran ajoissa liikkeellä, että saimme pöytävarauksen Telleriin.

Valitsimme molemmat Tellerin menun, Hra Kepponen pippuripihvillä ja minä kuhalla. Hra Kepponen otti viinipaketinkin.

Ensimmäisenä alkupala oli endiiviä, taatelia, hasselpähkinää ja fromage blanc-juustoa. Minä sain hasselpähkinän sijasta pinjansiemeniä. Olen tehnyt tee-se-itse siedätyshoitoa pähkinöillä, mutta saksanpähkinät ja hasselpähkinät saattavat vielä aiheuttaa oireita, etenkin allergiakautena. Tämä oli niin herkullinen annos! Ainakin pinjansiemen versiona.

Sieltä pilkistää jotain lisuketta endiiveille

Googlailin tätä annosta, että löytyiskö reseptiä sen tekemiseen kotikeittiössä. Löysin reseptin, joka menee varmaan aika lähelle alkuperäistä. Olen kopioinut sen tämän postauksen loppuun.

Seuraavana annoksena oli karhunlaukkarisottoa, vihrää parsaa & suolasitruunaa. Annoksen kirkkaan vihreä väri, joka tulee siis karhunlaukasta, oli huikea. Makukin oli erinomainen.

Minulla oli pääruuaksi kuhaa. Kastikkeessa oli mausteisuutta. Näin kertakokeiluna se toimi ihan mukavasti, mutta en ehkä toista kertaa innoistuisi tästä annoksesta, vaikka se oli toimiva kokonaisuus. Hra Kepposen pippuripihvi oli parempi annos.

Grillattua kuhaa, kuhabrandade, rapubisque & togarashiöljyä

Tellerin pippuripihvi, suippokaalia & pancettaa

Jälkiruokana oli erinomainen passionilla ja vaniljalla maustettu Crème Caramel

Hinnaltaan Teller on kallis. Hinnan vuoksi tämä saattaa jäädä ainoaksi käynniksi. Hra Kepposen mielestä ruoka oli parempaa kuin Basbasissa, jossa söimme koko perhe joulukuussa. Minä ehkä kuitenkin kallistun siihen, että Basbas oli parempi ruualtaan ja etenkin tunnelmaltaan.

***

Italialaisissa ravintoloissa tsekkaan aina, että onko listalla vitello tonnattoa. Se on yksi lempialkupaloistani. Suomessa sen toteutus ei aina osu nappiin, mutta Italiassa en ole ikinä saanut edes keskinkertaista vitello tonnattoa. Esikoisemme jakaa kiinnostukseni vitello tonnatto kohtaan ja päätti kokeilla, miten sen tekeminen onnistuu kotikeittiössä.

Reseptiksi esikoinen valitsi https://viinimaa.fi/reseptit/vitello-tonnato

Resepti poikkeaa monesta muusta reseptistä netissä siinä, että tähän versioon ei tule majoneesia. Useimmat reseptit, jotka ovat tarkoitettu noin 400-500g naudanpaistia, sisältävät 1-2dl majoneesia kastikkeessa. Minusta majoneesi kuuluu vitello tonnaton kastikkeeseen. Se pehmentää kastikkeen makuja sopivasti ja kyllähän kunnon majoneesi on herkullista melkein missä vaan. 

Majoneesittoman kastikkeen valintaa puolsi se, että Italiassa on kuulemma koulukunta, jonka mielestä se ei kuulu "aitoon ja oikeaan reseptiin".

Meillä ei taito ja välineistö riittänyt sellaisiin ihan ohuisiin naudanpaistiviipaleisiin, joten oli tyydyttävä vähän paksumpiin. Ensimmäiset vitello tonnatto annokset eivät yltäneet lähelle ravintolatasoa, mutta olivat maukkaat. Näitäkin on siis mahdollista valmistaa kotikeittiössä, eikä se ole edes kovin vaikeaa.

Oletko maistanut vitello tonnattoa? Tykkäätkö?

Sitten vielä lopuksi se mainitsemani Tellerin alkupalaresepti. Tämän löysin netistä ja se menee meillä ehdottomasti kokeiluun.

Lähteestä Bella Table - Podcast kopioitu resepti

Tein copy-catin Tellerin klassikkoannoksesta (hatarien makumuistikuvien perusteella). Endiiviä, vatkattua pehmeää vuohenjuustoa ja mascarponea, pannulla kevyesti lämmitettyä paahdettua hasselpähkinää ja taatelia ja appelsiini-ruohosipuli vinegretti. Hapokasta, kermaista, paahteista ja makeaa. Nam!

6:lle

4 isoa endiiviä

200g pehmeää vuohenjuustoa

100g mascarponea

1 dl paahdettuja kuorittuja hasselpähkinöitä

6 (medjool)taatelia

Vinegretti

1 luomuappelsiinin kuori + 1/2 mehu

1,5 rkl hienonnettua ruohosipulia

1 rkl hunajaa

2 rkl omenaviinietikkaa

0,5 dl extraneitsytoliiviöljyä

suolaa

mustapippuria

Valmista vinegrette. Lisää pannulle hasselpähkinät ja silputut taatelit ja lämmitä. Lisää muutama ruokalusikallinen vinegretteä.

