Pullatesti: kärkikahinoihin nousee Flemari 20 ja viimeiseksi jää Way Bakery

Ystäväni Marjo oli huomannut Hesarin suosittelevan Cafe Flemari 20. Yhtenä iltapäivänä se osui kohdalleni ja poikkesin testaamaan heidän korvapuustinsa.

Flemari 20 leipoo korvapuustit juuritaikinaan. Niitä paistettiin aivan tavallisessa kotiuunissa. Englantia puhuva omistaja suhtautuu antaumuksella korvapuustien tekoon ja ottanut tavoitteekseen tehdä kaupungin parhaat korvapuustit. Paistamisen loppuvaiheessa korvapuustin sisään leipuri laittaa paistomittarin, jotta hän osaa ottaa pulla uunista juuri oikeaan aikaan. Ei voi kieltää, korvapuustin rakenne on erittäin onnistunut!

Tiskillä kiinnitin heti huomiota siihen, että korvapuustit ovat aika pieniä. Valitsen tummasuklaapuustin, koska se on selvästi isompi.

Tummasuklaapuusti ja cappucino

Taikina, rakenne ja paisto ovat kohdillaan

Peruskorvapuusteja, hinta 4€ kpl, tummasuklaapuusti 4,5€

Jututan myyjää ja hän kysyy, että mitä tykkäsin pullan koosta. Kuulemma moni asiakas on tykännyt pienemmästä koosta, ei tule syötyä liikaa kerralla. Minun mielipiteeni on se, että korvapuuston pitäisi ehdottomasti olla hieman isompi. Puustin ei tarvitse olla lautasen kokoinen, mutta nyt puusti on niin pieni että pullanautinto jää vajaaksi. Tummasuklaapuustin koko riitti juuri ja juuri. Kerroin mielipiteeni myyjällekin, enkä vain hymistellyt että onpas kivan pieniä pullia. En ymmärrä, että keitä ne ihmiset ovat joiden mielestä pieni pulla on parempi :)

Cafe Flemari 20 korvapuusti on niin maukas, että se on maistamieni puustien kärkikastia.

Korvapuustin sisälämpötilan mittaus käynnissä

Kahvilan kanssa samassa tilassa toimii osan viikkoa kukkakauppa

Listan jumbona ja meistä aika lailla ansaitusti on tällä hetkellä Way Herttoniemi. Herttoniemen toimipisteessä ei leivota itse vaan pullat tulevat Wayn leipomosta. Leivonnaisten valikoimassa oli korvapuusteja, jotka olivat minusta liian tummia, lisäksi kristallikierrepulla, banaanileivän viipaleita ja päällystettyjä muffinseja. Otin jokaista yhden ja sitten vielä yhden lisä korvapuustin, jotta yhteíslukumääräksi tuli viisi. Maistelun suoritimme koko perheen voimin. Toisena virallisena pullakriitikkona toimi esikoisemme.

Hintoja Way lounaskahvilassa ei näkynyt missään. Kuvittelin että pullalasku olisi 20€. Lasku tiskillä oli 27,70€. Koska mikään leivonnaisesti ei näyttänyt varsinaisesti kovin kutsuvalta, hetken aikaa mietin, että kehtaanko sanoa, että ostakaan niitä. No, en kehdannut.

Way Bakeryn pullat 

Banaanikakku oli maukasta ja mehevää, korvapuustit meidän makuumme liikaa paistettuja, kristallikierre oli maukas, päällystetty muffinsi aika mitään sanomaton. En voi sanoa, että tuotteet olivat huonoja. Sen voin sanoa, että meidän makunystyröitämme ne eivät hivelleet ja yhdistettynä testin korkeimpiin hintoihin Way Bakery jää  toistaiseksi jumbosijalle.

Pullatestauksessani menetin jokin aika sitten mahdollisuuden maistaa pullaa, jonka ystäväni jätti lautaselleen. Olimme kahvittelemassa Cafe Birgitassa ja ystäväni otti biscoff-tahnalla täytetyn pullan ja se jäi häneltä syömättä melkein kokonaan. En tullut maistaneeksi. Unohdin kriitikkoroolini ja ajattelin vaan, että en halua maistaa pahaa pullaa.

Seuraavaksi voisinkin testata pari huoltoasemapullaa.

