31. joulukuuta 2017
Vuosi 2017
Tammikuu
Vuosi 2017 alkoi ihanasti matkalla. Vietimme onnistuneen viikon ystäväni Jonnan kanssa Kuuban Varaderossa. Teimme kokopäiväretken Sikojenlahdelle snorklaamaan sekä Havanaan. Muuten rentoilimme rannalla. Toki ehdimme vähän snorklaamaan Varaderossakin ja hankkimaan ilman kielitaitoa Jonnalle uuden hiusmallin.
Säät Helsingissä ovat kuvien perusteella olleet poikkeuksellisen aurinkoisia ja ulkoilin paljon. Tammikuulta löytyy monia kauniita ulkoilukuvia merenrannalta. Mieleeni jäi hyvin se, että Kallahdenkainalossa oli jäällä paljon ulkoilijoita, mutta reilun kilometrin päässä saman niemen päässä oli meri aivan sula. Toki huonollakin säällä tuli pelattua Pokemon Gota keskimmäisen kanssa ahkerasti ;) Oli ihana tammikuu!
Helmikuu
Helmikuukin alkoi ihanasti, olin ystävieni Annan ja Leenan kanssa Tampereella. Kävimme katsomassa Cabaree-musikaalin, illastimme Masussa ja kävimme drinkeillä Moro sky barissa. Hyvää ulkoilusäätäkin osui viikonlopuiksi -mikä ilo! Keskimmäisen ja kuopuksenkin kanssa avasimme murtsikkakauden. Keskimmäinen ja kuopus kävivät hiihtolomaviikolla laskettelukoulua Talmassa. olipas se kuljettelu taas yhtä sompailua. Esikoinen puolestaan kävi hiihtolomalla isovanhemmillaan Tampereella. Kulttuuriakin ehdin kokemaan Kiasmassa ja herkuttelemaan afternoon tealla työkavereiden kanssa Kämpissä. Helmikuukin oli tosi kiva kuukausi!
Maaliskuu
Maaliskuukin alkoi ihanasti, meillä oli koko perheen yhteinen talviloma. Ajelimme jälleen Vuokattiin. Pimeässä saavuimme perille tänä vuonnakin, mutta emme päässeet nauttimaan revontulista kuten edellisellä kerralla. Muutaman päivän ajan talvisää oli aivan täydellinen Vuokatissa. Puut olivat lumi- ja jääkuorruutteessa, taivas sininen ja aurinko paistoi. Noista päivistä otettiin kaikki irti. Auringonlaskutkin olivat taas vertaansa vailla. Vierailimme jälleen Angry Birds puistossa ja uutena kokemuksena teimme talvipatikoinnin vaaralle. Paluumatkalla yövyimme Jyväskylän kupeessa Peurungan kylpylähotellissa. Pienemmät pojat innostuivat kovasti vesiliukumäestä. Minusta Peurungassa parasta oli upea auringonlasku. Reissun jälkeen saimme flunssan. Loppukuu menikin sitten sairastelun merkeissä.
Huhtikuu
Huhtikuu oli kiva ja herkullinen kuukausi. Kävimme esikoisen ja Hra Kepposen kanssa Klaus K:ssa brunssilla ja heti perään käynnistimme parsakauden. Parsa on varma kevään merkki! Palmusunnuntaina meiltä lähti virpomaan yksi pikkutrulli. Saattoi hyvin olla viimeinen virvontakierros. Pääsiäiseen valmistauduin kukkakurssilla ja tosi simppeleillä askarteluilla. Hra Kepposen sukulaiset tulivat meille pääsiäisluonaalle, 7 aikuista, 4 poikaa ja 2 koiraa takasivat aikamoisen vilskeen :) Minulla ja Hra Kepposella oli pääsiäisen jälkeen pari päivää lomaa ja vietimme ne lähinnä ulkoillen ja kahvitellen. Loppukuusta teimme vierailun keskimmäisen kanssa hänen kummeilleen Mikkeliin -oli kiva retki. Anopin koira oli meillä pari viikkoa hoidoissa ja talo tuntui sen jälkeen niin tyhjältä, kun ei ollut koiraa pyörimässä koko ajan jaloissa. Kaikkiaan varsin mukava huhtikuu.
Toukokuu
Vapun päiväksi luvattiin todella kylmää säätä ja päädyimme viettämään vapunpäivän kotona. Sää ei kuitenkaan ollut niin kylmä kuin luvattiin, joten olisi varmaan kannattanut mennä Ullanlinnanmäelle. Vuotta aikaisemmin meillä oli todella kivaa siellä ystäväni perheen kanssa. Alkukuun säät olivat merkilliset, satoi lunta ja herneen kokoisia rakeita useamman kerran. 10.5 narsissini on lumihangessa ja valkovuokot kuolleet lumeen. Minulle toukokuu oli aivan mahtava kuukausi. Olin ostanut ystävänpäiväalesta halpamatkan Sardiniaan. Reissuun lähti kuopus ja keskimmäinen ja ystäväni Jonna poikansa kanssa. Meillä oli tosi onnistunut viikko ja säätkin olivat hyvät. Sardian rannat olivat upeita ja veneretkemme La Maddalenan saaristossa snorklauksineen aivan huikea. Toukokuussa vietimme tietysti äitienpäivää, keskimmäisen synttäreitä Megazonessa ja isäni 80v päivää. Kirsikankukintaakin ehdin ihailemaan, vaikka en ihan parhaaseen aikaan päässyt paikalle. Ihanassa säässä pääsin vielä kuun lopussa mukaan Länsi-Uudenmaan Lumo matkailun kierrokselle Tammisaareen, Hankoon ja Siuntioon. Aivan mahtava toukokuu!