Pese ja kuivaa endiivit. Vatkaa vuohenjuusto ja mascarpone tasaiseksi kreemiksi. Lusikoi lautaselle nokare, asettele endiivin lehdet sivuun, lusikoi hasselpähkinöitä ja taateleitä kreemin päälle ja vinegrettiä endiivin lehdille.

***

Arki on ollut aika kiireistä ja kuormittavaakin. Se johtuu töistä, mutta myös siitä että ensi lauantaina meillä juhlitaan tuoretta ylioppilasta. Tässä on siivoiltu kotia sekä myös pihaa juhlakuntoon.

Mukavaa sunnuntaita!

Resepti jakoon: herkullisia Shanghai tacoja kotona

Vietnamilainen ravintola Lie Mi nousi nopeasti suosioon Helsingissä. Ei varmaan ole liiottelua sanoa, että maine rakentui Shanghai tacojen varaan. Lie Mellä on monta muutakin hyvää annosta ja hinta-laatusuhde kaikkiaan kohdillaan.

Muistan kuinka vein ensimmäisen kerran esikoisemme syömään Lie Meen. Neuvoin häntä tilaamaan Shanghai tacot. Jostain syystä Hra Kepponen tykkää enemmän Lie Men curryista, etenkin jos on saatavilla ankkacurry. Poika seurasi isäänsä, vaikka tiesin heti sen olevan virhe. Esikoinen halusi maistaa annostani, se on meillä suht yleinen tapa. Minulle oli selvää heti, että minulta pyydetään vähintään annosten puolitusta ellei perätä vaihtoa. Esikoiselle kävi aivan samoin kuin minulle - ihastuimme Shanghai tacoihin ensimmäisellä haukkauksella.

Jossain vaiheessa esikoinen alkoi selvittelemään, että minkälaisia ohjeita netistä löytyy Shanghai tacoille. Olemme saaneet jonkin aikaa herkutella niillä kotona. Kotiversio on varsin maukas ja helppo tehdä. 

Poikamme on käyttänyt reseptinsä pohjana tätä tiktok kokkausvideota https://vm.tiktok.com/ZNRa8pNdT/

Tässä on Shanghai taco täytettynä kanalla ja halloumilla

Tässä taco täytettynä kanalla ja vähäisellä määrällä silmusalaattia - majoneesi puuttuu

Ainekset:
kanaa esim. paistileikkeet tai fileepihvit
halloumia
kanamuna
pankojauhoja
Santa Marian crispy chicken spice mix
hoisin-kastiketta
salaattia
tulista silmusalaattia
majoneesia esim. Santa Marian lime-jalopeno majoneesi tai vaikka shirazaa sotkettuna tavalliseen majoneesiin
paratha lettuja
jos haluat tulisuutta, niin lisää hieman tuoretta chiliä (me emme lisää chiliä)

Paratha lettuja saa ainakin K-kauppojen pakastealtaasta ja ne näyttävät tältä (ovat muuten todella herkullisia)

Tacoja kannattaa varata kaksi per ruokalija. Paistileikkeet ovat yleensä sen verran kookkaita, että yhdellä leikkeellä täyttää yleensä kaksi lettua.

Ohjeen teille on kirjoittanut esikoiseni

1. Leikkaa kanan paistinleikkeestä ei halutut "roikkuvat" osat pois niin että tulee hyviä kanapaloja
2. Riko kananmuna kulhoon ja toiseen kulhoon panko-jauhoja, Santa Marian crispy chicken spice mixiä ja vähän suolaa
3. Kieritä kanapalat ensin kananmunassa ja sitten jauhossa niin että kaikki pinnat peittyy
4. Paista kanapalat sekä halloumi erillisellä pannulla (huomaa paistinleikkeleet välillä aika paksuja ja vaativat aikaa kypsyäkseen)
5. Kun kanat ovat kypsiä, nosteta ne pannulta ja anna vetäytyä hetki ennen pilkkomista
6. Kanojen vetäytyessä paista samalla pannulla kuin kanat paratha letut. Ne kuumenevat hetkessä.
7. Kun letut ovat kuumia, kokoa tacot laittamalla ensin alle hoisin-kastiketta, sitten salaattia, kana- ja halloumpalat, silmusalaattia ja lopuksi majoneesia

Aion kokeilla parathalettuja butter chickenin kanssa naan-leivän korvikkeena. Harmittaa, kun kelvollista naania ei saa kaupasta valmiina eikä arkisin voimat riitä tehdä naania itse.

Yksi parhaimmista resepteistämme: pork bowl

Tämä ruoka on yksi Hra Kepposen bravuureista ja minusta se on ihan hillittömän hyvää. Resepti on koottu kahdesta Ruokaboksin reseptistä ja sitä on muokattu meidän makuumme. Annoksesssa yhdistyy mukavasti mausteiset, päältä rapeat possukuutiot, riisi sekä raikas ja mehuisa punakaali-appelsiinisalaatti.

