Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkailu_kreikka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkailu_kreikka. Näytä kaikki tekstit

29. marraskuuta 2024

Zakynthoksen upein maisema ja hieno retkipäivä

Säästelin syyssateille tämä postauksen kirjoittamista. Ajattelin, että olisi kiva palata aurinkoisiin ja huikean kauniisiin merimaisemiin jonain synkkänä syyspäivänä. Enpä arvannut, että siihen menee näin pitkään.

Tämä on siis kolmas ja viimeinen matkapostaus kesäkuun alkupuolen Zakynthoksen matkasta. Reissussa olin kuopuksemme kanssa. Matka oli hänen rippilahjansa sekä pitkän saksan tahkoamisen palkinto.

Teimme yhden kokopäiväretken, jossa ajelimme pikkubussilla toiselle puolelle saarta. Ensin ihailimme merimaisemia rannalta käsin. Sitten hyppäsimme veneeseen ihailemaan merimaisemia ja uimaan. Kauniita merimaisemia Zakyntoksella riittää aivan joka puolella, mutta halusin erityisesti retkelle, jossa pääsee ihailemaan shipwreck beach lisänimellä kulkevaa Navagion rantaa. Suomeksi tuo lisänimi kääntynee parhaiten hylkyrannaksi. Nimensä se on saanut sinne haaksirikkoutuneesta laivasta.

Ensimmäiseksi kävimme ihailemassa hylkyrannan maisemaa ylhäältä kalliolta. Virallisella näköalapaikalla on verkkoaidat turistien turvallisuuden takaamiseksi. Jos on kasvot päin rantaa, niin oikelta puolelta menee polkuja hieman alemmas ja sieltä on erinomaiset näkyvät ja sieltä saa kivoja kuviakin. Toki riippuen siitä, että kuinka lähelle reunaa uskaltaa mennä. Me pelasimme varman päälle ja siitä huolimatta kännykkäkuvat onnistuivat mukavasti. Polut eivät sovi liikuntaesteiselle, heikkopolvinen pärjää juuri ja juuri.

Kohti hylkyrannan näköalapaikkaa


Voi jestas mitkä värit! Rannalla olevasta hylystä näkyy osa


Mieluummin hengissä ja vähän huonommat kuvat :)

Näiden upeiden maisemien jälkeen ajelimme kauniille pikkurannalle, josta hyppäsimme veneen kyytiin ja keula kohti hylkyrantaa uudestaan. Hylyn lähelle ei saa sortumisvaaran vuoksi mennä ja jotta turistit pysyisivät hylystä poissa, on veneiden rantautuminen kielletty. Uimalla saa mennä rannalle. Me uimme rannalle, mutta minä jäin veteen kellumaan. Kuopus sentään kävi rantautumassa.



Seuraavaksi retki jatkui white bechille, joka oli hyvin samankaltainen kuin hylkyrantakin. Kalliot rannan ympärillä olivat hylkyrantaa vaaleammat. Tämänkin rannan kohdalla oli uimapysähdys ja tietysti uimme taas.


Vesipokkarikameralla otettu uimaräpsy

Ja toinen vesipokkariräpsy

Rannikolla on useita söpöjä rantapoukamia, joihin pääsee vain veneellä. Tai tarkemmin sanoen loppumatkan uiden. Alla kuva rannasta, jossa pariskunta sai nauttia kahdestaan.

"yksityisranta"

Seuraavaksi veneretki jatkui sinisille luolille. Osaan luolista pystyy ajamaan sisään pikkuveneellä. Meidän retkiveneemme täytyi kokonsa takia jättää ankkuriin luolan ulkopuolella ja siirtyä luolaan uimalla.

Vene ajamassa sisään siniseen luolaan, huomaa kuvasta kuinka luolan suuaukko heijastaa veden sinistä väriä ja näyttää hennosti vaalean siniseltä.

Tässä lähikuvaa luolan sinisestä hehkusta
 
Ensimmäisen meidän retkiveneestämme uivat jo kohti luolaa

Kuopus luolassa

Luolan sisällä voi nousta rannalle ja aukosta tulee valoakin sisälle

Retkilaivan työntekijä auttoi retkeläisiä nousemaan luolan "rannalle". Kuvassa esikoinen nousuvuorossa. Minä en huonojen polvieni takia viitsinyt nousta ylös vaan kelluttelin luolassa.

En ehkä kestä kuinka ihanalta tuo meri näyttääkään. Oli niin hieno retki!