Kesäkuu
Kesäkuu on yksi vuoden hankalimmista kuukausista, koska omien töiden ohella pitää pyöritellä pikkukoulaisten päivät. Kesäkuusta tuli kuljetushärdellistä huolimatta aivan mahtava kuukausi! Kesäkuu alkoi toisella Länsi-Uudenmaan Lumo matkailun retkellä, tällä kertaa Lohjalle. Kesäkuussa oli muutamia sen verran lämpöisiä päiviä ennen juhannusta, että piipahdimme maalaismummolassa saunomassa ja uimassa. Pokemon Gota tuli pelattua ahkerasti ja sen myötä ulkoilutua. Ensimmäistä kertaa ehdin käymään Haagan alppiruusupuistossa ja se on kyllä mahtava paikka. Tuula's life blogista voitin pääsyliput Taste of Helsinkiin. Olen sielläkin käymistä suunnitellut monena vuotena. Sää suosi vierailuamme Taste of Helsingissä ja onnistuimme nappaamaan pöytäpaikat ja viihdyimmekin todella pitkään siellä. Kuopus ja keskimmäinen kävivät tiedeleiriä Heurekassa ja kävimme sitten koko jengi siellä Body worlds-näyttely oli hieno. Esikoinen löysi kesäkuussa päiväleiriltä koko kesäksi itselleen uuden harrastuksen: jollapurjehduksen. Kuun lopussa lähdin Jonnan kanssa reppureissuun. Lensimme Korfulle, josta jatkoimme aivan huikeaan Meteoraan. Meteorasta jatkoimme Albaniaan. En oikein voi jälkikäteen ymmärtääkään, että sain tällaisen kesäkuun.
Heinäkuu
Kesäkuu vaihtui heinäkuuksi Albanian Sarandassa. Palasimme Korfun kautta takaisin Suomeen ja minä menin töihin. Vietimme kesällä melkein 4 viikkoa Ukin mökillä. Sinne tuli nopea nettiyhteys, mikä mahdollisti etätyöskentelyn mökiltä. Toinen aikuinen teki etätöitä ja toinen lomaili poikien kanssa. Kesän lomasäät olivat kehnot. Hiukan ehdimme uida ennen veden viilenemistä, mutta muuten piti alkaa miettimään mökille viihdettä. Kävimme Seinäjoella Duudson parkissa tapaamassa ystävääni Sirkkua lapsineen, polskimme hotelli Mesikämmenen kylpylässä Ähtärissä sekä Nokia Edenissä, kävimme Mäntän Serchlacius-museot lävitse, tutustuimme Seitsemisen kansallispuistoon, kävimme Alavuudella keilaamassa, kävimme taas ihastelemassa Torisevan rotkojärviä ja syömässä kahvilan kookossuklaakakku sekä tapasimme kuopuksen kummitätiä perheineen. Mustikoitakin poimimme. Kotiin palattiin vasta elokuun puolella. Ihan hirveän paljon ehtii tehdä kolmessa lomaviikossa, kun ei ole rantakeliä. Heinäkuun mieleenpainuvin juttu oli Sirkun järjestämä savusaunailta Kammikylässä nevalla. Saunoimme urakalla ja vilvoittelimme suohon kaivetussa vallihaudassa. Saimme omistajalta luvan nukkua yömme Julmetun salissa. Vaikka säät oli surkeat, niin loma oli tosi onnistunut! Nyt mielen valtaa aikamoinen haikeus, koska ukki suunnittelee mökin myymistä ja kesä 2017 saattaa jäädä viimeiseksi kesäksi Virroilla.
Elokuu
Elokuun alussa vietimme vielä viimeiset mökkipäivät. Keskimmäinen sai hammashoitoa kyläkaupan pihalla, kun heiluva hammas ei omin voimin irronnut. Kätevien Emäntien kanssa teimme perinteisen kesäretken, tällä kertaa kohteena oli Tuusulanjärven taitelijamuseot. Oli kiva päivä. Tuusulaan palasin pian uudestaan, kävimme sielä isäni ja esikoisen kanssa kesäteatterissa. Kaupunkiin palattuamme pääsimme keskimmäisen kanssa Pokemon Go raidien makuun ja aika paljon tuli viikonloppuisin poketettua. Aloitimme myös huonekalukaupoissa ravaamisen ja syksyn aikana meille tulikin uusi sohva ja uusi ruokailuryhmä. Yhtenä nättinä iltana kävimme poimimassa työkaverini Ilonan kanssa vadelmia marjatilalla. Loppukuun huipentuma oli käynti Loviisan Wanhat talot tapahtumassa. Vaikka kävijöitä oli tungokseen saakka, tykkäsin tapahtumasta todella paljon.