Pullatesti: Cafe Korvari sekä upeat magnoliankukat

Minulla oli yhtenä aamuna lääkäriaika Meilahdessa. Otti koville ehtiä ajoissa paikalle enkä ehtinyt juomaan aamukahviakaan. Ilmoittautumisautomaatti sanoi tylysti, että sinulla ei ole voimassa olevia ajanvarauksia. Aloin kaivelemaan kännykkääni ja silloin satuin huomaamaan, että olin saanut tekstiviestin. Aikani oli peruutettu kaksi tuntia aikaisemmin. Aamukiireessäni en ollut huomannut viestiä. Melkein meinasi mennä kuppi taas nurin. Istuin hetkeksi aulaan miettimään tilannetta ja tajusin, että nyt minulla on kalenterissa tyhjä kolo ja siitä osa kannattaa käyttää johonkin kivaan. Vaikka pullaan :) Mietin, että menen yhteen suosikkipaikoistani pullakahveille. Sitten muistin, että olin lukenut Hesarista kahvila-arvion, jossa ylistettiin lähistöllä sijaitsevan minulle tuntemattoman kahvilan korvapuusteja. Pikainen googlaus ja olin löytänyt perustiedot Cafe Korvarista.

Cafe Korvari on Hesarin mukaan aamuvirkkujen paikka, koska siellä tarjoillaan yksi kaupungin aikaisimmista aamiaisista. Korvari on myös töölöläisten kanta-asiakkaiden paikka, mutta pullan tuoksu houkuttelee kuulemma ohikulkijoita pistäytymään sisään. Omistaja Juha Holm on pyörittänyt kahvilaa vuodesta 1990. Paikassa sijaitsi jo aiemminkin kahvila.

Sisustukselle ei ole tehty mitään. Se on täynnä 80-luvun estetiikkaa. Kahvilassa on kuvattu kohtauksia Hormonit! tv-sarjaan sekä Kuolleet lehdet elokuvaan. Kuten tuon ajan paikkoihin kuuluu, niin luettavissa on päivän iltapäivälehdet sekä Hesari. Ilahduin kovasti paperisesta iltapäivälehdestä. Minua nauratti se, kuinka ihanan vanhanaikaiselta tuntui lukea paperilehteä ja istua 80-luvulla sisustetussa kahvilassa. Oikea aikahyppy! Ainoa mistä kiitin nykyhetkeä on kiristynyt tupakkalainsäädäntö. Mieleeni tuli 80-luvun kahvila Tikkurilassa, jossa ilma oli sinisenä savusta ja hiukset piti pestä kotona kahvilavierailun jälkeen.

Cafe Korvari, Stenbäckinkatu 12

Olin paikalla hieman klo 9 jälkeen ja yllätyksekseni korvapuustit olivat hetkellisesti loppu. Niitä tulisi lisää saataville noin vartin päästä. Päätin odotella, juoda kahvin ja syödä karjalanpiirakan. Karjalanpiirakka oli Fazerin, päällä oli mukavan runsassuolaista munavoita. Kahvipannussa oli pohjat jäljellä ja minä inhoan sitä viimeistä kupillista, joka on yleensä kärsinyt seisottamisesta. Vatsani erittäin huonoina vuosina, nenäni kehittyi siihen, että pystyn haistamaan kahvista, että kestääkö vatsani sitä. Tämä on ihan tosi juttu. Pannu vaihtui uuteen pyytämättä ja kahvi oli hyvää.

Kahvilassa oli japanilaisia asiakkaita useampi odottelemassa pullaa ja ihmettelemässä kaurismäkeläistä tunnelmaa. Viereisen pöydän naisia hämmensin juttelemalla heille muutaman fraasin japaniksi.

Entäs sitten se kehuttu pulla? Korvapuusti on mukavan kuohkea ja hyvänkokoinen ja on ehdottomasti kehut ansainnut. Korvarilla on oikein hyvä korvapuusti. Kun nyt olen pullakriitikoksi alkanut niin totean, että Korvarin korvapuusti ei kuitenkaan ole täydellinen. Mielestäni kanelia oli saanut olla hieman enemmän. Sinänsä tämä on paljon pienempi puute kuin se, että nykyisin monesti korvapuustit ovat aivan liian kanelisia. Sokeria olisi voinut olla hieman vähemmän. Hinta-laatusuhde on kova!

Jos haluaa aikahyppäyksen 80-luvun kahvilasisustukseen, niin kannattaa nauttia pulla paikan päällä. Minä taidan nykyisin usein odottaa kahvilakäynniltä myös esteettistä tai eksoottista elämystä, niin voi olla seuraavan mahdollisuuden tullen otan korvapuustit vaan mukaan Korvarista. Minulle on osoitettu uusi aika Meilahdesta vielä toukokuulle ja yritän saada silloin hankittua korvapuustit kotiin mukaan. 