Ruuan valmistaminen ei ole vaikeaa, mutta aikaa siihen uppoaa perusarkiruokaa enemmän sekä aktiiviiseen valmisteluun että ennenkaikkea passiiviiseen odotteluun. Meistä se on todellakin vaivan arvoista! Muutaman raastamisen olemme onnistuneet poistamaan työvaiheista käyttämällä kaupan valmisteita.

Aloita ruuan valmistaminen keittämällä porsaan kasler. Me käytämme noin 1,5kg Snellmannin kaslerpalaa. Tästä määrästä tulee 6-7 annosta, riippuen ruokalijoitten nälästä. Valmis porsas sekä kaalisalaatti säilyvät hyvin jääkaapissa. Kaslerin keittämiseen menee noin kaksi tuntia, jonka jälkeen kasler jäähdytetään. Usein keitämme kaslerin jo edellisenä päivänä valmiiksi odottamaan.

Keitä kasleria noin kaksi tuntia

Punakaalisalaatti
Pojat syövät punakaalisalaattia pienet annokset. Jos he söisivät sitä yhtä paljon kuin minä, ei tämä annostus riitä.

Ainekset:
200g punakaalia valmiina raasteena (tai valmista itse)
1 appelsiini 
1 rkl valkoviinietikkaa
1 rkl öljyä
1 rkl sokeria
ripaus suolaa

1. Raasta appelsiinin kuori punakaaliraasteen joukkoon
2. Pilko hedelmäliha punakaaliraasteen joukkoon
3. Lisää valkoviinietikka, öljy, sokeri ja suola ja sekoita hyvin

Punakaali-appelsiinisalaatit mausteet

Possu ja riisi

Ainekset:
1,5kg kypsää kasleria
4 solovalkosipulia
2 chiliä
4 rkl öljyä paistamiseen
4 rkl fariinisokeria
8 rkl soijakastiketta
1 dl vettä
2 rkl valkoviinietikkaa
3*5cm pala inkivääriä tai 1/2 prk inkivääritahnaa (n. 55g)
ripaus kanelia

1. Laita vesi kiehumaan riisiä varten
2. Pilko kypsä kasler kuutioiksi
3. Pilko valkosipuli ja chili
4. Riisi kiehumaan (anna sen kiehua hetki, koska keittoaika pidempi kuin loput työvaiheet)
5. Kuumenna kaksi paistinpannua kuumaksi ja paista kaslerkuutioita öljyssä. Koska kaslerkuutiot tarvitsevat paistopintaa ja niitä on niin paljon, käytä kahta pannua. Paistoaika on noin 9 minuuttia, jonka aikana kuutioita pitää sekoittaa ainakin kolmesti
6. Lisää pannulle hienonnettu valkosipuli ja chili ja jatka paistamista. Sekoita nyt useasti, koska valkosipuli palaa herkästi.
7. Yhdistä paistetut kuutiot yhdelle panulle
8. Sekoita keskenään sokeri, soijakastike, vesi, valkoviinietikka, inkivääri ja kaneli. Kaada seos kaslerkuutioiden päälle
8. Hauduta miedolla lämmöllä n. 5-8min
9. Annostele lautaselle riisiä, salaattia ja porsasta, riisin päälle voi ripotella vaikka seesaminsiemeniä

 

Possukuutiot ovat saaeet paistopinnan ja sekaan on lisätty chilit ja valkosipulit

Possun paistomarinadi syntyy näistä

Kastike paistettujen kaslerkuutioiden päälle

Syömään!

Tämä on minun niin suuri suosikkiruoka, että tähteet menevät nimikoituu rasiaan ja niihin ei uskalla muu perhe koskea :)

Kiinnostaako reseptit? Olemme taas kokanneet pari Tiktok/IG ruokaa ja jos on kiinnostusta, niin voisin kirjoitella niistä. Toinen oli aika oivallinen.

Mukavaa viikonloppua!
Meillä menee viikonloppu sairastaessa, 3/5 perheenjäsentä on kovassa flunssassa. Hartaana toiveena on, että terveet pysyvät terveinä, koska heillä on edessä ensi viikolla penkkarit ja vanhojen tanssit.

Isänpäivän juhlaruokana helpot ja maukkaat kuharullat

Aloitimme isänpäivän juhlistamisen jo lauantaina. Kävin silloin tapaamassa isääni ja vein hänelle isänpäivän kunniaksi ruusut. Ostin kaupasta oikein herkullisen näköiset rahkapullat. Hitsit, mikä pettymys. Rahkan alla oli makeaa hilloa, joka ei sovi diabeetikolle ja varsinainen pulla oli aivan mautonta. Toivottavasti ruusut sentään kestäisivät pitkään.

Kiitos Vaari kaikesta tuesta ja kannustuksesta, jota olet vuosien aika minulle antanut <3

Sunnuntaina juhlimme Hra Kepposta. Lupasin tehdä jonkun paremman ruuan ja kiristää jonkun pojista leipomaan ja aamiaisen tekoon. Meidän paras nuorisolais-kokkimme, eli esikoisemme, mokoma häipyi ulkopaikkakuntalaiselle tyttöystävälleen. Hyvin pärjäsimme ilman häntä.