Syyskuu
Syyskuu alkoi mahtavasti. Sain napattua Taiteiden yön tarjouksesta balettiliput itselleni ja ystävälleni Tiinalle. Kävimme ensin herkuttelemassa Farangissa. Jestas tofu voi olla hyvää! Baletti oli aivan huikean hyvä, suorastaan liitelimme sieltä kotiin. Kuun tympeisiin juttuihin kuului se, että koimme Citymarketin parkkipaikalla kolmannen kolarin *huoh*. Sen lisäksi autoa onkin kolhittu vain omaan autotalliin :) Syyskuussa koitti odotettu perhematkamme Lontooseen. Esikoisen kanssa lähdimme edeltä ja kävimme tutustumassa Cotswoldsiin, joka oli supersöpö. Matkaohjelmassa oli Harry Potter studiot, Tower, British Museum ja muita perinteisiä turistikohteita. Reissu meni hyvin ja nautimme koko perhe. Reissun jälkeen aloitimme sairastelun. Olimme koko jengi ihan kanttuvei korkeassa kuumeesa ja aivan järkyttäväsä yskässä. Huonoin tuuri kävi keskimmäisellä, joka sai jälkitaudiksi keuhkokuumeen ja päätyi hoitoon Lastenklinikalle. Itsekin olin sairauslomilla yhteensä 3vkoa, kun tauti ei meinannut millään mennä ohitse.
Lokakuu
Sairasteluni jatkui lokakuun puolelle. Jaksoin juuri ja juuri lähteä katsomaan Cirque du Soleilin Varekai-esitystä. Hyvä, että menin, show oli jälleen huikean taidokas. Piristystä työarkeen toi Women in Tech, johon osallistuin kollegoideni Ilonan ja Sirpan kanssa. Konferenssin jälkeen kävimme syömässä Helsinkiin avatussa Masussa. Serkkuni ja hänen vaimonsa kanssa kävimme pelaamassa hyvän huonepakopelin ja sen jälkeen syömässä Rosterista. Minä tykkään huonepakopeleistä aivan hurjasti! Rostersissa lautaselleni valikoitui meritursasta. Loppukuusta olin jo taas ulkoilukunnossa -onneksi! Sairastelun takia rapujuhlat lykkääntyivät lokakuun loppuun Halloweeniksi. Mutta olihan kuitenkin jotkut juhlat ;) Vieraina oli ystäväni Jonna perheineen. Lokakuu kulki sairastelusta johtuen vielä tahmesti ja polvivaivani alkoi ikävästi vaikuttamaan myös selkään, mutta kuukauteen mahtui paljon kivoja juttuja. Reilusti plussan puolella kuitenkin!
Marraskuu
Marraskuussa laittelimme alakertaa kuntoon. Täytyy sanoa, että aikamoinen urakka jää ihan siitäkin, että kuljettaa huonekalujen mukana tulleet pahvit Sorttiasemalle henkilöautolla. Puhumattakaan siitä, että jouduimme tyhjentämään koko astiakaapin ja kirjahyllyt niiden siirtämistä varten. Uudet kalusteet ovat hurmanneet meidän kaikki. Etenkin sohva, kun eteen tuli uusi iso telkkari. Nojatuolin kanssa kipuilimme ja jouduimme tilaamaan ammattikasaajan. Ihan ensimmäinen kerta elämässä :) Pitkästä aikaa kävin katsomassa taidetta, tällä kertaa modernia taidetta Helsinki Contemporary galleriassa. Marraskuun lopussa keskimmäinen pääsi Helsingin pormestarin Suomi 100v juhliin ja vanhemmat saivat koululla ihastella nelosluokkalaisten tanssitaitoja. Kuun loppuun osui myös ystäväni Lauran ja minun joulutorimatka. Tänä vuonna teimme viikonloppuna yhden yön pikkureissu Tallinnaan. Meillä oli onnistunut reissu: hotelli oli ihana, joulutori sympaattinn ja hemmottelimme itseämme jalkahoidolla. Yllättäen tein todella paljon tarpeellisia hankintoja Tallinnan reisulta. Esikoisella ja kuopuksella on synttärit marraskuussa. Hra Kepponen vei kuopuksen Megazonen ja pizzalle ja minä esikoisen Santa Fehen. Marraskuuksi kiva kuukausi - jalkavaivoista huolimatta!
Joulukuu
Joululuu lähti loistavasti käyntiin Haloo Helsingin konsertilla, se oli yksi esikoisen vuoden kohokohdista. Noususuhdannetta jatkoimme juhlimalla koulussa, kotona ja työpaikalla itsenäisyyspäivää. Jouluiset puuhailut veivät mennessään: kävin kukkakurssilla, askartelimme Sirpan kanssa joulukortteja, poikien kanssa tuli leivottua ja he innostuivat kovasti pipareiden koristelusta. Tein jouluretken Turkuun ja tapasin siellä Marikan. Kävimme ihastelemassa ett hem museon joulua ja joulutorilla. Jouluvalmistelut jäivät viime tippaan, mutta ehdin saamaan kaiken valmiiksi.