Kahvilan korvapuustien menekki on Hesarin jutun perusteella niin kova, että iltapäivästä pullat saattavat olla loppuneet. 

Sitten seuraavaksi kukkabongauksen kuvasaldoa. Kävimme Hra Kepposen kanssa yhtenä iltana pikaisesti piipahtamassa Torkkelinmäellä katsomassa magnolioita. Elämys alkoi jo heti autosta ulos astuessa, koska se huumaavan ihana tuoksu iski samantien sieraimiini. Ihan vaan senkin takia kannattaa mennä paikalle. Kukkien lisäksi bongasin ystäväni Marjon magnoloitten luona.

Aurinko paistoi vielä korkeitten talojen takaa jonkin verran, mikä sai ison valon ja varjon kontrastin aikaa, mikä vaikeutti kuvaamista.

Kivaa viikonloppua!

Edelliset pullatestauspostaukset uusimmasta vanhimpaan
Pikku Kepponen: Pullatesti: Upea Vuosaaren Kartano tuo tuulahduksen Ranskaa
Pikku Kepponen: Pullatesti: Kahvila Kampela on Itä-Helsingin merellinen kestosuosikki
Pikku Kepponen: Pullatesti: ällistyttävien makujen Boa & Bim kahvila

Pullatesti: Upea Vuosaaren Kartano tuo tuulahduksen Ranskaa

Nelisen vuotta sitten Ranskalainen Kauppa osti Vuosaaren Kartanon kiinteistön. Rakennuksen muuttamiseeen kahvila- ja myymäläkäyttöön lupaprosesseineen ja esteettömyysvaatimuksineen ja vanhan rapistuneen rakennuksen vaativaan sisätilojen remontointiin yrittäjällä meni neljä vuotta ostamisesta. Suuri hatunnosto yrittäjälle! Urakka on ollut aikamoinen. Paikka avautui pääsiäiseksi 2026. Marjo oli huomannut Facesta, että paikka avautuu viimeinkin ja ehdotti minulle pullatestiä.

Ympäristö oli vierailumme aikana talven jäljiltä ihan harmaa, siksi tälläinen lainattu kuva

 https://ranskalainenkauppa.fi/

Kartanolla on pitkä historia. Arvellaan, että päärakennus on rakennettu 1800-luvun alkupuolella. Kartanon vaiheista ei ole kovin paljoa tietoa saatavilla. Alkunsa se ilmeisesti sai Vuosaaren ratsutilasta, jonka omistajaksi tuli vuonna 1684 Helsingin pitäjän kirkkoherra. Vuoteen 1963 kartanolla harjoitettiin maanviljelystä. 1966 kartano siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen ja siellä on ollut vaihtelevasti toimintaa, viimeisimpänä päiväkoti. Kaupungin omistuksessa kartano on seissyt tyhjillään useita vuosia.

Saavuimme kartanolle aurinkoisena lauantaina. Ihanasta paisteesta huolimatta, ulkona ei vielä tarennut kahvitella. Ulkona ei ollut pöytiäkään, joten en vielä tiedä, että miten kartanon ulkotiloja hyödynnetään kesäisin. Sisällä kävi kuhina. Moni oli lähtenyt kauniissa kevätauringossa kävely- tai pyörälenkille katsomaan uutta kahvilaa. Katsottavaa siellä tosiaankin riittää, sekä itse rakennuksessa että kaupan tuotevalikoimassa. 

Kartano odottaa vielä julkisivuremonttia

Kartanolla riittää ihasteltavia yksityiskohtia. Pieniä patsaita siellä on useampia.

Lasikuistin jälkeen astutaan eteishalliin. Seinillä on kerrassaan upea tapetti, tilassa vanha komea kakluuni ja katossa kimaltelee iso kristallikruunu. Sisäänastuessa varmaan moni on kanssani samaa mieltä "Onpa kaunista!"

Minusta tämä on upea aula

Sohvapaikka tekopuun katveessa olisi ollut suosikkini, mutta valitetttavasti varattu

Myyntitiskille oli kertynyt pieni jono, joka oli siellä koko vierailumme ajan. Kakkuvalikoima oli iso. Lisäksi oli suolaisia piirakkapaloja, taisi olla croissanttejakin. Pullaa ei ollut myynnissä. Valitettavasti komea kakkuvalikoima jäi kuhinan vuoksi kuvaamatta. Minä valitsin banaanisuklaakakun ja Marjo vadelmajuustokakun. Molemmat olimme tyytyväisiä valintaamme. Kakku ei pääse tiukkaan Suomen top-5 listaani, vaikka hyvä olikin.

