26. huhtikuuta 2023

Ruokahifistelyä ystävän kanssa

Kävin yökylässä ystäväni Leenan luona viime viikonloppuna. Tälläkin kertaa meillä oli hieman suuruudenhullut askartelutavoitteet. Askartelut jäivät pahasti kesken. Syytän netissä olevaa epätarkkaa informaatiota. Päätimme tehdä kreppikukkapaperikimput. Netissä luki, että valmistumisaika on 2-4 tuntia. Jos olisin vähän enemmän käyttänyt aivokapasiteettia asiaan, olisi voinut päätellä jo etukäteen että ainakin aloittelijoille se tarkoittaa per kukka. Ei koko kimppu :)

Jouduimme jättämään askartelut pahasti kesken, jotta saimme ruokaa pöytää. Meillä on prioriteetit kohdallaan, askastelutapaamisen tärkein asia on ruoka. Välillä olemme myös jättäneet askartelematta ja olemme keskittyneet vain kokkaamaan ja syömään. Tällä kertaa meillä oli kolmen eri maan kattaus. Ensimmäisenä oli japanilainen lounas. 




Tällä aterialla kokkaushifistely oli aika minimissä, koska sushi oli kaupasta, erittäin maukaat gyozanyytit olivat aasialaiskaupan pakastealtaasta ja misokeitto valmistahnasta. Hifistelyosastolle kuului se, että toin mukanani japanilaisia astioita kattausta varten.

Gyozat olivat todella hyviä. Ainon mennä ostamaan noita meille kotiin pakkaseen.


Misokeittoa 

Japanilainen keittiö ei ole jälkiruokakeittiö lainkaan. Löysin kaupan pakasteesta mocheja ja jonkun hassun kakkupalasen.


Illalla makumatkasimme Italiaan. Toiseksi viimeinen satsi kantarelleja valmistui Leenan käsissä ihanaksi kantarellirisotoksi. 


Äkkiä muutama kuva ja sitten syömään!

Annoksen päälle vielä parmesania ja rucolaa

Hieman sulateltuamme risottoa oli vuorossa jälkiruoka. Leena oli leiponut taivaallisen hyvän italialaisen suklaakakun. Reseptin Leena oli bongannut kotiliedestä https://kotiliesi.fi/resepti/italialainen-suklaakakku-torta-di-cioccolato/


Aion kokeilla tätä kakkua kotonakin. Harmi, että meillä on yksi suklaa-allergikko. Tai ehkäpä se on pelastus, muuten meillä voisi olla italialaista suklaakakkua liian usein.

Seuraavana päivän oli vuorossa suomalainen ateria: kermaista kasvissosekeittoa, sämpylöitä ja jälkiruuaksi leipäjuustoa ja lakkahilloa.



Pöydässä näkyy maljakossa tekemiämme kreppipaperiunikkoja

Jälkkärissä oli vielä pieni nokare kermavaahtoakin

Ruuat onnistuivat erinomaisesti ja yhdessä kokkailu oli kivaa. Nämä ruuat pärjäävät vertailussa usealle ravintolaruualle. Nämä meidän kokkaus-askartelusessiot ovat varsinaisia piristysruiskeita ja täynnä onnistumisen iloa (paitsi ei aina askartelun osalta). On tosi kiva kattaa pöytä kauniisti ja istua itsetehdyn herkkuaterian äärelle. Seuraavaksi onkin mietteissä, että mitä syödään vappuna. Vähän helpommalla valmistuu vappuherkut, kun menuvaihtoehdot ovat pizzaa tai grillikauden avaus. 

Palaan erikseen vielä kreppipaperikukka-askarteluihimme. Ensin se oli ihanaa ja sitten hermoja repivää.

Niin lähellä on vappu ja niin paljon tehtävää, että toivottelen kaikille hauskaa vappua!


21. huhtikuuta 2023

Haastelistaus: Ruokia ja kuluja osa 2

Palaan vielä talviseen haastelistaukseen ruokakuluista ja ruuista. Varsinainen järjestelmällisempi listaus löytyy haasteen ensimmäisestä postauksesta. Tässä postauksessa on perheen syömiä ruokia listailtuna ja havaintoja arkikulutuksesta sekä kulutuksesta erikoisviikolla, jolloin olin Meri-Lapissa etätöissä.

