Berliinin eläintarha ja huoneistomme

Ennenkuin alan kirjoittelemaan postauksia Sveitsistä, niin vielä viimeinen juttu Berliinistä jakoon.

Meidän pojat tykkäävät eläintarhoista ja jos vaan reissulle osuu jokin hyväksi tiedetty eläintarha, niin vierailemme siellä. Siitäkin huolimatta, että en aina tiedä, että mitä eläintarhoista pitäisi ajatella. Onko oikein pitää villieläimiä vankina? Onko tekopyhää vastustaa eläintarhoja, jos syö lihaa? Onko eläintarhojen tehtävänä tarjota tietoa ja kokemuksia, ylläpitää lajistoa eikä vain tehdä bisnestä? Toistaiseksi siis vierailemme edelleen eläintarhoissa ja koitan välttää ne eläintarhat, joissa vierailusta tulee paha mieli.

Berliinin eläintarha on puitteiltaan hyvä ja siellä on eniten maailmassa eläinlajeja. Viimeistään eläintarhaan saapuessa kannattaa katsoa ohjelmasta milloin on minkäkin eläimen ruokinta. Ne ovat erittäin mielenkiintoista seurattavaa. Merileijonilla on edelleen kerran päivässä "näytös". Ne pelaavat hieman palloa, tekevät pari temppua ja pitävät yhdessä henkilökunnan kanssa "uimahyppynäytöksen" eli hyppivät vuorollaan eri korkeuksilta veteen. Omat suosikkini olivat tietenkin pandat ja sitten virtahepojen ruokinta. 

Pandatalossa oli omillan puolillaan rouva ja herra pandat. Ensin pandoja ei näkynyt lainkaan. Hetken odoteltuamme toinen panda tallusteli paikalle. Pojat jo siinä miettivät, että olisipa kiva tietää, että kumpi on kumpi. Myöhemmin tunnistautuminen osoittautui yllättävän helpoksi ;)

Liekö herra vai rouva panda?

Mukavan leppoisalta näytti pandan elämä. Ne hieman tallustelivat rennosti, söivät ja köllöttelivät ruokansa vieressä. Noin minäkin haluaisin kuluttaa aikaani. Onneksi on kohta lomakausi :)

Kyllä hän on varmastikin herra panda

Nyt yhdistyy loikoilu ja ruokailu

Lopulta rouva pandakin tuli näytille, mutta paikkaan jossa pystyi kuvaamaan vain lasi lävitse

Olin yllättynyt siitä, kuinka häijyn näköiset hampaat virtahevolla on. Pelottavat!

Virtahevot ovat Afrikan vaarallisin eläin, tappavat enemmän ihmisiä kuin mikään muu laji.

Pentujaan puolustavat naaraat ovat agressiivisia (tarvitsisivat jonkun keskustelupalstan selvästi)

 

Tässä pötköttää kääpiövirtahepo. Ensimmäistä kertaa edes kuulin lajista.

Kävimme katsomassa jääkarhuakin. Rouva jääkarhu oli saanut poikasen joulukuussa ja pentu oli poistunut pesästä ensimmäistä kertaa maaliskuussa. Me emme pentua nähneet. Jääkarhun osalta eläintarhan olot saivat minut surulliseksi. Jo huhtikuussa eläintarhassa on tolkuttoman kuuma.

Suunniteltu tonnin matkabudjettimme ylittyi hieman, koska päätimme vuokrata isomman huoneiston. Olen menestyksekkäästi vuokrannut yksityishenkilöiden asuntoja Booking.comin kautta ja sieltä löysin käytämämme huoneiston. Minulle huoneiston valttikorttina oli sisustus ja poreamme. Ehkä vähän hassua valita sisustuksen perusteella majapaikka, mutta joskus näinkin. Olin nimittäin aivan myyty olohuoneen seinämaalaukselle.