Minulle tuli kotiin näytenumero Glorian viini ja ruoka lehteä ja siinä oli varsin houkuttelevan oloisia reseptejä. Päätin kokeilla lehdestä ensimmäiseksi kuharullia appelsiini-voikastikkeessa. Hieman riskiä ottaa uusi resepti kokeiluun juhlapäväiksi, mutta se näytti paperilla jo niin hyvältä. Reseptissä oli raastettavaa ja pilkottavaa jonkin verran, mutta muuten se oli helppo. Kuharullista tuli uunissa juuri täydellisen kypsät ja ne olivat kuin samettia. Suolasin ohjeen mukaan kuhafileet, mutta ehkäpä täytteessäkin olisi saanut olla hitusen suolaa - tai sitten kuhafileet olisi pitänyt suolata reilulla kädellä. Jos haluat näyttävän kalaruuan kastikkeineen, niin suosittelen tätä reseptiä, jonka löydät alta.

Alkupalaksi oli savulohimoussea saaristolaisleivällä. Oikaisin ja ostin kaupan palvelutiskistä moussen

Kuharullat ja fenkolia 

Annos lautasella kastikkeineen

Sitten reseptiin

Ainesosalistasta olen sutannut tuoreen tillin ylitse, koska silloin kun aioin ensimmäistä kertaa tehdä ruokaa, sitä ei olisi tarvittu. Ostin kaupasta Pirkan dijonsinappia ja sitä olisi voinut olla enemmän. Saattaa olla, että Pirkan dijon sinappi on miedompaa kuin moni muu dijon

1. Valmista rullien täyte. Hienonna pinaatti ja tilli. Pese appelsiini ja raasta sen kuori. Sekoita nämä aineksi ja dijon sinappi tuorejuustoon. Huom harkitse suolan lisäystä täytteeseen. Appelsiini maistuu täytteestä voimakkaasti, hienovaraisempaa tulokseen voisi raastaa vaikka 1/2-3/4 appelsiinin kuoresta.

2. Laita suolaa ja pippuria kuhafileille ja levitä täyte kalafileille. Kääri fileet rullalle. Aseta ne vuokaan saumapuoli alaspäin.

3. Paloittele fenkoli ja laita ne vuokaa kuharullien ympärille. Lisää valkoviini. Laita voinokareet kalarullien päälle. Paista uunissa noin 20min. Valele rullia paistoliemellä kerran paistamisen aikana.

Kastike

Kaada 3/4dl paistolientä siivilän läpi kattilaan ja purista appelsiinistä 2rlk mehua joukkoon. Kuumenna hienuvasti ja siirrän syrjään liedeltä. Vatkaa voi nokareina kastikkeeseen. Mausta suolall ja pippurilla.

Meillä oli yksi kuhafile per ruokailija ja meidän mielestämme täytettä oli ehkä jopa hieman liikaa

Jälkiruuaksi oli kuopuksen tekemä herkullinen juustokakku

Meillä ei juurikaan osteta lahjoja isän- tai äitienpäiväksi, aika harvakseltaan synttäreiksikään aikuisten kesken ja joululahjaksi yleensä vain jotain pientä ihan vaan siksi, että on kiva avata yksi paketti ja vaarilta tuleva konvehtirasia.

Keskimmäinen osti Hra Kepposelle konvehtirasian ja minä tein hänelle kierrätyshenkisen joulukalenterin. Hra Kepponen tykkää suklaa-lakupalloista ja vuosien varrella olen ostanut hänelle lahjaksi Lakrids by Bülowin tuotteita. Viikonloppusuosikkikarkkilistalla on Pandan vastaavat pallerot, joissa hinta-makusuhde on loistava. Olen säästänyt Bülowin vanhan joulukalenterirasian ja täytin sen uudestaan. 

Joulukalenteri alkaa viikon sokkomaistelulla. Bülowin tuotteiden lisäksi kalenterissa on kilpailijoiden tuotteita. Hra Kepponen suorittaa maistelun silmät kiinni, jotta ulkonäöstä ei saa vinkkejä ja tarkoituksena on tunnistaa, että onko kyseessä Bülow vai kilpailija. Jos Hra Kepponen veikkaa palleroa Bülöviksi, niin sitten pitää vielä arvata makua. Tässä jo puheltiin siitä, että eikös voitaisi ottaa sokkotestiosuus marraskuun puolella. Nuorisoa kiinnostaisi nähdä, että kuinka isi pärjää ja ehkä saada itsekin joku maistiainen. Ehkä tässä pitää mennä ostamaan lisää täytettä kalenteriin, jotta siitä olisi iloa koko perheelle.

Appi ei saanut varsinaisena juhlapäivänä mitään pientä muistamista, ei edes kukkia. Ensi viikonloppuna tapaamme häntä ja tarkoitus olisi muistaa häntä tee-joulukalenterilla.

Kivaa viikkoa!

