Minullahan on ollut aivan elämäni kesä! Olen joskus about nelikymppisenä tuskaillut, että onko elämäni tylsää ja tapahtuuko minulle enää mitään merkittävää positiivista. Kuulkaas, voin sanoa, että elämä on 5-kymppisenä ihanaa ja kesä on ollut niin vauhdikas, että tuntuu kuin olisin melkein nuori elämästä huumaantuva nainen. Mitään merkittävää ei ole tapahtunut, mutta paljon kaikkea ihanaa! Sanoisin että 50 on uusi 18 (sellaisessa järkevässä ja seesteisessä paketissa).
Kesäkuussa tuskailin, että miten pääsen irtautumaan töistä lainkaan lomalle ja riittääkö hyvää säätä enää minun lomalleni. No, aurinkoa ja hellettä riitti ja heinäkuu ja elokuukin ovat olleet täynnä ihania elämyksiä. Töihin palatessa tuntui kuin olisin ollut ainakin kolme kuukautta yhteen putkeen poissa, vaikka olin vain 3vkoa ja 2 päivää. Niin paljon ehti lomallani tapahtumaan kaikenlaista. Suunnittelemani lepääminen jäi kyllä liian vähäiseksi. Olenkin suunnitellut, että lepään lokakuussa kaikki viikonloput. Syyskuussa aion viettää vielä uutta teini-ikääni viikonloppuisin.
Mutta nyt vielä paluu sellaisiin kesämuistoihin, joista en ole vielä blogissani kirjoittanut.
Askartelutreffit
Heinäkuussa tapasimme pitkästä aikaa askarteluporukkamme, joka kutsumme Käteviksi Emänniksi, kanssa Katan kotona. Olipa iloinen ja herkullinen askartelupäivä! Oli niin mahtavaa näperrellä paperiaskarteluita pitkästä aikaa.
Katan tekemät hyrskyperunat olivat niin herkullisia, että resepti menee meidän reseptipankkiin
Leena oli tehnyt iltapalaksi suolaisen piiraan ja älyttömän hyvää punasipulipikkelsiä
Olin kerrankin kaukaa viisas ja jo hyvissä ajoin ystävälleni Ilonalle onnittelukortin hänen synttäreitään varten. Valitsisin humoristisen uimakuvan, koska on meillä oma "uimaseura" joka ui läpi vuoden. Tein vielä muutaman onnittelukortin varastoon. Vaan mitäpä kävikään? Kortit hukkuivat aivan mystisesti, en löydä niitä enää mistään.
Tästä olisi tullut Ilonalle synttärikortti
Haluan ehdottomasti mahduttaa elämääni lisää askartelua! Se tekee ihmisille hyvää ja on mahtavaa, kun sitä voi tehdä porukalla hyvässä seurassa.
Mökkiretki sukuloimaan
Hra Kepposen veli osti hiljattain kesämökin ja saimme kutsun tulla tutustumaan mökkiin. Myös ukki tuli Tampereelta. Emme olleetkaan nähneet pitkään aikaan ja meillä kaikilla oli jo ikävä poikien suloista pientä serkkupoikaa. Ihastelimme kaunista mökkiä, söimme hyvin, kohotimme juhlamaljat melkein vuoden vanhojen maisterin papereitten kunniaksi, leikimme serkun kanssa ja joimme kakkukahvit.
Tervetuloa pöytään!
Meidän keskimmäinen ja kuopus serkkunsa kanssa
Mökkireissu kuopuksen ja hänen kaverinsa kanssa
Olin pari yötä mökillä kuopuksen ja hänen kaverinsa kanssa. Aika sähläämistä oli tuo reissu kundien kanssa :D Pojat mm. varastivat yöllä kaikki Dominokeksit, olivat laittaneet yöksi herätyksen ja nousivat yöllä vain roikkuakseen netissä padeilla ja jutut menivät jatkuvasti alle navan. Kuopus oli haaveillut jo pidempään, että saisi kaverin mökille mukaan ja mukava oli toteuttaa tuo haave. Kaikesta sähellyksestä huolimatta minullakin oli kivaa.
Pisteeni nousivat ehkä yli asteikon, kun vein pojat ravintolaan syömään. Sitä ennen olin kerännyt pisteitä liharuuilla, myöhäisellä nukkumaanmenoajalla sekä kekseillä ja cociksella.
Mökillä auringosta ja järvestä nautiskelua
Ehdimme viettämään muutaman todella rennon päivän mökillä perheen kesken nauttien kesän ihanuudesta ja superlämpimästä järvivedestä. Yhä edelleen yksi kesän parhaista jutuista on uimapatjoilla järvellä seilaaminen. Olen aikaisemmin nauranut, että minusta ei ehkä tule ikinä liaan vanhaa uimapatjailuun, mutta liian kankea minusta voi tulla :D Parempi nauttia uimapatjailusta täysillä vielä, kun se onnistuu.
Lettuaaminen à la esikoinen
Taisi olla minun ja esikoisen viimeinen lomapäivä, kun esikoinen paistoi aamiaiseksi lettuja. Nautiskelin suloisesta joutilaisuudesta omalla terassilla ja söin lettuja aamiaiseksi puolilta päivin. Se oli juurikin sitä mitä lomailun ihanuudesta väsähtänyt elimistöni kaipasi :)
Koulunaloitustouhut
Tilailtiin poikien kanssa vaatteita. Kaikki käyttävät miesten kokoja nykysin. Hurjaa! Esikoinen on melkein 190cm ja käyttää L-kokoa ja joutuu aina etsimään hoikkia malleja. Näyttää siltä, että sama juttu kohta keskimmäisellä, jolle ei meinaa huppareista riittää M-koon pituus. Miten minun pikku palleroisista on tullut tuollaisia korstoja? Käytin pojat parturissa ja siellä oikein hätkähdin, kuinka keskimmäinen 14v ei todellakaan näytä enää lapselta yhtään vaan nuorelta mieheltä. Kuopus näyttää sentään vielä lapselta. Todennäköisesti vuoden päästä ei näytä enää hänkään. Pojat toivoivat koulun aloittamisen kunniaksi käyntiä ravintola Il Farossa. Siellä mietimme, että kuinka kauan kyseinen ravintola on ollut perheemme "kantapaikka". Ensimmäinen maininta illallisesta Il Farossa löytyy vuodelta 2005. Jotenkin minulla on sellainen tunne, että sekään ei ole ensimmäinen käynti.
Kuopus ja keskimmäinen parturissa ja Il Faron pihvi
Vielä pari kuvamuistoa
Family dinner vaarin kanssa minun nimipäivänäni, kuopus ja keskimmäinen teki mokkapaloja
Vaari ja esikoinen vaarin keittiössä
Kaiken tämän huvittelun ohella saimme myös poreallaskulmauksen pihatyöt valmiiksi, koordinoitua mökkisaunan ulkomaalauksen ja osallistuimme vanhan maalin poistoon ja mökkisaunan pukuhuoneen sisäremppa valmistuu suurimmalta osin vielä tänä syksynä. Saunarempan tuloksista postaa myöhemmin tänä syksynä.
Ehkä olisi pitänyt levätä vähän emmän. Töissä syksy romahti päälle hetkessä ja töitä on liikaa ja olotila aamuisin muistuttaa allaolevan kuvan tilannetta :)