Sitten elämä näytti nurjat puolensa. Isäni jalka meni aika säpäleiksi hänen kaatuessaan pihalle ja päädyin hoitamaan muistisairasta äitiäni, kunnes sain hänelle väliaikaisen paikan vanhainkodista. Tällä hetkellä tilanne on kunnossa, sekä isäni että äitini ovat asianmukaisessa hoidossa. Välipäivät ovat menneet töitä tehdessä ja vieraillessa vanhempien luona ja hoidellen kaikenlaista heihin liittyvää asiaa.
Vuosi on ollut hyvin antoisa ja siitä on syytä olla kiitollinen. Täysin levollisin mielin en kuitenkaan osaa suhtautua tulevaan. Vanhempieni asiat pyörivät mielessä ja töissäkin on odotettavissa aikamoista turbulenssia. Ensi vuoden haasteet täytyy ottaa vastaan päivä kerrallaan ja keskittyä nauttimaan täysillä hyvistä hetkistä.
Onnellista Uutta Vuotta!
26. joulukuuta 2017
Jouluna pizzaa, hampurilaisia ja pitaleipiä
Johan oli joulu! Perinteiset joulu-unelmat jäivät täysin taka-alle ja 10kg kinkku syömättä - maistamaan sentään ehdimme.
Jouluaattona aamulla 10:20 soi puhelin. Isäni oli liukastunut pihalla ja satuttanut jalkansa pahasti. Onneksi naapuri oli pihalla ja soitti isälle ambulanssin. Siitä alkoi tapahtumat rullaamaan. 10:30 pojat avasivat joululahjansa. Minä ja esikoinen pakkasimme tavaroita mukaan ja valmistauduin lähtemään äitini luokse huolehtimaan hänestä. Isäni on äitini omaishoitaja ja äitini tarvitsee lähes jatkuvaa valvontaa.
Iltapäivällä selvisi, että isäni murtumat olivat niin pahat, että jalka vaatii leikkauksen. Laitoin äidilleni jouluaterian, esikoisen vahtiessa äitiäni ajelin kotiin laittamaan seuraavan jouluaterian omalle perheelle. Kovasti olin aikeissa syödä graavilohileipiä, mutta lohi mokoma oli aina eri paikassa kuin minä.
Hra Kepponen lupasi lähteä äitini yövahdiksi ja taas pakkasimme vähän tavaroita mukaan. Esikoinen esitti kainon toiveen, että olisiko mahdollista tuoda hänelle mummon luokse pizza. Koska esikoinen oli ollut varsin avulias, vahtinut ja palvellut mummua ja etsinyt avoimen pizzeriankin, niin kävimme hakemassa sekä esikoiselle että Hra Kepposelle pizzat. Tämä oli ensimmäinen jouluaattona pizzeriassa käynti. Harkitsimme, että olisiko saman tien pitänyt käydä pubissakin yksillä ;)
Jouluaattona aamulla 10:20 soi puhelin. Isäni oli liukastunut pihalla ja satuttanut jalkansa pahasti. Onneksi naapuri oli pihalla ja soitti isälle ambulanssin. Siitä alkoi tapahtumat rullaamaan. 10:30 pojat avasivat joululahjansa. Minä ja esikoinen pakkasimme tavaroita mukaan ja valmistauduin lähtemään äitini luokse huolehtimaan hänestä. Isäni on äitini omaishoitaja ja äitini tarvitsee lähes jatkuvaa valvontaa.
Iltapäivällä selvisi, että isäni murtumat olivat niin pahat, että jalka vaatii leikkauksen. Laitoin äidilleni jouluaterian, esikoisen vahtiessa äitiäni ajelin kotiin laittamaan seuraavan jouluaterian omalle perheelle. Kovasti olin aikeissa syödä graavilohileipiä, mutta lohi mokoma oli aina eri paikassa kuin minä.
Leikkausta odotellessa jouluaattona
Hra Kepponen lupasi lähteä äitini yövahdiksi ja taas pakkasimme vähän tavaroita mukaan. Esikoinen esitti kainon toiveen, että olisiko mahdollista tuoda hänelle mummon luokse pizza. Koska esikoinen oli ollut varsin avulias, vahtinut ja palvellut mummua ja etsinyt avoimen pizzeriankin, niin kävimme hakemassa sekä esikoiselle että Hra Kepposelle pizzat. Tämä oli ensimmäinen jouluaattona pizzeriassa käynti. Harkitsimme, että olisiko saman tien pitänyt käydä pubissakin yksillä ;)
Hra Kepponen menossa pizzeriaan jouluaattona
Pizzeriasta tullessamme bongasimme eksyneen joulupukin. Muori oli ratissa ja he lukivat perinteista paperikarttaa. Kävin tiedustelemassa, että voisinko kenties olla pukille avuksi, mutta osoite löytykin juuri silloin. Puuttuvien porojen lisäksi ihmettelin sitä, että takapenkillä oli lasten turvaistuin. Pukilla taitaa sittenkin olla jälkikasvua ;)
Eksynyt joulupukki ja hänen muorinsa
Joulupäivänä puhelin soi jälleen aamukymmenen maissa. Isäni ilmoitti, että häntä aletaan valmistella aivan kohta jalan leikkaukseen. Laittelin lapsille aamupalan ja lähdin äitini luokse ja taas lämmittelin jouluruokia. Olin jo aiemmin saanut järjestettyä äidille kriisipaikan vanhainkotiin ja päätimme, että siirto on kaikille mukavampi, kun teemme sen mieheni kanssa yhdessä iltapäiväkahvien jälkeen. Sitten taas pakkailtiin, tällä kertaa äidilleni tavaroita. Meno vanhainkotiin kävi todella sujuvasti ja äiti jäi rauhallisena syömään joulupuuroa.
