Saavuimme Leville illalla myöhään. Tarkoituksena oli syödä illallinen, kaatua sänkyyn ja jatkaa aamulla ajoissa matkaa kohti Kilpisjärveä. Illalla viestittelyn perusteella selvisi, että saattaisimme saada aikaiseksi treffit toisen reissukaverini Jonnan kanssa seuraavaksi päiväksi Leville. Jonna oli ollut kalassa poikansa kanssa Norjan puolella. Päätimme muuttaa suunnitelmia ja viettää aamupäivän Levillä kalastuskaksikon kanssa ja kuulla parhaat kalajutut tuoreeeltaan. Jonna on opetellut kalastuksen lisäksi kalan käsittelyn ja grillailee sujuvasti tien poskella seitit itselleen ja pojalleen. Koska aikainen lähtö vaihtui myöhäisemmäksi, lähdimme vielä illalla ihailemaan auringonlaskua tunturilta. Kannatti mennä!
Auringonlaskun kuvia Leviltä, kahvila Tuikun kohdalta
Kävimme Levillä syömässä illalla Hullun Poron yhteydessä toimivassa Ämmilässä ja täydet viisi tähteä Ämmilän rautulle ja rapurisotolle. Se oli mahtavaa. Reissun paras ruoka.
Päivämaisemia kävelytreffeiltä Jonnan kanssa Levin huipulta.
Upea päivämaisema
Onhan nuo monet lasketteluhissit aika rujon näköisiä
Jonnan treffaamisen jälkeen kävimme ostamassa Levimarketin erinomaista kylmäsavuporoa, piparjuurijuustoa pienen kylmälaukun täyteen ja rieskaa evääksi ja lähdimme leppoisasti kohti Kilpisjärveä. Sovimme, että pysähdytään mahdollisimman monessa mielenkiintoisessa paikassa matkalla. Mielenkiintoiseksi tulkitsimme kaikki kauniit kohdat luonnossa sekä mahdollisuudet syödä.
Ensimmäinen pysähdys oli ennalta suunniteltu. Pohjoisessa muistin, että appeni oli käynyt Muoniossa aidossa sveitsiläisessä kahvilassa. Todellakin - Muoniossa on sveitsiläisten sinne perustama kahvila! Muonion Svetsicafe palvelee appeani eteläänkin saakka, hän tilaa heidän webbikaupastaan säännöllisesti Ovomaltine-tuotteita. Ovomaltine on kuulemma maailmanlaajuisesti tunnettu, kaakaojauhe, joka sisältää ohramallasta, kananmunaa ja maitoa. Ilmeisesti jatkosodassa sitä on jaettu suomalaisille sotilaille lisäelintarvikkeeksi. Omassa lapsuudessani Ovomaltine oli jo vaihtunut O'boyhin. Minusta sveitsiläisen kahvilan parasta antia oli tryffelikakut, kahvi ja keksit. Vaalea sacher ja muffinsit eivät olleet yhtä suussa sulavia. Yläkerrassa on yhden omistajista ottamien valokuvien myyntinäyttely, kuvat Muoniosta ovat upeita.
Tästä ainutlaatuisesta kahvilakokemuksesta tuli vielä piirua ainutlaatuisempi, koska kyllähän myyjä tietenkin muistaa vakituisesti Ovomaltinea tilaavan appiukkoni nimeltä. Tokihan hämmästyksen aihe on myös hyvin suomea puhuva sveitsiläinen.
Edessä taivaallinen tryffelikakku ja taka-alalla ihana kermavaahtokahvi
Seuraava pysähdyspaikka tuli nopeasti. Useita kilometrejä ennen taukopaikan vieressä olevaa kahvilaa alkoivat kadunvarsimainostus. Jokaisessa mainoskyltissä oli aina eri tuote ja kaikki kuulosti hyvältä. Niinpä tankkasin paikalliset neulamuikut ja ateriaan kuului vielä lettukahvikin. Tämän jälkeen päätimme, että pysähdymmekin vain luontokuvauspaikoille.
Esillepano ei ole kovin houkutteleva, mutta maku oli hyvä
Pysähdyimme kuitenkin Rajabaarissa, koska paikalla on niin komia nimi :) Sisällä myyjä komensi napakasti Paavo-poikaansa ja oloni oli heti hyvin kotoisa
Lätäsenon kohdalla oli pakko pysähtyä valokuvaamaan, kuinka hohtavan sinisenä Tornionjoki virtaa. Vastarannalla olisi ollut uimaranta ja melkein teki mieli lähteä etsimään sitä ja pulahtaa taatusti virkistävään veteen.
Matkalle osui muutama hillasuo. Jos takakontissa olisi ollut kumisaappaat ja muut sopivat vermeet, niin ainakin päivän syömämarjat olisi saanut poimittua jopa sellaiselta suolta, jolta oli näkyvyys tielle.
Ajomatkaan menee reilu 3 tuntia, meidän pysähdysten määrällä toki enemmän. Yllättävän pian alkoi kuitenkin Saana häämöttämään horisontissa.
Sää tuona päivänä pohjoisessa oli suorastaan fantastisen hyvä, vielä illalla Kilpisjärvellä oli +18. Aurinko paistoi, oli lämmintä eikä hyttysiäkään ollut hirveästi. Maisema näytti niin upealta, että voi olla, että minuun iski Lapinhulluus. Haluan ehdottomasti vielä elämäni aikana palata kesällä pohjoiseen vielä monta kertaa.
Roadtripillä oli niin paljon nähtvää, että joudun jakamaan reissun useampaan postaukseen. More to come.