Veneretken jälkeen oli taas vuorossa bussimatkailua, tosin ensin syömään. Sitten oli taas vuorossa rantakohde. Kyseessä oli Xigian sulfuuriranta, jossa on lämpimiä lähteitä. Sulfuurilähteitä koimme Hra Kepposen kanssa retkeilessämme Santorinilla. 

Xigian kohdalla tein sellaisen päätöksen etten lähtenytkään jyrkkää tietä alas rantaan vaan jäin näköalabaariin drinkille ja jäätelölle. Tämä on aika harvinaista, koska yleensä olen uimainnokkaana aina menossa veteen.

Xigia beach

Bussimatkalla pysähdyttiin ihailemaan Zakyntoksen pengerrettyjä oliivipuuviljelmiä. Nekin maisemat olivat viehättävät.



Retkibussi pysähtyi myös Zakyntoksen vanhimman oliivipuun luona. Väitteen mukaisesti puulla olisi ikää noin parituhatta vuotta. 

Oliivipuuvanhus

Pakotin teinin vielä poseeraamaan oliviipuun alle

Zakynthoksen retket olivat niin hienot, että kohde ponkaisi minulle ykköseksi Kreikan lomistani. Välimeren lomalle odotukseni ovat: hyvät uimamahdollisuudet sekä meressä (mieluiten hiekkaranta) että altaassa, hienoja maisemia, kivoja retkiä maisema/luonto/historia/kultuuri sekä hyvää ruokaa. Mieluummin hiljaisempi kohde. Zakyntos oli sopivasti tätä kaikkea! Netin perusteella Zakynthos on myös brittinuorison bilekohde, joten siitä voi olla aivan erilaisiakin kokemuksia. Olimme matkalla niin sesongin alussa, että brittiläinen bilejengi oli vielä kotimaassaan. 

Vielä tämän postaussarjan lopuksi se Zakyntoksen ykkösjuttu eli kilpikonnabongaus. Ne olivat todella kookkaita

Carretta Carretta kilppari eli valekarettikilpikonna Agios Sostisin satamassa


Zakynthoksen reissun kaksi edellistä postausta:

14. heinäkuuta 2024

Kilpikonnabongausta upeissa maisemissa

Kuten jo aikaisemmin kirjoitimme, valitsimme kuopuksen 15,5v kanssa Zakyntoksen lomakohteeksemme etenkin kilpikonnien bongausmahdollisuuden vuoksi. Toki suht runsas retkivalikoima puolsi valintaa.

Olin lukenut, että pienen Cameon saaren ympärillä on parhaat mahdollisuudet nähdä kilpikonnia. Noilla vesillä kilpikonnat ovat Carretta Carretta lajiketta eli valekarettikilpikonnia. Valkerakettikilpikonnat voivat kasvaa noin metrin mittaisiksi ja painaa sata kiloa. Lajike elelee kaikialla lämpimissä merissä. Sillä on todella vahvat ja isot leuat, joilla voi murskata kovakuorisia saaliseläimiä.

Suurin toivein lähdimme Cameolle jo aamuvarhain. Kilppareista ei näkynyt jälkeäkään, mutta pieni saari oli todella kaunis. Istuimme baarissa vilvoittavassa tuulessa ihailemassa merta. Teimme tosi pitkän snorklauksen pojan kanssa. Nähtävää veden alla oli vähäisesti, mutta kiva kokemus oli snorklata meressä kahdestaan. Viimeksi olemme snorklanneet yhdessä Sardiniassa keväällä 2017.

Cameon saarella pääsee kävelysiltaa pitkin Agios Sostis satamasta. Jo satamassa ihastuin merimaisemiin.


Tässä näkyy kävelysilta kokonaisuudessaan

Sillan jälkeen pitää kavuta rinne ylös ja maksaa 5€ pääsymaksu. Ylhäältä aukeaa huikeat maisemat. Cameolla vietetään myös paljon häitä.





Baarimaisemat hävisivät rantamaisemalle, mutta kyllä tätäkin kelpasi katsella

Lipumyyjä tyttö neuvoi, että tuota viehättävää rantaa parempi paikka snorklaukseen olisi saaren toisella puolella oleva kelluva laituri. Siellä ei ollut ketään muita meidän lisäksemme, joten saimme rauhassa valmistautua.

Kelluva laituri

Veden alla oli kaunista, mutta nähtävää aika vähäisesti. Näimme sentään joitain pikkukaloja.