Arkiruokaa ja mahtava pico de gallo salsa

Meidän perhe rakastaa syödä ja meillä laitetaan tosi paljon ruokaa. Välillä minulla ja Hra Kepposella on ihan totaalinen kyllästyminen ruuanlaittoon. Ei vaan aina jaksaisi. Sitten välillä on ideat loppu. Tässä jonkin aikaa olemme kärsineet ruokaideoitten puutteesta. Vakioruokamme eivät yhtään houkutelleet, täydellinen kyllästyminen iski. Pläräsin nettireseptejä, blogiini tallettamia reseptejä sekä kaivoin jopa vanhoja ruokalehtiä. Tähän väliin sattui soittamaan Ruokaboksin puhelinmyyjä ja innostuin ottamaan muutaman boksin meille.

Tähän mennessä Ruokaboksin tämän pätkän paras juttu on ollut pico de gallo salsa. Sen tekeminen vaatii vähän viitseliäisyyttä, koska siinä on aika reilusti pilkottavaa. Sinänsä tosi helppo tehdä. Maku on ihan eri planeetalta kuin kaupan säilykesalsoissa. Pico de gallo on ihanan raikasta ja lime tekee siitä pikkaisen hapokasta. Pico de galloa söimme siis burritoissa, joihin tuli lisäksi salaattia ja paistettua kanaa tortillaletun sisään. Salilla ahkerasti käyvä keskimmäisemme totesi heti ateriasta, että ihan loistavat makrot. Ei mitään lisättyä rasvaa, terveellisesti kanaa ja hyvin kasviksia. Minä totesin ensi haukkauksella, että mikä ihana tuore maku! 

Ruokaboksin pico de gallo
1 punainen paprika
n. 6 kpl tomaatteja
1 punasipuli
1 limen mehu ja kuori
1/2 tl suolaa
1 tl sokeria
hieman mustapippuria
1/2 tl chilijauhetta
1 rkl öljyä

Pilko huuhdellut tomaatit ja paprika kulhoon. Kuori ja leikkaa punasipuli pieniksi kuutioksi (oikaisimme ja käytimme pakastettua punasipulia). Pese lime hyvin ja raasta kuori. Lisää limen kuori ja mehu joukkoon. Mausta suolalla, sokerilla, mustapippurilla, chilijauheella ja öljyllä.

Olin niin nälkäinen ja burritot niin hyviä, etten ehtinyt edes lautastani kuvaamaan. Pico de gallo salsaa jäi ylitse tuolla annoskoolla, vaikka meillä oli ylimääräistä kanaa. Ruokaboksin annoskoko on neljälle. Ylimääräisen pico de gallo maistuu nachojen kanssa erinomaisesti.

Pico de gallon jämiä nachojen kanssa. Nam!

Katsellaanpas sitten mitä muuta sitä on meillä syöty

Ensimmäisenä annoksena on Ruokaboksin lanttiperunat, uunitomaattia ja valkosipulikermakanaa. Lanttiperunat maistuvat aina, mutta on niissäkin meidän porukalle liian kova pilkkominen arki-illaksi. Minusta tuo kanakastike oli todella hyvää. Siinä oli reilusti valkosipulia ja timjamia, josta tykkään paljon. Voisimme tehdä kastikkeet uudestaan ja tarjota sen vaikka riisin kanssa.

Seuraavana annoksena on Ruokaboksin jauheliha-kookos-nuudelikeitto. Annokseen tuli mukavasti kasviksia ja se näytti todella ihanalta. Harmi vaan, että keitto oli aika mauton. Keitto muistutti raaka-aineiltaan yhtä meidän suosikkiresepteistämme aasialaista lihapulla-nuudelikeittoa. Voisimme kokeilla tehdä sen ihan vaan paistetulla jauhelihalla ja tehdä kuten tässä reseptissä, jossa nuudelit keitetään eri kattilassa ja annostellaa lautasille. Sitten siihen päälle annostellaan keittoa.

Lihapulla-nuudelikeiton resepti (alunperin Glorian ruoka ja viini lehdestä) löytyy täältä: Pikku Kepponen: Aasialainen pikaruoka ja sieniä kotikeittiössä

Ruokaboksin ihanan houkuttelevan näköinen keitto

Tässä vanha suosikkimme lihapulla-nuudelikeitto, jonka teossa voisi oikasta tuon ruokaboksin keiton tyyliin. Kuva noin viiden vuoden takaa :)

Sitten vielä yksi tämän jakson Ruokaboksi ruoka, jonka nimikin on jo pudonnut pois mielestä. Siinä on erinomaisesti maustettua kanan jauhelihaa ja paprikaa, riisiä ja päällä vähän tahmea kananmuna. Saattaa mennä uusintakokkaukseen.

On meillä syöty perinteisiä suomalaisia ruokia. Tänään syötiin paistettua kirjolohta ja perunamuusia ja jokin aika sitten makaroonilaatikkoa. Huomenna ajattelin kokeilla somesta bongaamaani hyvin helppoa parsapastareseptiä minulle ja Hra Kepposelle lounaaksi.

Makaroonilaatikko menossa uuniin, juusto tulee päälle vasta myöhemmin

Viikonlopun tärkeä kysymys meillä on tietysti, että mitä syödään. Minulla on kurkkukipeä ja vähän flunssainen olo, joten on aivan mahdollista että syödäänkin pakastepizzat ja kaupan tortelliineja. Jos olen kunnossa niin voisin laittaa kantarellipekonipastan viikonloppuna ja Hra Kepponen sitten laittaa toisen ruuan.