Samalla viikolla otin muutaman selfien töissä ja näytin niissä niin väsähtäneeltä ja vanhalta. Tässä näytän ihan erilailla elinvoimaiselta. Kaunis kartano ja kakkupala tekevät siis hyvää! Myös ulkoisesti ;)

Mymälän puolella kahdessa kerroksessa on myynnissä ranskalaisia elintarvikkeita, keittiötavaroita, naistenvaatteita ja lasten tarvikkeita ja juhlavaatteita sekä hieman vauvanvaatteita. Naisten vaatevalikoimassa oli upeita juhlavaatteita kesämekkojen lisäksi. Käytän yleisimmin kokoa 46 ja sovittamani reilun kokoisen oloinen mekko oli minulle liian pieni. Vaatteiden hinnat olivat minusta ihan maltilliset.

Vaateosastoa. Minusta tuo mallinuken päällä oleva juhla-asu on ihana.

Olisipa tämä ollut minun koossani! Juhlajakkujen yleisin hinta oli 69€.

Lasten osasto

Tästä morsiustytölle tai pienelle prinsessalle kesän juhliin

"Älä osta mitään tavaraa"-periaatteni jousti näiden kivojen sandaalien kohdalla. Ostin ne kesäksi toimistokengiksi tai jos joskus on rantaloma niin aamiaiselle menokengiksi. Hinta oli 36€. Valitettavasti kiinalaista tuotantoa, mutta toimistolla ne eivät joudu kovaan kulutukseen.

Meillä täällä Itä-Helsingissä olot senkuin paranevat, meillä on nyt pieni tuulahdus Ranskaa upeassa kartanossa. Kannattaa tulla kokemaan se itse!

Pullatesti: Kahvila Kampela on Itä-Helsingin merellinen kestosuosikki

Minusta ja Hra Kepposesta tuli itä-helsinkiläisiä melkein 24 vuotta sitten. Pääkaupunkilainen vitsi, että Itä-Helsinkiin joko synnytään tai joudutaan, ei pidä paikkaansa kohdallamme. Tulimme tänne ihan vapaaehtoisesti ja asuntoon käyttämällämme rahalla olisi voinut asua hyvin monessa muussakin paikassa. Paikalle tulimme aikoinaan puhelinluettelon karttasivun perusteella silkasta uteliaisuudesta potkimaan kynnyslistoja. Ja kas, ihastuimme ja jäimme. Kymmenen vuotta suunnittelimme Espooseen muuttoa töiden vuoksi, mutta emme pystyneet repäisemään itseämme irti. 

Samanlainen oli ensi kohtaaminen Kahvila Kampelan kanssa. Se toimi silloin paljon pienemmässä mökissä kuin nykyisin Aurinkolahden rannan päässä. Taisimme saada ensi vierailulla päivän viimeiset lohikeittoannokset. Viimeinen keittolautanen tarkoittaa yleensä sitä, että siinä ei ole kalaa. Kampelan keitto oli toista maata, se oli erinomaista. Siitä lähtien se on ollut vakiokohteitamme. 

Kampelan valikoimat ovat vuosien varrella kasvaneet ja iso osa niistä on valmistuotantoa. Paikan päällä tehdään keittoja, pannaria sekä korvapuusteja ja voisilmäpullia. 

Kampelan viehätys perustuu sen merelliseen tunnelmaan piensataman kupeessa ja viereiseen Uutelan ulkoilualueeseen. Uutela oli monta vuotta suuri suosikkimme. Teimme kävelyretkiä siellä ja eväsretkiä poikien kanssa. Nykyisin kesäviikonloppuisin Uutela on liian ruuhkainen ja etenkin meluinen makuumme. Itä-Helsingin kansalaisuuksien kirjo kuuluu Uutelassa. Monessa kulttuurissa eväsretkeen rantakalliolla kuuluu oman musiikin soittaminen. Suomalainen keski-ikäinen haluaa kuunnella luontoa eikä vieraan kulttuurin listahittejä. Uutelan kävijämäärät näkyvät toki Kampelassa, kauniilla ilmalla se saattaa olla aika täynnä. Asiakaspaikkoja on vuosien varrella lisätty.