Isäni sairaalan osastolta ei kukaan vastannut puhelimeen useista yrityksistä huolimatta, niinpä menin sitten paikan päälle illalla katsomaan tilannetta. Leikkaus oli onnistunut, mutta pitkähköstä nukutuksesta johtuen vaari oli hyvin väsynyt ja sekavakin. Kello oli illalla lähemmäs 20, kun kurvasimme Hra Kepposen kanssa Mäkkärin autokaistalle hankkimaan perheelle ruokaa. Joulupäivän ateriamme oli siis hamppareita.
Tapaninpäivänä aamulla soi taas puhelin kymmeneltä. Isäni oli palannut takaisin tolkkuihinsa ja ilmoitteli hoidettavista asioista :) Tapaninpäivänä olikin sitten vuorossa vierailu Hra Kepposen äidin luona sairaalassa 170km päässä. Anoppikin oli aika kehnossa kunnossa, mutta selvästi ilahtui vierailustamme. Appi oli saanut sairaalasta lainaan tilan ja järjestänyt sinne tarjoilut. Siellä olimme koko lähiperhe - jopa anopin koirakin. Koira olisi tosi mielellään karannut neukkarista seurustelemaan päivähuoneen potilaiden kanssa. Tilannetta ei yhtään helpottanut se, että viekkaat vanhukset yrittivät houkutella koiran luokseen ;) Vaikka paluumatka, jolla satoi kaikkea mahdollista ja kura roiskui, oli raskas, meillä kaikilla oli hyvä mieli siitä, että kävimme mummin luona.
Hra Kepposen isä yllätti meidät kaikki ensimmäisellä leivonnaisellaan
Kotiintullessa kurvasimme lähimpään ostoskeskukseen. Aikuisille pitaleipää Fafasista ja lapsille eväät Pizza Hutista.
Että sellainen oli joulumenuu. Oli pizzaa, mäkkiruokaa ja pitaleipää. Jos jostakin tuntuu, että ei saanut jouluna tarpeeksi kinkkua, niin meillä olisi yksi syömätön. Tämän jouluohjelman jälkeen töihin paluu ei tunnu karulta. Kiva päästä hiljaiselle toimistolle lepäämään!
23. joulukuuta 2017
Joulupuuhia
Monella tuntuu olevan joulu valmis jo tänän aatonaattona, mutta meillä on ollut tänäänkin puuhakas valmistelupäivä, koska eilen oli tavallinen työpäivä. Jääkaappi on täyteen ladattu, joulukuusessa on jo valot ja uunista nenään luikertelee joulutorttujen tuoksu.
Olen ehtinyt puuhailemaan paljon kaikenlaista jouluistamista yksikseni, aikuisessa seurassa ja etenkin poikien kanssa. Ykkösenä poikien joulupuuhissa on tietenkin ollut jouluherkut. Kuopuksen ja keskimmäisen lempipuuhaksi osoittautui piparien koristelu. Esikoinen on puolestaan kunnostautunut joulutorttujen teossa. Olen mennyt jo laskuissa sekaisin, että monetko tortut olemme syöneet - siis aika monet :)
Olen ehtinyt puuhailemaan paljon kaikenlaista jouluistamista yksikseni, aikuisessa seurassa ja etenkin poikien kanssa. Ykkösenä poikien joulupuuhissa on tietenkin ollut jouluherkut. Kuopuksen ja keskimmäisen lempipuuhaksi osoittautui piparien koristelu. Esikoinen on puolestaan kunnostautunut joulutorttujen teossa. Olen mennyt jo laskuissa sekaisin, että monetko tortut olemme syöneet - siis aika monet :)
Piparinkoristelustudio
Teinille moneen kertaan sanoin, että paljon hilloa, niin oli mokoma laittanut tahallaan vähän
Piparistudion valikoituja tuotoksia. Pipari jolla on silmät on tietenkin kilpikonna.
Oikealla kauneimmaksi valittu pipari
Kummityttöni ja hänen siskonsa kanssa leivoimme pipareita. Tytöillä ei mennyt kuin hetki, kun kilo taikinaa oli valmiina pipareina. Omilla pojilla on vielä heidän urakkansa edessä.
Anni keskittyy koristeluun
Työkaverini Sirpan kanssa pidimme joulukorttitalkoot. Sirpan mies toimi meille dj:nä hakien joulun kuumimmat uutuusbiisit. Strategisesti ajoitin talkoot Sirpan Suomi 100 vuotta juhlien jälkeiseen päivään ja pääsin maistelemaan monet edellisen päivän herkut. Ilta oli pitkä, mutta sain kerralla kaikki joulukortit tehtyä. Tänä vuonna oli keep it simple linja korteissa.