Mukavaa perjantaita!

PS. Ruokaboksista vielä sen verran, että meillä sitä käytetään lähinnä inspiraationa uusiin resepteihin. Boksin koko on neljälle ja siis aina pieni meidän perheellemme. Plussana se, että samaan tilaukseen voi kyllä ottaa vaikkapa lisä kanapaketin. Ruokaboksi on myös aika kallis. Reseptiikka on minusta erinomaista.

Herkullinen ja helppo parsapiirakka sekä Dandan-nuudelit

Yritän säännöllisesti kokeilla uusia reseptejä, vaikka arjessa siihen on aikaa rajoitetusti. Pitäisi ehkä harkita taas pitkästä aikaa Ruokaboksin tilaamista, jos siitä saisi kivoja uusia vinkkejä. Ennen pääsiäistä ystäväni Ilona jakoi löytämänsä parsapiirakka reseptin viestillä, että tämä näyttää niin hyvältä, että päätin jakaa sen. No niinhän se näyttikin. Ei muuta kuin kokeilemaan!

Tarjoilin tämä herkun pääsiäisbrunssillamme

Resepti löytyy täältä: Täyteläinen parsapiirakka – Perinneruokaa prkl | Meillä kotona

Pohja valmistuu helposti kaupan valmiista lehtitaikinasta (600g). Se asentellaan leivinpaperille uunipellille. Reunaan leikataan melkein pohjaan saakka koristeviillot ja reunat voidellaan kananmunalla ja ripotellaan päälle siemensekoitusta. Kannattaa pistellä reikiä lehtitaikinapohjaan ettei se kohoa turhanpäiten. Pohjaa esipaistetaan 200-asteessa noin vartin verran.

Kun pohja esipaistuu ehdit sinä aikana valmistamaan täytteet. Pohjalle tulee sitruunainen vuohenjuustotahna. Valmistin sen muussaamalla 200g vuohenjuustopötkön haarukalla ja notkistamalla sitä sitruunamehulla (n. 2 rkl). Vuohenjuustokastike levitetään esipaistetulle pohjalle. Sen päälle asetellaan parsat. Parsoista pitää poistaa kuiva tyviosa. Minä myös kuorin niitä kevyesti. Sitten paistetaan lisää 20 min. Kun piirakka on uunissa, kannattaa keittää valmiiksi kananmunat. Ne jätetään vähän löysäksi ja ohje neuvoo keittämään niitä 5min

Ja piiras takaisin uuniin

Vielä viimeinen täyte ja kolmas paistokerta. Tällä kertaa piirakan päälle laitetaan ilmakuivattua kinkkua 100g. Osa perheestäni oli sitä mieltä, että ilmakuivattua kinkkua olisi voinut olla reilumminkin. Piirakkaa paistetaan vielä 10 minuuttia, jotta kinkku rapeutuisi. 

Anna piirakan vähän käähtyä koristele se rucolalla ja asettele puolitetut kananmunat piirakan päälle. Piirakka oli niin täyttävää, että minulle riitti yksi pala. Nälkäinen nuoriso söi piirakan päälle vielä bagelit.

Tämä on minusta varsin hyvä resepti. Reseptin on tehnyt kokki Mika Rampa ja hänen osaltaan uusia reseptejä on tulossa uuteen blogiin. Yritän löytää tieni sinne hakemaan lisää inspiraatiota.

Vaarikin tykkäsi parsapiirakasta

Sain vaarilta vaihtarina mämmiä ja herkuttelin sen kerman ja sokerin kanssa

Sitten vielä samaan putkeen arkiruokavinkkaus: Dandan-nuudelit. Muutama vuosi sitten nettiin ilmaantui useampi Dandan-nuudeli resepti. Ne kaikki pohjautuvat kiinalaiseen Sichuanin alueen jauhelihanuudeliruokaan. Olemme päätyneet käyttämään niistä suoraviivaisinta K-ruokakaupan ohjetta.

Dandan-nuudelit | Reseptit | K-Ruoka

Pari huomiota reseptistä. Ensinnäkin ruoka on aika rasvainen ja kaloripitoinen! 100 grammassa Dandan nuudeleita on kaksi kertaa niin paljon rasvaa kuin perinteisessä makaroonilaatikossa. 

Reseptissä neuvotaan käyttämään porsaan jauhelihaa tai sika-nautaa. Olemme kokeilleet korvata jauhelihan vähärasvaisemmalla naudanjauhelihalla. Se ei ime samalla lailla mausteita ja makua itseensä. Siksi en voi suositella sitä.

Reseptissä käytetään 0,5dl rypsiöljyä. Se kuulostaa aika paljolta. Päälle tulee vielä 4 rkl seesamiöljyä. Olen kokeillut pienentää öljymäärää. Siitä on mahdollista vähän nipistää, mutta öljykin on olennainen osa reseptiä. Se mitä voi vähän pienentää on kevätsipulin määrä. Suosittelen, etenkin jos sipuli aiheuttaa sinullekin helposti närästystä.

Maapähkinöitä en ole alkanut erikseen wokkaamaan vaan olen käyttänyt suolapähkinöitä murskattuna.