Pitkän lätinän jälkeen itse asiaan, eli pullaan

Testissä korvapuusti ja voisilmäpulla

Saavumme testikäynnille arki-iltana, ehkä 45min ennen sulkemisaikaa. Jäljellä on yksi korvapuusti ja muutama voisilmäpulla. Sitä en tiedä, että ovatko tuotteet seisseet korissa kuinka pitkään. Vilkkaina päivinä pullia paistetaan pitkin päivää. Hintaa tuotteilla taisi olla 3,50 tai 4€. 

Voisilmän pulla on kuohkeaa, mutta ei höttöistä, siinä on sopivasti sitkoa sekä kaardemummaa. Oikein hyvä pulla.

Korvapuusti on paistoltaan sellainen hieman kostea. Jään mutustelemaan, että olisiko pikkaisen pidempi paistoaika kuitenkin parempi. Joka tapauksessa se päihittää kaupan paistopisteiden tuotteet ihan 6-0 ja leipomokisassakin se on kärkipäätä. Täydellinen se ei ole, eikä pärjää voisilmäpullalle.

Kampelaan kannattaa siis tulla pullan perässä, sekä toki lohikeiton perässä myöskin. Sekä toki merimaisemien ja mukavien ulkoilureittien perässä. Kampela on auki joka päivä paitsi jouluaattona. 

Kahvittelimme lasitetulla ulkoterassilla

Sitten pari kesäisempää filliskuvaa Kampelasta:

Mukavaa pääsiäistä!

Meillä pääsiäistä vietetään tänä vuonna rennoissa merkeissä kotona. Aika palautumiseen ja oleiluun on tässä välissä erittäin tervetullutta. Aloittelimme pääsiäisen vieton eilen pitkäperjantaina. Paikalla oli pojista yksi, lankalauantaita vietämme Hra Kepposen kanssa kahdestaan, pääsiäissunnuntaina oletettavasti kahden pojan kanssa ja maanantaina sitten myös isoisien kanssa. Hra Kepposen kanssa laitoimme eilen pääsiäiskoristeita. Tänä vuonna se on sellaista mallia, että nuorisokin tykkää. Kukkarahat on käytetty karkkiin :)

Pullatesti: ällistyttävien makujen Boa & Bim kahvila

Omaksi ja teidän lukijoiden iloksi polkaisen käyntiin pullatestin. Aion testata ainakin 10 leipomoa tai kahvilaa tänä vuonna. Pääasiallinen testituote on perheemme suosikki eli pulla kaikissa muodoissaan. Pari postausta siten kerroin joustavuudestani, hyväksyn testiin myös kakkupaloja ja muita leivonnaisia, jos pullaa ei ole saatavilla.

Testin ensimmäinen raportti on hämmästyttävästä Boa & Bim kahvilasta. Kahvilan bongasin Hesarin artikkelista. Artikkelin perusteella kahvila on vietnamilainen kahvila. Minusta siinä oli myös korealaisia vaikutteita, mutta saatan olla väärässä. Vietnamilaisuus näkyi ainakin kahvivalikoimassa. Kahvilan valikoimaan kuuluu myös vietnamilaisia pullia, mutta testipäivänä niitä ei ollut saatavilla. 

Boa & Bim, Helsingin Sörnäisissä osoitteessa Käenkuja 4

Palvelu oli ystävällistä, mutta vain englanniksi. Kerroin myyjälle, että haluaisimme maistaa heidän erikoisuuksiaan. Mitä erikoisempi kakku sen parempi. Meille esiltetiin kiireettä kakkuja. Ensin myyjä esitteli meille kakun, joka on vain aavistuksen makea: salted egg yolk cake. Toinen työntekijä tuli kohteliaasti kertomaan, että kakku ei ole kauhean hyvin maistunut suomalaisille asiakkaille, että siihen pitää kasvaa. Noh, ei tänne tultu kainostelemaan ja syömään suomalaisille varta vasten tehtyjä kakkuja - salted egg yolk kakkua lautaselle kiitos :)

Salted egg yolk kakku

Seuraavaksi myyjä ehdotti Baskimaan poltettua juustokakkua. Sanoin, että minun poikani on leiponut sitä useasti, että haluan jotain enemmän leipomon omaan ruokakulttuuriin perustuvaa. Keskustelumme kääntyi kahvilan hyvin myyvään erikoisuuteen tee-appelsiinikakkuun. Otimme palan sitäkin.