Maaliskuinen ruokaviikko

Tomaattinen jauhelihakeitto
Tämä ruoka on tähderuoka. Tälläkin kertaa jääkaapissa oli paistettua jauhelihaa jäänyt tähteeksi. Keiton pohjaksi tulee paseerattua tomaattia ja vettä. Sitten kaivetaan kaikki lihatähteet keittoon ja keitellään vähän makaarooniakin, jos ei ole sitäkin jääkaapissa. Sekaan voi laitella kasviksia, kuten paprikaa ja vaikka ne nahistumaan päin olevat kirsikkatomaatit.


Parmesaanikana
Tämä ruoka on kuulunut pitkään perheemme suosikkeihin. Sitä on ajoittain syöty niin säännöllisesti, että se on jo vähän alkanut kyllästyttämään. Kanansisäfilee pyöritellään parmesaanimurussa ja paistetaan pannulla. Kaverina on pastaa ja kaupan pestoa tai sitten salaatti tai molempia.

Kuva vanha, ohje blogissa Parmesaanikanan resepti

Paistettu kirjolohi
Tämä on helppo arkiruoka, tosin yli 20€ kilohinta ei oikein ole arkiruualle sopiva. Kirjolohi paistuu nopeasti. Yleensä sen kanssa on tarjolla keitettyjä perunoita ja kaupan tetrapakkauksesta Hollandaisekastiketta. Tällä kertaa Hra Kepponen jaksoi urakoida meille lanttiperunat. Lanttiperunat ovat ohuita perunaviipaleita, jotka asetellaan uunipellille ja paistetaan uunissa. Ne maustetaan yrtillä ja mielellään sekaan pilkotaan myös yksi fenkoli

Paistettua kirjolohta ja lanttiperunoita

Pizzat
Tämän ruokaviikon sunnuntaina lähdin ajamaan Tornioon ja viikkoon mahtui kaikenlaista häsläystä ja yhtenä iltana ruuan valmistuminen olisi mennyt varsin myöhäiseksi ja päädyimme tilaamaan pizzat. Kun minä olen poissa kotoa, niin meillä on silloin aina perjantaipizza. Maistuipas hyvältä pitkästä aikaa pizza. 

Vihreä currykana
Hra Kepponen tekaisi maustettujen kookosmaitojen avulla meille nopeasti vihreän currykanan. Vähän wokkivihanneksia pakasteesta sekaan. Varsin näppäriä nuo tuollaiset maustetut kookosmaidot.

Pimeän talvi-illan valoton kuva kanacurrysta

Kylmäsavulohikeitto
Tämä ruoka on jäänyt ruokakiertoomme Ruokaboksista siitä syystä, että kylmäsavulohi säilyy hyvin jääkaapissa. Ostamme aika usein ruokaa kerralla melkein viikoksi, joten säilyvät raaka-aineet sopivat meille paremmin.

Kuva blogistani aiemmasta postauksesta

Tämän viikon aikan käytin rahaa ruoka-, asumis- ja liikennekulujen lisäksi 6€ uimahallin pääsymaksuun. Edellisellä seurantajaksolla rahaa kului 90€. 

Erilaisen arjen viikkokuluja
Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että jos rahaa syömiseltä ja perheen muulta elatukselta jää ylitse, niin se tuppaa kulumaan matkailuun ja kulttuuriin. Voisi ajatella, että etätyöviikko Torniossa ei tullut kovin kalliiksi, mutta kummasti rahaa kuluu aina kun poistuu kotoa ihmisten ilmoille.

Sunnuntai: lounaaksi lohikeitto, kakkupala ja cocis kestikievarissa ennen Jyväskylää 19€, illalliseksi kiinalaista Iissä 15€. Ruokaa kaupasta 50€. Bensaa yhteensä 60€, yhteensä 144€.

Keitto oli aika mitäänsanomaton

Pashakakku oli herkullista. Ilona söi mämmimoussekakkua ja se vasta hyvää olikin. 
Paikkana viehättävä Karoliinan Kahvimylly & Kestikiervari 

Maanantai: lounaaksi mikrokeitto, illalliseksi teriyakikanaa, jota Ilona oli ostanut työpaikkansa lounaan "päivän poistomyynnistä". Minä tykkäsin tuosta kanakastikkeesta paljon.

Olipas hyvä teriyakikanakastike. Kuva ei ole illalliselta vaan seuraan päivän lounaalta, jolloin söin tuon ruuan loppuun. Ilona söi silloin linssi-papu-kasvishöystöä.