Lopputulos on mukavan mausteinen ja jotenkin lohturuokamainen nuudelihässäkkä. Ehkä enemmän kolean talvisään ruoka, joka sopii siis myös Suomen kevääseen. Tänään satoi rakeita useampaan otteeseen Helsingissä. 

Kohtahan tässä voi alkaa odottelemaan uusia perunoita, kesäkeittoa ja syödä äkkiä loput sienet pois pakastimesta.

Dandan-nuudelit

Mukavaa viikonloppua!

Tiktokin turkkilainen bolognese ja uunifetapasta tuunattuna

Ruokajuttuja pitkästä aikaa

Minullahan ei ole edes Tiktokia (ja uskon, että pysyn päätöksessäni ainakin vielä olla lataamatta sitä puhelimeeni), mutta Tiktokissa trendannut turkkilaisen äidin pastaresepti saavutti minutkin muualla somessa. Jos reseptin perusainekset ovat pasta ja jauheliha, niin se päätyy yleensä meillä aina kokeiluun. Molemmat ovat perusraaka-aineitamme. Haluaisin sanoa, että perusraaka-aineemme on härkis ja kvinoa, mutta ollaan jämähdetty kokkauksessamme suomalaisiin suosikkeihin eli jauhelihaan ja kanasuikaleisiin.

Turkkilaisen pasta resepti löytyy myös ainakin Iltalehdestä sekä Kotiliedestä. Tässä linkki jälkimmäiseen https://kotiliesi.fi/resepti/turkkilainen-pasta/

Turkkilaisessa pastassa jauheliha paistetaan rapeaksi. Keitetyn pastan päälle tulee turkkilaisesta jugurtista tehtyä kastiketta. Siinä on mausteena rutkasi valkosipulia ja hieman suolaa ja pippuria. Jauhelihan lisäksi tulee pilkottuja tomaatteja. Sitten tulee vielä toista kastiketta, eli sulaa margariinia johon on sekoitettu paprikajauhetta. Annos koristellaan lehtipersiljalla.

Turkkilaisen pastan komponentit valmiina, kuvasta puuttuu keitetty frafallepasta

Annoksen kasaus aloitettu

Syömään!

Mikä oli perheen mielipide turkkilaisesta pastasta? Ihan ok. 

Sanoisin, että vastaanotto oli aika laimea. Kuopus totesi, että hän söisi mieluummin edellisenä päivänä tarjoiltua uunifetapastaa vaikka kolme päivää putkeen. Minusta pasta oli maukas, tosin paprikavoisula ei puhutellut. Loraus yrttiöljyä saattaisi ajaa saman asian. Lehtipersiljakaan, joka toki on parempaa kuin tavallinen persilja, ei puhutellut. Laitoimme aika rutkasti valkosipulia jugurttiin, joka sitten vähän närästeli illalla. Jauhelihan mausteet olivat minusta hyvät, samoin jugurttikastike. Ehkä tässä reseptissä olisi aineksia tuunaamiseen.

***

Kun uunifetapastaresepti julkaistiin kokeilin sitä heti pari kertaa. Pojat olivat silloin paljon pienempiä, eikä ruoka koko perheelle. Minusta se oli myös hieman pliisu. Pitkästä aikaa annoin uunifetapastalle uuden mahdollisuuden. Tein alkuperäiseen reseptiin maustamislisäyksiä. Lisäsin uunivuokaan tomaattien sekaan sipulia sekä valkosipulia, josta osan laitoin fetan päälle. Lisäksi laitoin aika reilusti Provencen yrttimaustetta. Tuoreen chilin sijasta käytin chili flake maustetta. Valmiin pastan päälle silppurin reilusti tuoretta basilikaa. Ai, että tuli hyvää!

Netistä uunifetapastaohjeita löytyy monta, mutta tämä lienee ”se aito ja alkuperäinen"

https://liemessa.fi/2019/02/uunifetapasta/

Oletko kokeillut jo näitä palstoja? Jos et, niin kumpi houkuttelee enemmän?

Kivaa alkanutta viikkoa!

Arkijuttuja jäteomenoista ja kantarelleista kunniavartioon

Aloitetaan ruuasta. 

Tänä vuonna monella on hyvä omenasato. Meillä ei ole omenapuuta pihalla, vaikka sellaisesta haaveilen vuodesta toiseen. Naapurin puusta on tippunut aidan ylitse tänä vuonna poikkeuksellisen paljon omenia meidän pihallemme. Naapurin omenat ovat huonoja, eivätkä tule syödyksi sellaisenaan. Taloyhtiössä on ukaasi kerätä omenat nopeasti pois, jotta ne eivät houkuttele paikalle rottia. Ensin hieman harmittelin, että naapurin omenapuu aiheuttaa minulle ylimääräistä vaivaa. Sitten harmittelin, että omenia pitäisi kantaa suoraan biojätteeseen. Tein koesoseen naapurin omenoista. Siitä tuli niin hyvää, että olen alkanut säilömään naapurin omenia. Näin se ei toivottu jäte muuttuikin herkuksi. Minulla on kohta motivaatiota käydä keräämässä naapurin loput omenat suoraan puusta :D

Paahtoleipää, juustoa ja omenasosetta on herkullinen yhdistelmä. Nyt saan syödä kaiken omenasoseen yksikseni, kun esikoinen on armeijassa.