Käytin tänäkin vuonna rusehtavia ekokorttipohjia. Niihin tuli leimakuvia tai valmiita jouluisia kuvia. Koristeeksi useinpiin nauhaa ja kaksi pientä kulkusta. Osaan simppelisti vain timantteja.
Osa tekemistäni korteista
Sirpan ja Sirpan ystävien kanssa olin kukkakurssilla. Tämä oli kolmas kerta porukan mukana ja tykkäsin jälleen todella paljon. Teimme yhden asetelman oasis-sieneen ja toisena työnä istutuksen jouluiseen koriin. Valitsin siihen ihanan vaaleanpunaisen amarylliksen.
Pizza- ja viinitauko
Jouluasetelmia, oma tietysti edessä :)
Opettajillekin on askartelu ja pakattu pieniä lahjoja.
Virolaisia tuliaisia glögiä ja manteleita ja lapsen koristelema pipari
Työkavereiden kanssa kävimme omakustanteisella joululounaalla. Työnantajani on aikaa sitten lopettanut kaikkien juhlien kustantamisen, eli pikkujoulutkin ovat omakustanteiset. Osastosihteerimme järjesti meille glögihetken. Kustannus jäi riittävän pieneksi (ja helpommin hyväksyttäväksi), kun hän osti kaupasta glögit ja leipomon tehtaanmyymälästä joulutortut ja pyöräytti tiskikoneenkin ohjelman, jotta saimme mukeja. Arvostamme hänen viitseliäisyyttään korkealle!
Joululounaspaikkamme oli tyylikäs ja ruoka hyvää. Espoolaisille suosittelen Nokkalan Majakkaa.
Graavilohta, mätimoussea, marinoituja kanttarellejä ja porsaankieltä.
Yllätys: porsaankieli oli parasta!
Paistettua lohta, paahdettua kurpitsaa, lehtikaalia ja yrttipestoa
Onhan tässä siis kaikenlaista jouluista tullut puuhattua. Joulu jatkunee yhtä puuhakkaissa merkeissä. Ohjelmassa on kinkun ryöstö vaarilta, häntä on toki varoitettu asiasta ennakkoon sekä joulukahvit mummin luona sairaalassa parin tunnin ajomatkan päässä. Kerrankin sain ostettua Hra Kepposelle kivan lahjan, niin eikös se selvinnyt hänelle ennakkoon. Lapsille on hankittu lahjoja todella vähän, joten on mahdollista, että jouluna meillä on pari kiukkupussia. Toisaalta pojilla ei ollut juuri mitään toteuttamiskelpoisia toiveita. Kiltteyteenkin nähden lahjamäärä on minusta sopiva ellei peräti yläkanttiin ;)
Keppospukki on pihtaillut lasten joululahjoissa ;) Varokaa moista pihistelijää!
Ihanaa Joulua kaikille!
Tunnisteet:
askartelu,
Hetkessä,
hetkessä_vol4,
kortit,
poikien touhuja,
äidin höpinät
19. joulukuuta 2017
Syötävät, helpot lahjat
Sain pyynnön tehdä äkkiä koosteen menneiden vuosien syötävistä, helpoista joululahjoista. No, tässä tulee! Kaikki ohjeet ovat helppoja ja nopeita ja sopivat pikkumuistamiseksi opettajasta naapuriin.
Lumiukkotikkarit
Viime jouluna poikien opettajat saivat lumiukkotikkareita. Ne vaativat pientä näpertelyä, mutta eivät ole vaikeita tai työläitä. Kasaa ensin lumiukot tikkuihin ja tee sen jälkeen koristelut. Kasvot kannattaa aloittaa nenästä. Koristeluiden teko onnistuu joko suoraan tuubista (nenän koristelugeeli) tai hammastikun avulla (muut koristeet).
Lumiukkotikkarit
Viime jouluna poikien opettajat saivat lumiukkotikkareita. Ne vaativat pientä näpertelyä, mutta eivät ole vaikeita tai työläitä. Kasaa ensin lumiukot tikkuihin ja tee sen jälkeen koristelut. Kasvot kannattaa aloittaa nenästä. Koristeluiden teko onnistuu joko suoraan tuubista (nenän koristelugeeli) tai hammastikun avulla (muut koristeet).
Tikkarit kuivumassa
Tarvitset: grillitikkuja, isoja vaahtiksia, punaista karkkinauhaa (saa useimmista irtokarkkipisteistä), punaista koristelugeeliä nenäksi, hatun sijasta voi laittaa viimeiseksi pienen minivaahtiksen. Hattu on tehty Kouvolan lakusta, joka niin pehmeää, että siitä voi litistää hatun reunukset. Olen siis saksilla leikellyt lakua sopivan mittaiseksi. Tummiin koristeluihin käy parhaiten musta Candy melts tai hätätapauksessa suklaasula kuten meillä.