Tiistai: lounaaksi teriaykikanaa. Illalla söimme Aavasaksan laskettelukeskuksen sympaattisessa kahvilassa. Söin ensin suolaisen vohvelin ja vielä ennen mökille paluuta söin toastin ja kaakaon 14,5€, hissilippu Aavasaksalla 8€, bensaa 65€, yhteensä 87,5€

Herkullinen savulohti vohveli. Nam!

Keskiviikko: lounaaksi teriaykikanaa, illalliseksi kasvispataa

Torstai: Ilonan isä tuli savustamaan meille siikaa mökille. Ilona teki pakastimen antimista kanttarellikastikkeen. Lounas oli sen verran myöhäinen, että illalla söimme vain jugurttia ja leipää.  Ruokakauppa 20€ 

Kalat valmiina

Jestas oli hyvää!

Perjantai: Mikä parast siikaa ja kantarellikastiketta jäi vielä seuraavan päivän lounaaksi. Illallisen söimme Ilonan äidin luona, ruokana oli parsa-, kukkaakaali-katkarapuvuokaa. Ihan uusi tuttavuus minulle. Pidin. Jälkkäriksi oli raparperipiirakkaa. Kylpylä 50€.

Lauantai: Ajoimme pohjoisemmaksi Ruotsin puolella laskettelemaan. Lounaaksi söin huonon hampurilaisen laskettelukeskuksen kahvilassa, illalliseksi söin peruspizzan. Välikahvit Gällivare Grand Hotelissa olivat sentään erinomaiset. bensaa 60€, hampurilaisateria laskettelukeskuksessa 15€, hissilippu 33€, kahvilakäynti n. 15€, pizza 12€, hotelliyö 60€. Yhteensä 195€.

Omenapiirakka, kahvi ja mehuvissy- ruotsalaiset osaavat annostella vaniljakastiketta :)

Ostimme Ilonan kanssa vuorotellen bensaa ja ruokaostoksia. Rahaa meni viikossa karvan alta 500€. Tuntuu aika paljolta, etenkin kun meillä oli ilmainen majoitus Torniossa ja valmistimme ruokaa mökillä. 185€ oli minun osuuteni viikon bensoista eli 37% viikon kuluista oli bensaan. 70€ meni ruokakauppaan. 245€ meni lasketteluun, hotelliyöpymiseen, kylpylään ja muutamiin ulkoruokailuihin.

Sitten vielä pitkään postaukseen yksi lisäbonus. Seuraavalla viikolla Ilona teki meille ihanaa pinaattipastaa. Hän pilkkoi tuoretta pinaattia pannulle ja pyöritteli pinaatteja siellä hetken. Pinaattien päälle kermaa ja nopea kuumennus. Sitten sekoitetaan sekaan keitetyt pastat ja lisämausteeksi voi laittaa siemen sekoitusta sekaan ja päälle juustoraastetta. Pastaan voi lisätä toki sipulia ja valkosipulia, tässä versiossa oli hieman valkosipulia. Minä joudun välillä jättämään sipulin vatsani takia väliin.




17. huhtikuuta 2023

Teinien kanssa teatterissa

Teinien kanssa teatteriin - uhka vai mahdollisuus?
Ehdottomasti mahdollisuus :)

Olimme viime lauantaina koko perhe teatterissa pitkästä aikaa. Pojat ja aikuisekin saivat isältäni eli vaarilta synttärilahjaksi viime vuoden puolella teatteriliput. Sovimme, että minä hankin liput. Etsiskelin pitkään sopivaa näytelmää, johon vielä saisikin liput ja josta kuvittelisin poikien pitävän Päädyin musikaaliin Something rotten! Jotain mätää! jota esitetään Lahden kaupunginteatterissa. Sinänsä kumma sattuma, että päädyin uudestaan tänä vuonna teatteriin Lahteen. Tammikuussa kävin katsomassa Rouva C. siellä. Sitä edeltävästä vierailusta Lahden kaupunginteatteriin olikin ehtinyt kulua reilusti yli 20 vuotta, joskus 90-luvulla olen käynyt siellä viimeksi. 

Pojat ovat useampana vuoten saaneet vaarilta lahjaksi teatteriliput. Minäkin olen yrittänyt altistaa poikia mahdollisimman paljon erilaiselle kulttuurille viemällä heitä itsekin teatteriin, musiikkiesityksiin ja museoihin jo pienestä pitäen. Teatteri on eniten esikoisen makuun, hänestä saa helposti teatteriseuraa. Kuopus on yleensä tykännyt musikaaleista. Keskimmäiseen teatteri vetoaa vähiten. Nyt osui sellainen teatterikappale, että se viihdytti hienosti koko perhettämme. 