Aivan mahtava Berliinimaisema olohuoneen seinässä

Hra Kepponen ensin hiukan nikotteli sisustusta: "En haluaisi majoittua jossakin museossa", mutta paikan päällä hänkin piti sisustuksesta. Pienemmät pojat olivat aivan haltioissaan: "Aivan kuin asuisimme jossain vanhassa linnassa!" Kyseessä oli kerrostalon alakerran korkea ja erikoinen huoneisto, ei siis mikään oikea linna.Teinikin oli hyvin tyytyväinen, koska poreamme. Minäkin nautin muutamasta yöstä "linnan" koristeellisessa sängyssä, vaikka en sellaista ottaisi kotiini edes ilmaiseksi. Seinämaalaus kelpaisi kyllä omaan kotiinkin. Samassa talossa oli leipomo-kahvila ja lähellä metroasema, ratikkapysäkki, ruokakauppa ja muutama ravintola, joten majoitus oli oikein onnistunut kokemus. 

Kaikkiaan Berliini oli hyvä kohde lapsiperheelle. Tekemistä ja näkemistä riittää useaksi päiväksi, EasyJetin lentoja saa hyvinkin edullisesti, majoitus on edullista verrattuna muihin eurooppalaisiin pääkaupunkeihin, ruokavaihtoehtoja löytyy moneen budjettiin ja Tropic Island tarjoaa unohtumattoman valerantapäivän. Huhujen mukaan Berliini toimii myös shoppailupaikkana. 

Berliinipostaukset:
Koko perhe tonnilla Berliiniin
Berliini

Tropical Islnad - rantapäivä Berliinissä 

Tropical Island - rantapäivä Berliinissä

Poikien kohokohta Berliinin reissussamme oli päivä Tropic Islandissa. Jättimäinen kylpylä on rakennettu entiseen Zeppelinien valmistushalliin keskelle ei-mitään. Halli on todellakin valtava, sinne mahtuisi Vapaudenpatsas seisomaan ja pohjapinta-alaa on muistaakseni yhdeksän jalkapallokentän verran. Sisällä on kaksi ISOA allasaluetta, hiekkaranta, vesiliukumäkitorni, saunamaailma, ravintoloita, sademetsää ja majoitustiloja hotellista telttoihin. Eikä tämäkään vielä riitä: allasalue on luikerrellut ulos saakka, siellä on villiä ja vähemmän villiä virtaa sekä radat kuntouintiin. Altaiden lisäksi olin etukäteen innoissani siitä, että halliin on rakennettu oikea sademetsä ja rannalla kasvaa palmuja. Minulle palmu edustaa etelää ja lomaa :)

 Kuva https://www.berliner-zeitung.de/berlin/brandenburg/tropical-island

Berliinistä tulee matkaa Tropical Islandiin noin 70km ja se taittuu näppärästi junalla. Junamatka maksaa 8,5€. Emme olleet selvittäneet lasten lippujen hinnoittelua, joten otimme 5 hengen ryhmälipun ja menopaluu kustansi 42€. Junia menee enimmillään kolme tunnissa, matka kestää Brand Tropical Island noin 45min. Brandin asemalta on maksuton bussikuljetus Tropical Islandiin. Reitti Brandiin on helppo suunnitella SBahn-sivuilla https://sbahn.berlin/en/plan-a-journey/journey-planner/

Tropical Islandiin voi ostaa "vesipuistolipun" ilman saunamaailmaa tai lipun saunamaailman kanssa. Saunamaailman saunat ovat sekasaunoja ja Keski-Eurooppalaiseen tyyliin siellä liikutaan alasti. Meidän pojat eivät lämmenneet sekasaunalla, joten otimme pelkät vesipuistoliput. Netistä sai ostaa perhelipun, 2 aikuista ja 3 lasta maksoi 125€. Mikäli lapsesi ovat pitkiä, varaudu todistamaan heidän ikänsä kassalla. 182cm esikoisemme pääsi Kela-kortin avulla sisään ostamallani perhelipulla hetkisen neuvoteltuamme asiasta.

Kylpylätyyliin kassalta saa rannekkeet kaappeja varten ja aikuisten rannekkeella voi maksaa ravintoloissa ja kaupoissa. Vaatteiden vaihto on oma operaationsa. Kaappialueiden reunalla on pukukoppeja, saksalaiseen tyyliin helpointa on vaihtaa vaatteet penkillä kaiken kansan nähden.

Hiukan jännittyneenä odottelin allasaluetta, koska mietin, että onko se nyt oikeasti niin iso kuin kuvat antavat ymmärtää. No, on se!