Orange-tea cake

Otimme vielä yhden erittäin kauniin länsimaalaiseen makuun tehdyn brownien. Ihan siltä varalta, että makunystyrämme eivät arvostakaan ei-länsimaalaiseen makuun tehtyjä kakkuja.

Olen niin paljon kaikenlaista maistanut elämäni aikana, että olen tullut tulokseen, että hyvät ruuat erottuvat aina, edusti keittiö mitä tahansa ruokakulttuuria. Tokihan, jos maistat jotain aivan uutta makua, siihen tottuminen voi viedä useamman maistelukerran.

Seuraavaksi valitsimme juomat. Tarjolla olisi ollut vietnamilaista kahvia, josta pidän todella paljon. Päädyimme kuitenkin maustettuun matchalatteen, koska kahvilalla omien sanojensa mukaan hyvä matcha. Olen juonut aika paljonkin matchaa Tokiossa, koska se kuuluu vahvasti japanilaiseen perinteeseen ja sitä oli monesti tyrkyllä ilman kieltäytymismahdollisuutta. Se on minusta parhaimmillaankin vain ok. En ymmärrä matchajuomien suurta suosiota, koska iso osa niistä ei maistu ainakaan matchalta tai sitten juoma on kitkerää tai makeutettu pilalle. Käytän sokeria ainoastaan espressossa. Tämän kahvilan matcha oli minusta kahviloiden perustavaraa, jossa maistui ruohomaisuus ja pieni kitkeryys. En siis ole edelleenkään löytänyt minulle mielestä matchajuomaa ja taidan lopettaa kokeilut.

Maustettu matchajuoma ja suklaa brownie

Toiseksi juomaksi valitsimme itse tehdyn limun, siinä soodaan sekoitettiin hilloa ja jotain muuta. Juoma oli mukavan raikas.

Sitten kakkuarvioihin:

Salted egg yolk kakku ei ole kovinkaan makea. Välissä on jotain kinuskista ja sitten suolaista. Tulee heti mielleyhtymä salted caramel jälkiruokiin. Kakku on päällystetty todennäköisesti jollain creme fraichen seoksella ja siinä mukava sellainen hieman hapan makuvivahde. En ole ikinä ennen maistanut mitään tälläistä kakkua. Lusikoimme palan nopeasti loppuun. Sanoisin, että kiva maistelukokemus. Kakusta näkee ja maistaa, että se on hyvintehty. Se ei kuitenkaan ole sellainen kakkupala, että valitsisin sen uudestaan.

Appelsiini-teekakun rakenne ja maut ovat hämmästyttäviä. Ensinnäkin sponge cake kakkupohja on ihan hillittömän kuohkea. Ehkä kuohkein ikinä maistamani kakkupohja. Kerrosten välissä on appelsiinilohkoja ja maustettua kermavaahtoa. Kakussa maistuu hämmentävän hyvin tee, maku tulee ilmeisesti kermavaahtomaisesta kuorrutteesta. Kakku ei myöskään ole kovin makea. Minä en ole suuri teen juoja, eikä tee ei ole suosikkimakujeni kärkisijoilla. Siitä huolimatta voin sanoa, että kakku on hyvä. En ole ikinä ennen maistanut näin hyvin teeltä maistuvaa kakkua. 

Kahden ensimmäisen kakun osalta vierailu on täyttänyt tavoitteet maistaa jotain aivan uutta. Niiden osalta ei tullut sellaista makuelämystä, että haluan päästä syömään tätä uudestaan. Valinta oli kuitenkin hyvä.

Viimeisenä makutestiin pääsee brownie. Sitä on lämmitetty ennen tarjoilua. Se on ihanan voimakkaan suklainen ja täyteläinen. Tykkään siitä, että brownie ei ole överimakea. Keksi päällä on murea. Ihan hillittömän hyvä brownie. Brownie houkuttelee palaamaan uudestaan ja maistamaan seuraavaksi kahvilan suklaajuustokakkua. Ja jäihän meillä pullatkin maistamatta.

Rahaa meni 30€ ja rapiat.

Mitä tykkäsimme:
+Uuden makukokemuksen hakijalle kahvilalla on paljon annettavaa
+Brownien perusteella sanoisin, että myös perinteisten länsimaalaisten herkkujen ystävälle riittävästi vaihtoehtoja
+laadukkaat leivonnaiset, ehkä vähän keskustaa edullisemmat hinnat
+ystävällinen palvelu

-vähän asiakaspaikkoja
-visuaalisessa ilmeessä ei yllä esim. Daebakin tarjoilujen tasolle