Teatterireissukuvia. Joku perheesti on niin parturi tarpeessa ;)

Something rotten sijoittuu renesanssin Englantiin. Silloin elettiin taiteen kulta-aikaa - etenkin runouden ja kirjallisuuden ja Shakespearen. Näytelmäseurueen johtaja Retu Perä on lähellä konkurssia, hänen pitäisi kehittää teatterilleen hitti. Häntä myös korpeaa se, että hän on jäänyt täysin Shakespearen varjoon. Kun teatterin masenaatti vielä peruttaa osallistumisensa on Retulla kovat paineet. Hän löytää näkijän, joka pystyy ennustamaan Shakespearen suurimman näytelmän, jota Retu alkaa työstää omakseen. Ennustus on hieman epätarkka ja näytelmä toinen näytös on juuri sopivan överiksi vedetty farssi, johon on mahdotettu kattava valikoima musikaali-genren suurimpi kliseitä.

Toisen näytöksen tykitystä, kuva: https://www.lahdenkaupunginteatteri.fi/

Ensimmäisessä näytöksessä esitellään hurmioita aiheutta rokkikukko Shakespeare.
kuva: https://www.lahdenkaupunginteatteri.fi/

Esitys oli ammattitatoisesti toteutettu ja näytelmässä on kutkuttava juoni. Mistä pidin erityisesti:
+Shakespearen hahmo oli loistava rokkikukko
+hieno ja tunnelmallinen lavastus
+steppaus, etenkin runoilijoiden sanallinen kamppailu jota rytmitettiin steppauksella
+toisen näytelmä farssiosuus toimi erinomaisesti.

Loppukiitosten aikana oli lupa kuvata


Teatterin jälkeen menimme vielä serkkuni luokse kahville. Kiva oli nähdä! Serkkuni vaimo oli tehnyt ihanat herkut meille. 

Tässä Sari laittaa kinuskikuorrutetta vadelmarahkakääretortulle

Tykkäsin niin tuosta kääretortusta, lisäksi oli vielä sitruunapiirakkaakin. Minä niin tykkään itse leivotusta. Nam!

Meillä oli kyllä todella kiva lauantaireissu. Kiitos vaarille lipuista! Kiitos Pasi ja Sari kahviseurasta ja ihanista leivonnaisista! Perhe ja suku <3

14. huhtikuuta 2023

Pohjoisen upeita maisemia ja ulkoilua

Tornion etätyöjakson illat olivat pyhitetty ulkoilulle. Upea luonto ja hyvä sää tarjoilivat monta hienoa kokemusta. Minuun pohjoisen maisemat ja luonto vetoavat niin, että haaveilen joskus viettäväni siellä useamman kuukauden. Pohjoisen ja Lapin hulluus tuntuu olevan ainoastaan noususuunnassa. Haluaisin kesälläkin pohjoiseen. 

Aavasaksassa kävelyllä
Kävimme ennen laskettelumäkeen menoa Aavasaksan huipun näkötornin juurella ihailemassa lumisia vaaramaisemia. Aavasaksa mainostaa itseään Lapin vanhimpana matkailukohteena. Siellä on käyty patikoimassa, ihailemassa keskiyön aurinkoa ja tanssimassa tanssilavalla. Juhannustanssit on tanssittu yli sadan vuoden ajan. Aavasaksa sijaitsee Ylitorniossa ja on alueen korkein vaara 242m korkeudellaan. Vertailutiedoksi Levi 530m, Ruka 493m, Saana 1029m ja Tahkovuori 300m.

Tänä talvenakin Aavasaksassa on ollut kävijöitä sen verran, että lumeen on tallattu pienet polut.





Aavasaksan huipulla sijaitsee varsinainen yllätys: vuonna 1882 rakennettu rakennus, joka on nimetty keisarinmajaksi. Aleksanteri II suunnitteli matkaa Lappiin ja siihen olisi kuulunut käynti Aavasakassa. Aleksanteri II joutui pommi-iskun kohteeksi ja menehtyi ennen matkaansa. 



Toivottavasti rakennuksen ei anneta rapistua pois. Sen omistaa valtio.