Cameon saari mereltä kuvattuna

Koska emme nähneet kilppareita, päätimme ostaan veneretken kilpparibongaukseen. Matkatoimistomme Tuin appsi ei toiminut lainkaan ja sitten kun sain sen toimimaan, oli retkipaikat loppuunmyyty. Hotellilla oli Tuin brittitoimiston tyttö ja hän myi meille hetkessä retkipaikat brittien kanssa. Kokopäiväretken ostimme netistä Viatorin kautta. Siinä oli ensimmäistä kertaa sähläystä ja siksi halusin toisen retken mieluiten Tuin kautta.

Cameon saarivierailun jälkeen luin netistä, että Agios Sostis satamassa, josta siltä vie saarelle, vanha kalastaja syöttää aamuisin ennen klo 9 ja iltaisin kuuden jälkeen kilpparia. Sama naaras tietää tulla oikeaan aikaan apajille. Kylläpä harmitti, kun en lukenut siitä aikaisemmin. Harmi muuttui myöhemmiksi iloksi. Kokopäiväretken viimeinen etappi oli Agios Sostiksen satama. Muut retkeläiset olivat niin väsyneitä, etteivät jaksaneet edes poistua bussista. Meikä pinkaisi äkkiä katsomaan, että joko kalastaja syöttäisi kilpparia. Ja kyllä! Soitin äkkiä pojan paikalle. Olimme molemmat innoissamme kilpparin bongauksesta. Kuopukselle tämä oli ensimmäinen kerta.

Siellähän se rouva on! Kilpikonnien rakastajalle hieno hetki


Mietin juuri, että oliko nuo pikkukalat kiinnittyneet kilpparin kilpeen

Koska olimme jo maksaneet kilpparibogausristeilyn, niin tietenkin osallistuimme. Merimaisemat ovat parasta Zakyntoksella. Olisimme voineet olla vaikka joka päivä veneilemässä. Retki lähti aamulla aikaisin ja merellä oli vielä hetken usvaa. Päivä kirkastui nopeasti ja ensimmäinen uimataukokin tuli nopeasti.

Aamu-usvainen meri

Tuolla pikkulaivalla olimme retkeilemässä

Snorklasimme. Tuon vesikasvillisuuden kohdalla oli enemmänkin pikkusinttejä, mutta ne uivat ruohon sekaan piiloon


Merimaisemat olivat ihania

Jos vuokrasi veneen kuljettajalla, niin oli mahdollista ajella noihin luoliin


Keri caves

Kilppareita bongattiin laivan kannelta muutamaan otteeseen. Ihana oli seurailla niitä, mutta kyllä se sataman kilpparibongaus voitti laivan kannelta bongauksen. Kivahan tuo risteily kuitenkin oli!

Kaikkein upeimmat merimaisemat jäävät vielä odottelemaan seuraavaa Zakyntos-postausta!



Edelliseen Zakyntos-postaukseen pääset tästä  Onnistunut äkkilahtö Zakyntokselle

28. kesäkuuta 2024

Onnistunut äkkilähtö Zakyntokselle

Kuopus toivoi rippilahjaksi matkaa viime syyskuussa. Sen lisäksi olin luvannut palkita hänet pitkän saksan opiskelusta matkalla Saksaan. Molemmat lupaukset olivat tykytelleet takaraivossani. Kävelykuntoni on tällä hetkellä vaihteeksi huono, joten kaupunkiloma olisi voinut olla vaikea. Autoilu Saksassa tuntui raskaalta sekin. Erittäin helteisen toukokuun vuoksi matkatoimistoilla oli loput pakettimatka pilaantumassa käsiin ja minua alkoi houkuttelemaan edullinen äkkilähtö Välimerelle. Kuopus oli heti valmis siihen, että molemmat lahjat kuitataan viikon etelänreissulla. Ihanaa joustavuutta ;)


Vaikka oli aikainen aamuherätys, niin lentokoneessa jo hymyilyttää

Kuopuksen matkasuunnitelma oli, että puolet lomapäivistä voisi käyttää johonkin kevyeen retkeilyyn ja puolet oleiluun. Piti siis löytää äkkilähdöistä sellainen kohde, jossa olisi kivoja retkiä tarjolla. Plussaa olisi, jos se olisi minulle uusi kohde. Päädyimme Zakyntokselle, joka osoittautui aivan napakymppivalinnaksi.

