Minun on pitänyt jo useampana vuotena mennä Loviisan Wanhat talot tapahtumaan, mutta elokuu on jotenkin aina niin kiireistä aikaa, että tapahtuma on jäänyt väliin. Blogeista olen sitten kuolannut niitä upeita ja persoonallisia koteja ja päättänyt, että kyllä vielä minäkin sinne menen. No, eilen menin Loviisaan lapsuuden ystäväni Kirsin kanssa ja tykkäsin ihan hurjasti.
Järjestelyt olivat sujuvat. Läpi kaupungin oli opastus parkkialueelle, josta nostalgisia muistoja herättänyt vuoden 75 bussin kuljetti non-stoppina ilmaiseksi puukeskustaan. Sisäänpääsyrannekkeen (15€) ostopisteet vetivät hyvin ja talot olivat selkeästi merkitty. Nälkäisenä taloja ei tarvinnut kierrellä. Hyvin monen talon edustalla oli jotain syötävää ja juotavaa myynnissä.
Ihana bussi, tästä tuli niin mieleen Lahti ja 80-luvun mummolareissut
Tapahtumassa siis yksityishenkilöt avaavat kotinsa ja vieraat siis pääsevät katselemaan sekä kauniita pihoja että vanhoihin taloihin sisään. Voi jestas millaisia talot ovatkaan sisältä. Ne on selvästi korjattu ja sisustettu rakkaudella. Vanha talo ei ole vain paikka asua vaan hyvin monelle myös harrastus. Parempikin olla niin, koska niissä varmasti riittää jatkuvasti puuhaa.
Sisustuksissa moni on käyttänyt vanhahtavia voimakkaita tapetteja, vanhat lankkulattiat ovat esillä ja monessa talossa vilahtaa enemmän tai vähemmän hirsirakenteita. Lankkulattiat narisevat suloisesti, keittiön puuhellassa ratisee pilkkeet, pelargoniat kukkivat lasikuistilla ja jyrkät portaat vievät yläkertaan. Mielettömän tunnelmallisia koteja!
Suojaisat umpipihat ovat myös niin ihania. Käppyräisen vanhan omenapuun alla on pöytäryhmä ja vanhat perinnekukat loistavat rehevissä kukkapenkeissä. Yhden talon pihalla kanat kuopsuttelivat häkissään. Mikä idylli!
Vierailijoita oli sadekuuroista huolimatta aika paljon liikkeellä. Aika lailla jonossa kuljimme kaikki käymämme kohteet lävitse. Olin niin huumaantunut taloista, että minua se ei haitannut. En oikein tiedä, että miten tämän kokemuksen purkaisin. Haluaisin esitellä jokaisen kohteen ja jokainen ansaitsisi tulla näytetyksi monin kuvin. Tässä kuitenkin nyt tällainen "parhaat"-postaus.
Hulppein kokonaisuus
Hienoja kokonaisuuksia oli monta. Ehkä sen hulppein oli Pitkänpöydäntalo. Talo itsessään ja sen kalustus olivat upeat. Talon lisäksi oli vielä suuri piha, kasvihuone, emännän keramiikkapaja/myymälä, kanat ja isännän tilat toisessa ulkorakennuksessa.
Pitkänpöydäntalo, vuodelta 1865
Kanat
Isännän ulkorakennukset
Yksi kauneimmista huonekaluistakin oli Pitkänpöydäntalossa
Upein kakluuni
Tässä kohdassa kilpailu oli todella kovaa. Melkein kaikissa taloissa oli kakluuni tai pönttöuuni. Ykkössijan annan Villa Josen voimakkaan siniselle Rakkolanjoen kakluunille. Talossa on toinen samanlainen, mutta erivärinen kaakeliuuni. Rakkolanjoen kakluuni löytyy ainakin yhdestä toisessakin kohteesta. Villa Josen vanhin osa rakennettu 1850.
Villa Josen kaakeliuuni
Koska kakkostilan täpärästi jäänyt kaakeliuuni on niin upea, niin pakkohan sekin on näyttää. Tämä on Villa Lilla Gulassa ja alunperin peräisin Loviisan vanhasta apteekista. Vuodelta 1890 olevaa taloa on jatkettu uudisosilla vastaamaan perheen tarpeisiin.
Villa Lilla Gulan kakluuni
Lempitaloni
Kisa oli tiukka. Kahden kärki oli upea sininen jugend talo Villa Engel vuodelta 1912 ja Kuninkaanlampi, jonka vanhimmat osat väliltä 1750-1800. Molemmat sijaitsevat hienolla paikalla. Villa Engel omassa rauhassaa rinteessä. Sieltä on kaunis näkymä merelle saakka, piha on pengerretty ja suoraan keittiöstä voi astua terassille omenapuiden katveeseen aamukahville. Luonto on läsnä tontilla, pihlajat roikkuvat raskaana marjoista ja tontin nurkalla kasvoi kantterellejä. Kuninkaanlammen tontti rajoittuu aikoinaan linnoitustöiden yhteyssä muodostuneeseen lampeen ja sitä ympäröivään rauhoitettuun lehtomaisemaan. Todella uniikkipaikka. Viereisessä ulkorakennuksessa toimii viikonloppuisin kahvila. Tässä kohtaa olin hetkellisesti tikahtua kateudesta. Haluaisin hoitaa tuollaista taloa arkiviikot ja viikonloput pyörittää omaa kahvilaa. Aivan unelma!
Koska upeimman puutarhan titteli menee Kuninkaanlammelle, menköön sitten lempitalo Villa Engelille.
Villa Engelin olohuone, jossa on myös hieno kaakeliuuni
Mielettömän hieno ja värikäs keittiö
ruokailutilan astiakaappi
Hienoin puutarha
Titteli menee Kuninkaanlammelle. Kuten yllä totesin: kaunis lampinäkymä, lehtometsä ja aivan älyttömän rehevä piha monine kukkineen. Puutarha toki on osa kahvitoimintaa, koska omenapuiden alla kukkien keskellä on pöytiä kahvilavieraille.
Kuninkaanlammen kahvilan pöytiä
Erikoisimmat ratkaisut
Vackerbacka jäi mieleen erikoisimmilla ratkaisuillaan. Myös sisustus oli hyvin persoonallinen.
Ymmärtääkseni puolapuita pitkin kiivetään ylös makuusoppeen
Puumaja on rakennettu katkaistun omenapuun varaan. Yläkerrassa voi kuulemma yöpyä
Noiden vanhojen talojen korjaaminen ja vaaliminen on minusta suorastaan kulttuuriteko! Hieno, että talojen omistajat päästävät meidät muutkin nauttimaan edes pikaisesti noiden vanhojen talojen hienosta tunnelmasta.