Tässä kuva toiselta allasalueelta, jossa emme viettäneet aikaa lainkaan

Kuva https://www.tropical-islands.de/en/

Me pulikoimme joko tässä altaassa tai sitten ulkoaltaissa. Kuvan otin oikean palmun katveesta

Alla olevasta kuvasta näkyy tuon toisen altaan mittaluokka ja altaan reunalla oleva hiekkaranta. Hiekkarannalla on vieri vieressä aurinkotuoleja ja lisää aurinkotuoleja löytyy terasseilta. Halli vetää valtavan määrän ihmisiä sisäänsä, mutta aurinkotuoleja ei riitä jokaiselle eli sellaiset kannattaa käydä varaamassa heti saapumisen jälkeen. Me saimme pienellä tuolien siirtelyllä järjesteltyä paikat yläterassilta. Tosin olimme paikalla hyvin ruuhkaisena päivänä pääsiäisenä. Saksalaiset perheet olivat tulleet paikalle hiekka- ja uimalelujen kanssa sekä runsaiden eväiden kanssa.

 

Tropical Islandin ravintolapalvelut olivat minusta sujuvat valtavasta ihmismäärästä huolimatta. Pojat halusivat pizzaa. Pizza ja iso limu maksoi 10,5€, mikä minusta on varsin kohtuullinen hinnoittelu tuollaisessa paikassa. Koska pizza oli maukasta, sai Tropical Island pojilta arvosanan 10.

Uimisen lisäksi on muutakin tekemistä. Tropical Islandissa voi kokea vaikka melkein aidon "kuumailmapallolennon" tai "varjoliitoilun". Meidän pojat olisivat halunneet mennä "kuumailmapallolennolle", mutta sillä hetkellä vuoroa olisi pitänyt odottaa kiusallisen kauan, joten kokemus jäi väliin. Lennon voi toki varata vaikka heti saapuessaan. Minua nauratti suuresti tuon valekuumailmapallon ohjaus. Ohjaaja tallusteli Tropical Islandin kävelyteitä pitkin henkselisysteemiin oli kiinnitettynä valekuumailmapallo. Tropical Islandissa voi ihailla flamingoja ja kilpikonnia pienellä lammella sekä karppeja karppialtaassa. Lisäksi siellä on ainakin minigolfrata, lasten leikkipaikka ja ulkona lentopallokenttiä.

Kuvasaldo jäi tosi vähäiseksi, mutta flamingot sain ikuistettua

Tropical Island tarjoaa myös monenlaista majoitusta. Zeppelinhallin sisällä voi majoittua hotellihuoneessa tai teltassa. Olisin ottanut meille hotellimajoituksen, mutta pääsiäinen oli loppuunmyyty jo montaa kuukautta aikaisemmin. Edes telttoja ei ollut jäljellä, mikä oli hyvä, koska en olisi varmaankaan saanut unta Tropic Islandin hyvin kosteassa 31 asteen lämmössä.

Meidän kuopus onnistui tietenkin hukkaamaan kaappinsa avaimen, mutta saksalaisen järjestelmällisyyden avulla se saatiin nopeasti takaisin. Kuopus onnistui myös vesiliukumäkeilyssä hukkaamaan isänsä ja veljensä, lopulta poika löytyi tyytyväisenä uimasta. Saimme päivän hyötyliikunnan etsintäkierroksilla, tuossa hallissa tulee helposti käveltyä paljon. Olin unohtanut varvastossut kotiin ja loppupäivästä kävely harmitti, kun hiekkaa pyörii jaloissa kiveyksellä ja laudoituksilla ikävästi jalkapohjia hiertäen.

Seuraavana aamuna mieheni ihmetteli, että miksi selässäni näkyy uikkareiden rajat. Googlauksella selvisi, että erikoislasi päästää uv-säteet läpi ja Tropical Islandissa voi siis jopa ruskettua. Jo on aikoihin eletty!