Aavasaksasta takaisin päin ajellessa näin ehdottomasti tämä talven upeimman auringonlaskun. 


Lumikenkäilemässä Matkakoskella
Kävimme lumikenkäilemässä Matkakoskella. Minä ostin pari vuotta sitten edulliset lumikengät ja en ole niitä tätä ennen edes kokeillut. Ilona on niitä testannut. Malli on sellainen, että en sillä mihinkään tunturivaellukseen lähtisi. Kevyeen ulkoiluun ja luonnossa liikkumiseen ne kelpaavat kyllä.

Matkakoski on kaunis koski, vaikka ei päihitäkään suosikkiani Kukkolan koskea. Kukkolankoskella käy kova kosken pauhu myös talvisin. Matkakoskella on talvisin todella rauhallista, koska sinne pääsee vain suksilla, lumikengillä tai moottorikelkalla. Kesäisin se on suosittu lohipaikka. 

Ilona Matkakoskella

Meikäläinen tarpoo eteenpäin


Tälläiseen auringonlaskun nähtyämme lähdimme nopeasti paluumatkalle

Ruotsin Dundretissa laskettelemassa
Lauantaiaamuna meillä soi kello aikaisin aamulla. Aamupalaa, tavarat autoon ja auton nokka kohti pohjoista ja Ruotsia. Valitsimme viikonlopun laskettelukohteeksi Ruotsin Jällivaarassa sijaitsevan Dundretin. Keskus on pieni ja ruuhkaton, mutta tunturilla mukavasti korkeutta 823m.

Tässä ylitämme juuri napapiirin Ruotsin puolella

Melkein heti kyltin jälkeen oli poroja tiellä. Yhdellä oli iso lehmänkello kaulassa.


Dundretissä sää vaihteli täyden auringonpaisteen ja puolipilvisyyden välillä. Sää oli todella ihana. Rinteet olivat hyvässä kunnossa ja hisseille ei ollut jonoa. Rinnevalikoima on aika pieni, mutta hyvä. Laskettavaa riitti hyvin kahdeksi päiväksi, olisi hyvässä säässä mennyt päivä tai pari lisääkin.

Just tällä hetkellä aivan ihana sää




Ihana pikkupoikajengi viuhahtaa oikealla ohitse





Dundret oli todella positiivinen kokemus. Päätimme ostaa 3 tunnin liput, koska hississä ei ollut yhtään jonoa. Kolmen tunnin lippua enempää jalkani eivät olisikaan jaksaneet. Rinteet olivat mukavan tyhjät ja hissi veti nopeasti, joten laskuja kertyi lyhyessäkin ajassa. Paikalla oli ilmeisesti pohjoisen paikallista väkeä, jotka laskettelevat paljon. Laskettelutaidot olivat erittäin korkealla. Oli ihana laskea, kun ei yhtään tarvinnut varoa muita. Välttelen viimeiseen saakka kaatumista, joten en ole mikään vauhtihirmu. Suomen rinteissä on usein ongelmana se, että edessä on aina hitaasti menijöitä ja pitää tarkkailla, että kuka kaatuu juuri eteeni tai yrittää laskea päälleni. Dundretissa ruotsalaiset sujahtelivat nopeasti ohitseni viuh vaan, eikä mikään häirinnyt laskemista.  Majoituimme edullisesti Jällivaarassa, joten reissun kulut pysyivät mukavan matalina. Ainoa moite Dundretille tulee heikoista ravintolapalveluista. Kahvila tarjoaa hampurilaisaterian tai päivän padan. Hampurilaisateria oli surkea. 

Olisimme majoittuneet Jällivaaran Grand hotelissa, mutta murtomaahiihtokisojen vuoksi se oli täyteen myyty. Kävimme siellä syömässä ja kahvittelemassa ja kaikki oli herkullista. 

Vaikka tuntimäärällisesti tämä kausi ei ole kovin kummoinen, niin taisin silti tehdä lasten syntymän jälkeen ennätyksen rinnepäivien määrässä.

Sitten lopuksi vielä muutama maisemakuva. Tunnen kiitollisuutta, että pääsin Ilonan mukaan ja että sää oli niin upea ja että näillä rikkonaisilla jaloilla pystyy vielä tekemään vähän jotain. Toivon, että ensi talvikaudellakin pystyn laskettelemaan.

Kuva mökiltä Tornionjoelle

Minä Kukkolankoskella


Kivaa perjantaita ja viikonloppua!