Minulla on 'vakidiileri', jolta ostan kantarelleja. Ostostapahtuman ohella vaihdamme myös kuulumiset. Tänä vuonna on kantarelleja riittänyt ostettavaksi. Toki vakiasiakkaalle niitä on löydetty myös huonompinakin vuosina.

Uusi reseptikokeilu oli kantarelli-pekonipasta. En ole kokeillut sitä aikaisemmin, koska olen ollut varma, että pekonin maku peittää kantarellin. Tällä kertaa ruoka piti saada uppoamaan myös niille lapsille, jotka eivät ymmärrä kantarellien olen suurta herkkua, siksi päätin kokeilla kantarellin ja pekonin yhdistelmää. 

Sienet olivat jo valmiiksi paistettuja. Paistoin pekonin, laitoin folion alle odottamaan sienikastikkeen valmistumista. Kuullotin sipulia, heitin sienet sekaan, purkki ruokakermaa kaveriksi ja pekonit paloiksi mukaan kastikkeeseen. Keitin pastan ja valutin sen hyvin ja sotkin kastikkeen sekaan. Päälle parmesaania. Jestas kun oli hyvää!

Arviomäärät viidelle
700g spagettia
1,5l kantarelleja
1 sipuli
pieni pakkaus pekonia
2dl ruokakermaa ja vähän maitoa jatkeeksi
ripaus suolaa
mustapippuria
kirveliä
vähän valkosipulijauhetta
parmesaani annosten päälle

Kastike valmiina

Pasta sekaan, kannattaa antaa pastan maustua kastikkeessa hetki ennen tarjoilua

Oli hyvää! Jopa ne sivistymättömät lapset osasivat arvostaa tätä ruokaa 

Hra Kepponen oli sitä mieltä, että reseptiä kannattaisi kokeilla siten, että pekonit ripotellaan vasta annoksen päälle. Kastikkeessa rapsakat pekonit alkoivat pehmenemään.

Minun piti olla torstai- ja perjantai-iltana erinomaisilla kantarelliapajilla. Ystäväni Ilona oli järjestänyt meille yöpymismahdollisuuden sukulaisensa mökillä, jossa on satavarmat kantarellipaikat. Kantarellit jäivät poimimatta ja mökkeily minulle uudessa paikassa kokematta, koska sain hammassäryn tiistai-iltana. Ei auttanut muu kuin hakeutua pikaisesti hoitoon keskiviikkona. Ensin näytti siltä, että tulee juurihoito. Sitten tuli mutkia matkaan ja lopulta tuli hampaanpoisto. Minulle hammaslääkärikammoiselle tuo oli aika rankka rasti. En ollut mitenkään osannut varautua noin järeään ratkaisuun. Sen verran oli onnea matkassa, että kyseessä ei ole kovin näkyvällä paikalla oleva hammas ja voin rauhassa miettiä, että haluanko sijoittaa tuhansia implanttiin. Leuka ja kuoppa ikenessä olivat niin kipeät, että en pystynyt lähtemään mihinkään. Edelleen melkein kahden vuorokauden jälkeen leukaa särkee. Yllättävän paljon harmittaa myös hampaan menetys.

Onneksi keskiviikkoiltana oli jotain mielenkiintoista, johon harhauttaa ajatukset. Armeijassa olevalta esikoiselta tuli viesti, että hän on kunniavartiostossa, joka on presidentinlinnalla vastaanottamassa Qatarin emiiriä. Paikalla on Ylen kuvaustiimi. 

Katsoimme toiveikkaana jo Ylen ruotsinkieliset uutiset, mutta niihin ei ollut materiaali ehtinyt. Hämmästelin siinä uutisten aikana sitä, kuinka hyvin ymmärsin ruotsinkieliset uutiset. Kouluruotsini perustui siihen, että kopioin läksyt kavereilta ja ennen ylioppilaskirjoituksia pänttäsin ruotsia urakalla. Arvosanaksi onnistuin saamaan laudaturin, mutta ruotsin sanat katosivat päästäni yhdessä hujauksessa ja yliopiston pakollisesta ruotsin kurssista selvisin läpi todennäköisesti säälistä. Jossain vaiheessa käytimme Hra Kepposen kanssa kotona ruotsia salakielenä pari vuotta. Se ei olisi toiminut lainkaan, jos molemmilla olisi ollut yhtä surkea ruotsi. Hra Kepponen on käynyt koulunsa ruotsiksi. Parissa vuodessa opin puhumaan ruotsia aika kivasti kotonani ja siitä on jopa jäänyt jotain päähän.

Takaisin ruotsinkielen harhapoluista asiaan. Puoli ysin uutisissa olikin sitten 30s video emiirin saapumisesta ja siellähän se kunniavartiostikin vilahti. Video löytyi Ylen nettisivuilta ja sain otettua esikoisen ensimmäisestä "edustuskeikasta" pari tuhruista screenshottia muistoksi.

Kivaa viikonloppua!