Pidimme koko perhe Tropical Islandista. Pojat tuumasivat, että voidaan jatkossakin tehdä budjettimatka Berliiniin kalliin etelän matka sijasta ja olla pari päivää Tropical Islandissa. Siinä olisi kuulemma etelänreissua heille aivan tarpeeksi. Minä en ihan noin paljoa paikasta ja etenkään väkimäärästä innostunut ;)

Lähtisitkö sinä rantalomalle Zeppelinhalliin?

Berliinipostaukset:
Koko perhe tonnilla Berliiniin
Berliini

Berliini

Teimme pääsiäisen aikaan neljän yön perhereissun Berliiniin. Ohjelmaksi olin suunnitellut rantapäivän maailman suurimmassa sisävesipuistossa Tropical Islandissa ja vierailun eläintarhassa. Kaupungin nähtävyyksistä nautimme rennosti ja listallemme päätyi Berliinin muuri ja näyttely joka kertoo natsien valtaannoususta ja toisesta maailmansodasta, holokaustin muistomerkki, Checkpoint Charlie rajanylitysasema, Brandenburgin portti ja tuomiokirkko.

Enempää nähtävyyksiä emme olisikaan väljällä aikataululla ehtineet käydä katsomassa, koska ensimmäisestä matkapäivästä haukkasi ison osan tutustuminen saksalaiseen terveydenhoitojärjestelmään. Keskimmäisen korva piti tarkastaa. Lääkärin löytäminen ei ollut aivan yksinkertaista, koska yleislääkärit eivät hoida lapsia. Onnistuimme löytämään lastenlääkärin ja hän puhui hyvää englantiakin. Vastaanottovirkailija pahoitteli meille puhelimessa, että lääkäri ei hyväksy kansainvälistä kelakorttia eikä edes matkavakuutuskortteja vaan meidän pitää maksaa koko lasku käteisellä. Hra Kepponen ehti jo huolestua, että pitääkö lähteä hankkimaan lisään käteistä, mutta olin aivan varma, että hinta ei mitenkään ylitä suomalaista yksityislääkäriä. Poika pääsi vastaanotolle nopeasti, vaiva selvisi ja lasku oli 34€. Edellisellä viikolla maksamani Mehiläisen toimistomaksu oli 24,5€. Ilmeisesti jollakin saksalaisella "kela-kortilla" tuostakin maksusta olisi saanut osan takaisin. Saksalaisen yksityislääkärin hinta jäi vaivaamaan niin paljon, että taidan joutua tutustumaan siihen, että miten Saksassa on terveydenhuolto järjestetty. Palvelu oli hyvää ja edullista. Suomessa en ole ikinä suoriutunut yksityiseltä lastenlääkäriltä ulos alle satasella, siksi käytänkin aina, kun mahdollista, terveyskeskusta. Jos tiedät saksalaisesta terveydenhuoltojärjestelmän rahoituksesta, niin kerro ihmeessä!

Sää Berliinissä oli erinomainen: aurinko paistoi ja päivälämpötila kohosi pariinkymppiin. Kirsikkapuut olivat täydessä kukoistuksessaan. Päädyimme pyörimään kaupungilla aika rennosti nauttien säästä ja pysähdellen kahviloihin ja penkeille ihmettelemään ympäristöä. Hienon sään takia kaikki sisäkohteet jäivät väliin. Sitä onkin ihmetelty, etten vienyt perhettä yhteenkään museoon. Tässä pieni virtuaalikierros kaupungilla.

 

Checkpoint Charlie oli yksin Itä- ja Länsiberliinin välisistä rajanylityspaikoista, jota hallinoi USA

 Pieni koppi on suosittu turistikohde ja rahasta voi poseerata "vartiosotilaita" esittävien typpien kanssa hattu päässään

Kaupunkikierros itse ajan Trabantilla olisi voinut olla mieleenpainuva kokemus.

En sitten kuitenkaan viitsinyt yrittää mahduttaa viittä henkeä Trabantiin kiukuttelemaan jalkatiloista

Holokaustin muistomerkki

Holokaustin muistomerkki toiseen suuntaan kuvattuna

Brandenburgin portti

Berliner Dom
 

Esikoinen Berliner Domin takana

Keskimmäisemme pääsi tekemään saippuakuplia

Säät olivat niin erinomaiset ettemme viitsineet jonottaa tv-torniinkaan.
Samasta syystä museot jäivät täysin näkemättä reissullamme.