Tikkarit sellofaaniin pakattuna
Rocky Road-suklaa
Rocky Road-suklaa tarkoittaa suklaata, jonka seassa on paljon erilaisia sattumia. Osan mielestä siihen kuuluu ehdottomasti vaahtokarkit, osan mielestä piparit, osan mielestä pähkinät ja minun mielestäni ne kaikki. Hyvään alkuun pääsee vaikka näillä aineilla:
200g tummaa suklaata
minivaahtiksia (pussista jää ylitse)
0,5-1dl cashewta isona rouheena
10-15 piparia
Sulata suklaa vesihauteessa tai varovasti mikrossa (30s kerrallaan, välillä sekoittaen). Säästä osa sattumista koristeluun. Sekoita sulan suklaan sekaan sattumat ja levitä reunalliseen astiaan jäähtymään. Painele koristeet päälle. Anna jäähtyä. Leikkaa jäähtynyt suklaa paloiksi tai ota siitä piparkakkumuotilla haluamiasi paloja.
Tällaisia muistamisia pojat ovat vieneet päiväkotiin ja kouluunkin.
Minusta tällaista huonommin säilyvää suklaata riittää pienempikin määrä.
Suklaakranssi
Tämä on näyttävä ja riittoisa lahja :) Kranssissa on suklaata n. 450g.
Askartelukaupan styroksinen kranssipohja kannattaa päällystää karkkipapereilla tai foliolla. Jos kranssi laitetaan seinälle, sen pitää pysyä kevyenä (mielellään n. 300g karkkia) tai muuten styroksipohja voi murtua. Pienemmän kranssipohjan voi tehdä paksusta pahvista itse. Sekin pitää päällystää.
Kranssin olen tehnyt yksinkertaisesti liimaamalla kuumaliimalla suklaakonvehteja kääreen toisesta päästä kranssipohjaan. Hiukan koristeita kaveriksi ja siinä se.
Päällystin styroksikranssin karkkipapereilla ensin sisäreunalta.
Päädyin päällystämään sen myös ulkoreunalta.
Saaristolaisleipä
Itse leivottu leipä on vaan niin ihanaa. Tämä on ystäväni Sirpan suosikkiresepti.
Kuva on reseptin kuvituskuva, linkki yllä
Piparkakkukuusi
Minusta piparkakkukuuset ovat ihana muistaminen. Minä pidän sitä kuitenkin sen verran työläänä, että mielellään ostan sen jonkun muun tekemänä. Kaupasta saa valmiit muotit, mutta kaavoja voi tulostaa netistäkin. Kuusen palaset voi hyvin jättää aika paksuiksikin.
Siisteimmät koristelut saa tehtyä pikeerillä, siihen tarvitset:
1 munanvalkuainen
3dl tomusokeria
Vatkaa vaahdoksi, laita pakastepussiin, leikkaa pieni reikä kulmaan.
Kaupan sokerikuorrutetta voi toki käyttää. Sitä kannattaa hiukan lämmittää vesihanan alla, jotta se olisi notkeampaa.
Mukavia lahjapuuhasteluja! Vielä ehtii :)
17. joulukuuta 2017
Joulutunnelmaa Turussa
Viime viikonloppuna lähdin jouluistamaan itseäni Turkuun. Olen viime aikoina ihastunut kovin Turun museotarjontaan ja Aurajoen fiiliksiin. Laitoin Kinttupolkujen Marikalle audienssitoivetta ja sainkin hänen seurakalenteristaan useamman tunnin varauksen.
Turun museot esittelevät joulun aikaan menneiden aikojen joulunviettotapoja. En ole mistään muusta kaupungista löytänyt näin ihanaa joulumuseointia. Turun linnassa on joulupöytiä aina Juhana Herttuan ajalta 1500-luvulta 1800-luvulle saakka, Qwenselin talossa näytetään, kuinka kaupungin varakas porvaristo valmistautui jouluun 200 vuotta sitten ja Luostarinmäellä on tavallisen kansan joulupöytiä sadan vuoden ajalta. Kävin viime vuonna sekä Luostarinmäellä että Qwenselin talossa ja pidin molemmista tosi paljon.
Meidän vierailukohteeksemme valikoitui ett Hem. Se on museo, josta en ole ikinä aikaisemmin kuullutkaan. Kuvausten perusteella ett Hemillä on varsin selvä yhdennäköisyys Marikan perheen kadottamaan Itäsiipeen flyygeleineen päivineen. Liekö vaan niin, että Marika yritti olla vaatimaton, eikä kehdannut itä-helsinkiläiselle leveillä Itäsiivellään ja valmiiksi tehdyillä joulusiivouksella ja -koristeluilla ja väitti Itäsiipeään museoksi ;)
Ett hem on "kotimuseo" konsuli Jacobsenin säätyläiskodista 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. Hra Jacobsen oli vaurastunut mm. puukaupalla ja perheen asema ja varakkuus näkyi kotiin hankitussa taiteessa ja puuseppien upeissa huonekaluissa.
Varakkaassa säätyläisperheessä herkuteltiin joulun aikaan marsipaanimakeisilla ja karamelleillä sekä tuontihedelmillä kuten appelsiineilla.