Äkkilähdöissä oli vielä jäljellä muutama hotelli, josta valita. Sellaista ei ollut, jossa olisi ollut ranta ihan vieressä. Valitsimme sitten hotellin, jossa oli eniten uima-allasneliöitä. Perheomisteisessa hotellissa oli myöskin all inclusive. AI on minusta enemmän lapsiperheiden juttu, joiden pitää saada ruokaa helposti, nopeasti ja läheltä. Noh, kasvuikäisellä on koko ajan nälkä tai jano ja minä en viitsisi kävellä mihinkään ruuan perässä, joten AI toimi meille vieläkin.

Aula ja hotellihuoneet oli uusitti aika kivoiksi. Kylppärit olivat vanhat, mutta toimivat

Hotelli oli siisti ja toimiva. Se ei ollut mikään erityisen hieno, mutta ei siinä ollut mitään moitittavaa

Pääallas. Yksi allas oli varattu aikuisille ja kaksi muuta ensisijaisesti uuden rakennuksen superior-huoneiden asukkaille. Yhtenä päivänä päädyimme sinne, kun pääaltaan aurinkotuolit olivat kaikki varattuja. Muina päivinä oli tilaa pääaltaalla. Ainakin näin sesongin alussa ei tarvinnut nousta kukonlaukun aikaan varailemaan aurinkotuoleja.


Uudisrakennus ja kaksi lisäallasta superior-huoneille. Meidän parveke jää kuvassa juuri uudisrakennuksen kulman ja palmun peittoon.



Ja taas mogging poseeraus. Jos mogging ei ole sinullekaan tuttu, niin se selviää alempana.

Hotellipäivinä otimme tosi rennosti. Tykkäämme molemmat uida todella paljon.



Tämä paikallinen asukas teki meihin tuttavuutta innokkaasti


Minun varpaillani oli suorastaan aktiiviloma

Pakko painaa rapsutusduunia

Iltaisin hotellilla oli musiikkiesitys altaalla illallisen jälkeen. Tässä brittitytöt laulavat Abbaa taustanauhan kanssa.



Teini moggaa. Varmaan 1/3 poseerauksista on jonkinlaisia moggauksia.

Minulle on yritetty selittää tätä Tiktokissa levinnyttä moggausta. Minusta on tullut niin vanha, että en meinaa ymmärtää mitenkään näitä juttuja. Google kertoo moggauksesta näin: 

“Mogging” is being superior in physical appearance or overall attractiveness than others. A man can usually “mog” others by being taller or having a stronger jawline, a deeper voice, or a better haircut or outfit.

Eli nuorimies se kuvassa esittelee leukalinjaansa. Minua on yritetty haastaa mukaan moggauskuvapelleilyyn. Joudun jättämään väliin, koska leukalinjani on vuosien aikana pehmennyt pois.

Photobombaukset ovat tulleet vuosien aikana varsin tutuksi :)
Kuvassa lempi rantalomamekkoni. Jouduin ostamaan Teneriffalla sateenvarjon ja aasialaistaustainen miesmyyjä sanoi, että katso nyt vaatevalikoima sadetta pitäessäsi. Hänellä olisi kuulemma just mulle sopiva mekko. Hämmästyttävää kyllä myyntipuhe piti aivan paikkansa.

Lähirannalla uimassa

Rentoilu altaalla oli toki mukavaa, mutta retket olivat matkan kohokohdat. Tässä meidän suosikit

1. Kilpikonnien bongaus
Kävimme risteilyllä bongailemassa kilppareita ja parhaan bongauksen teimme satamassa, jossa vanha kalastaja ruokkii tiettyä kilpparinaarasta aamuisin ja iltaisin.

2. Sininen luola (kuopus)
Koko päivän retkellä uimme veneestä siniseen luolaan. Vesi oli aivan huikea väristä ja luolassa pääsi kiipeämään "rannalle"

2. Navagio (shipwreck) beach (rva Kpponen)
Kerrassaan huikean väristä vettä ja uskomaton näkymä kalliolta alas Navagiorannalle oli minulle niin hieno kokemus. Tämäkin oli osa kokopäiväretkeä.

4. Snorklaus Cameo-saarella
Menimme heti aamusta ajoissa pienelle Cameo-saarella, joka oli hyvin kaunis. Rannalla on pieni kelluva laituri, jolta oli hyvä lähteä snorklaamaan. Saaren rantavesissa on usein nähty kilppareita, mutta meitä ei onnistanut. Kaloja näimme todella vähän, mutta vesi oli kirkasta ja kiva oli snorklata yhdessä kuopuksen kanssa. 

Näistä elämyksistä tulen kirjoittelemaan vielä lisää.