Valokuvasin tuota valokuvaajaa ;)

Välimatkat Berliinissä ovat pitkiä. Julkinen liikenne on toimivaa, lippuja voi ostaa automaateista ja niitä on lyhyen matkan lipuista monen päivän lippuihin saatavilla. Laiskuuttamme liikuimme myös jonkin verran taksilla. Hra Kepponen löysi Google-mapsista taksifirman mainoksen ja appsin, jolla pystyi helposti sekä tilaamaan taksin viidelle matkustajalle että maksamaan kyydin. Taksilla matkustaminen oli selvästi halvempaa kuin Suomessa.

Vuokrahuoneistomme lähellä oli ruokakauppa, josta ostimme aamupalatarvikkeet. Samassa talossa oli kiva leipomo-kahvila, josta ostimme kahvia, kaakaota ja herkkuja aamiaisen lisäksi. Asunnon lähistöllä oli muutamia ravintoloita sekä noutoruokaa myyviä paikkoja kebabista Mäkkäriin. Poikien toiveesta söimme parit pikaruuat. Me aikuisetkin olimme niin väsyneitä, että helppo takeway kotimatkalla tuntui kovin houkuttelevalta. Yhtenä iltana kävimme Hra Kepposen kanssa syömässä ja istumassa iltaa saksalaisessa oluttuvassa. Pojille parhaiten mieleen jäänee illallinen schnitzelravintolassa, Hra Kepposen L-koinen leike oli aivan valtava. Siitä olisi saanut vielä XL-kokoisen.

Naisten ja lasten juoma eli radler, jossa on puolet Spriteä

Parsakausi näkyi myös oluttuvan ruokalistalla. Parsat olivat isoja ja maukkaita!

Parsaa oli tarjolla myös schnitzelravintolassa. Ei nyt ensimmäisenä tulisi mieleen syödä parsaa leikkeen kanssa, mutta yhdistelmä ei ollut hassumpi. Tässä se L-kokoinen annos.

Meidän illastaessa saksalaisessa oluttuvassa pojat olivat asunnolla keskenään. Mäkkärin takeaway ja nopea wi-fi takasivat meille rauhallisen ravintolaillan. Pojat olisivat varmasti syöneet joka ilta asunnolla, koska rauhallinen "koti-ilta" takasi pidemmät poreallasvuorot.

Vuokrahuoneiston poreamme

Tykkäsimme koko perhe Berliinistä. Kyselin pojilta, että kumpi oli kivempi Lontoo vai Berliini. Päivä Tropical Islandissa oli niin poikien mieleen, että Berliini taisi nousta suosikiksi. Ilman Tropical Islandia voittaja olisi ollut Lontoo. Tosin pojat kyllä muistelevat erittäin lämpimästi Riikaa, joka välillä on kaupunkimatkakokemustemme ykkönen. Siellä hyvä ruoka, Jurmalan vesipuisto ja Siguldan lentotunneli vetosivat poikiin.

Kirjoittelen vielä lisää erikoisesti sisustetusta vuokra-asunnosta, Tropical Islandista ja kyllähän pandaherrakin ansaitsee saada kuvansa blogiini.

Berliinipostaukset:
Koko perhe tonnilla Berliiniin

Pitkästä aikaa hyvä työreissu

Vajaa vuosi sitten siirryin uuteen työtehtävään ja samalla työmatkat jäivät historiaan. Pienen haikeuden sivumaustamana pääasiallinen fiilis oli helpottunut. Kolme viimeistä matkaa olivat raskaat: Istanbulin lentokentällä minulta varastettiin passi, Lontoossa hotellimajoitus oli yhtä vastoinkäymisepisodia alusta aamuun ja Hollannin reissulla iski flunssa.

Viikolla osallistuin valmennukseen Saksassa Munchenissä. Reissu oli varsin onnistunut. Valmentajat olivat hyviä. Valaa uskoa mahdollisuuksiimme, että joku on pystynyt menestyksekkäästi tekemään asioita sillä tavoin kuin me haluaisimme tulevaisuudessa tehdä. Työkavereita oli hauska tavata kasvokkain, yleensähän me kommunikoimme etäpalavereissa ja sähköpostitse.