Itäsiiven museon lattiat ovat hurjasti notkollaan. Yhdessä salongeista tuli jo sellainen tunne, että huoneen reunalle sijoitettu lipasto kaatuu päälle. Henkilökunta kyllä väitti, että talolle ei tarvitse sen kummempia toimenpiteitä tehdä, että pystyssä se pysyy, vaikka lattiat on kuin keittolautaset.
Aurajoen rantaa
Turun museot esittelevät joulun aikaan menneiden aikojen joulunviettotapoja. En ole mistään muusta kaupungista löytänyt näin ihanaa joulumuseointia. Turun linnassa on joulupöytiä aina Juhana Herttuan ajalta 1500-luvulta 1800-luvulle saakka, Qwenselin talossa näytetään, kuinka kaupungin varakas porvaristo valmistautui jouluun 200 vuotta sitten ja Luostarinmäellä on tavallisen kansan joulupöytiä sadan vuoden ajalta. Kävin viime vuonna sekä Luostarinmäellä että Qwenselin talossa ja pidin molemmista tosi paljon.
Meidän vierailukohteeksemme valikoitui ett Hem. Se on museo, josta en ole ikinä aikaisemmin kuullutkaan. Kuvausten perusteella ett Hemillä on varsin selvä yhdennäköisyys Marikan perheen kadottamaan Itäsiipeen flyygeleineen päivineen. Liekö vaan niin, että Marika yritti olla vaatimaton, eikä kehdannut itä-helsinkiläiselle leveillä Itäsiivellään ja valmiiksi tehdyillä joulusiivouksella ja -koristeluilla ja väitti Itäsiipeään museoksi ;)
Ett hem vaiko Marikan perheen kadonnut Itäsiipi?
Ett hem on "kotimuseo" konsuli Jacobsenin säätyläiskodista 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. Hra Jacobsen oli vaurastunut mm. puukaupalla ja perheen asema ja varakkuus näkyi kotiin hankitussa taiteessa ja puuseppien upeissa huonekaluissa.
Varakkaassa säätyläisperheessä herkuteltiin joulun aikaan marsipaanimakeisilla ja karamelleillä sekä tuontihedelmillä kuten appelsiineilla.
Herkut oli katettuna salonkiin Biedermeier sohvapöydälle
Olihan niitä marsipaaniherkkuja muuallakin kuin vain yhdessä huoneessa
Saliin oli tuotu jo joulukuusi. Jacobsenien kuusi koristeltiin pääosin omenilla, piparkakuilla ja karkeilla. Joulupäivänä lapset saivat ryövätä kuusesta herkut. Aivan ihastuttava perinne!
Olipas muutenkin hieno sali! Oli turkulaisen Bomanin tekemiä kalusteita ja kultakauden kotimaista taidetta. On siinä kelvannut konsulin viettää joulua.
Seinällä Edelfeldt
Kadonnut flyygeli
Meissenin posliinikello
Rakastuin rouvan oman salin maalaukseen. Mikä kesäinen vehreys! Ja menneen maailman tuntu, kun pari lehmää on kuvattu lehtimetsän läpi vievällä polulla.
Taulun voisi lahjoittaa minulle, lupaisin rakastaa sitä tulisesti
Ruokasalin pöytä oli katettu komeksi, kalusteina oli ajalle tyypillinen hyvin jyhkeä barokkikalustus. Aikamoinen kontrasti etenkin salin keveisiin kustavilaisiin kalusteisiin. Jouluateriaan on selvästikin kuulunut runsaat virvokkeet, koska kattaukseen kuului alkoholijuomille viisi erilaista lasia. Sellaisenkin seikan huomasimme, että isännälle ei ollut katettu snapsilasia lainkaan, mutta emännälle kyllä. Liekö konsulilla ollut huono viinapää?
Lasit viidelle eri juomalle :)
Pienen joulumarkkinakierroksen jälkeen menimme syömään Pinellaan. Annoskateutta välttääksemme valitsimme samat annokset :D Erinomaista ruokaa!
Herkkutattirisottoa ja prässättyä häränhäntää. Todella hyvää!
Creme brülee, vadelmasoberttia ja paahdettua valkosuklaata. Ei voi mennä vikaan!
Ehdimme vielä kierrellä joulutoria ja kävimmepä istumassa joulupukin polvellakin. Sen verran säälimme pukkia, että emme menneet yhtäaikaa pukin syliin ;)
Ihanasta Turusta jatkoin vielä tapaamaan vaaria kakkutuliaisten kanssa.
Päivä summeerattuna:
Tapasin 2 ystävää, vaarin ja joulupukin
Puhuin 11 tuntia, toki annoin suunvuoron seurallekin
Söin 3 jälkiruokaa (kahvitauko ajomatkalla mennen tullen)
Koin uuden museon
Tein ostoksia: sateenvarjo ja ensi vuoden joulukorttitarvikkeet
Jouluistuin rutkasti
Kiitos Marikalle seurasta ja Sirpalle kyydistä!
Tunnisteet:
Hetkessä,
hetkessä_vol4,
matkailu_2017,
matkailu_kotimaa,
museo,
ravintola
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)