Munchenin sää oli lämmin ja vielä puolilta öin terrasilla oli lämmintä yli 20 astetta. Ehdin käymään pienellä porukalla sekä koko porukalla beer gradenissa. Yhteisen illallisen söimme Paulaner am Nockherbergissä. Ruoka oli todella maukasta. Oluen ystävät kehuivat kovasti Paulanerin oluita, mutta minä viininaisena en ymmärtänyt niiden päälle ;) Valintani onkin usein Radler, joka lagerin ja sitruunalimsan sekoitus ja se on minusta hyvää.

Löysin heti tuollaisen alfauroksen

Olutmaistelusetti

Piha-alueen itsepalvelu- sekä palvelupuoli olivat aivan täynnä

Baijerissa beer gardenit ovat myös koko perheen paikkoja

Maukas annos ankkaa, kuvasta puuttuu kastike ja punakaali

Tunnelmakuvia pöydästä ja ankasta :)

Kotiinpaluupäivänä ehdin syömään lounaan kaupungilla. Pinkaisin heti lounasikaan Marienplatzille, jossa voi samalla ihailla upeita rakennuksia.

Goottilainen uusi kaupungintalo oikealla

Uusi kaupungintalo

Kellotornin lähes ihmisen kokoiset patsaat esittävät turnajaisia ja tanssia.

Päivittäin klo 11 ja 12, klo 17 (ei marras-helmikuussa)

Patsasshow, kuva lainattu http://www.muenchen.de/

Muutama tunnelmakuva lisää Marienplatzilta:

Marienplatzilla on useita perinteisiä baijerilaisia dirdn-mekkoja myyviä kauppoja

Muistoihin tulvahti heti asiakaspäivät viiden vuoden takaa ja vuokra-dirdnl

Marienplatzin välittömässä läheisyydessä sijaitsee useampikin kirkko. Tunnetuimmat ovat Frauenkirche ja Pyhän Pientarin kirkko eli Peterskirche. Olen aikaisemmilla Munchenin vierailuillani halunnut kiivetä Pyhän Pietarin kirkon kellotorniin, mutta se on aina ollut kiinni. Nyt se olisi ollut auki, eikä sinne ollut edes jonoakaan. Tällä kertaa sää tuli esteeksi. Ukkonen ja saderintama lähestyivät kaupunkia ja kuumuus tuntui minusta tukalalta, enkä halunnut hikoilla lisää kiipeämällä kymmenien metrien edestä rappusia. Kirkossa sisällä kannattaa pistäytyä, se on minusta todella kaunis.

Tuonne parvekkeelle olisin halunnut päästä

Peterskirche

Hirvittävä ukkoskuuro sotki suunnitelmani lounaasta ulkona, niinpä hoidin sen pikaisesti tavaratalo Kaufhofissa. Marienplatz on myös erinomainen shoppailupaikka. Sieltä löytyy merkkiputiikit, tavaratalot ja edullisemmatkin kaupat ja saksalainen Stockmann eli Ludiwg Beck. Oma suosikkini on Galleria Kaufhof, josta löysin pari kivaa paitaa syksyyn.

Paluulennolla minua odotti iloinen yllätys. Kone oli myyty viimeistä paikkaa myöden täyteen ja olin saanut upgraden business luokkaan, vaikka minulla ei ole edes Star Alliancen korttia enää käytössä. Olin erittäin tyytyväinen siihen, että ympärilläni oli tilaa. Yleensä minulla on aina se keskipaikan tuuri. Olen silloin tällöin matkustanut Finnairin busineksessa Euroopassa ja siinä etuna on enemmän jalkatilaa ja maksuttomat juomat ja jotain aika mitäänsanomatonta ruokaa, mutta ei siis mitään ihmeellistä. Siinä vaiheessa, kun maistoin Lufthansan ruokia, suorastaan hykertelin tyytyväisenä. Se oli todella hyvää. Valittavana oli joko kanaa tai kalaa ja valitsin kalan.

Oli mahtavaa saada pitkästä aikaa koulutusta ja kokea työreissu jolla aivan kaikki menee parhain päin.

Mukavaa viikonloppua!