Vierailu Lapinlahden entiseen mielisairaalaan

Varmasti suurin osa pääkaupunkiseutulaisista tietää Lapinlahden entisen mielisairaalaan ja onhan se varmasti aika yleisesti koko kansan tiedossa. Lapinlahdesta ei olisi haluttu luopua sairaalakäytössä sen rauhallisen ja erittäin kauniin ympäristön vuoksi. Tilat kuitenkin tuli auttamattomasti vanhanaikaiset ja toimimattomat, yli 160 toimintavuodessa ehtii tarpeet muuttumaan moneen kertaan. Kansalaisten protesteilla sairaala pysyi käytössä vuoteen 2008 saakka. Sen jälkeen kansalaisliikkeet ovat saaneet pidettyä Lapinlahden kaikille avoimena paikkana tähän saakka. Asia palaa jälleen kaupungin päättäjien pöydälle ensi vuonna. Viimeisimmän suunnittelukilpailun voitti suunnitelma, jossa alueelle tulisi hotelli ja asuintaloja ja alue siten siirtyisi enemmän tai vähemmän sellaiseksi, jonne vain harvoilla on mahdollisuus päästä. Vastalauseiden myrsky jätti asian pöydälle mietittäväksi.

Lapinlahden rantatie

Tiilitalo sivusiivessä toimii viehättävä kahvila

Vaikka Lapinlahti sijaitsee melkein kantakaupungissa, kävin siellä ensimmäistä kertaa viime viikonloppuna. Ystäväni Ilona houkutteli minua osallistumaan kanssaan opastetulle kävelykierrokselle. Ilman tätä mahdollisuutta ja hienoa säätä, tutustuminen Lapinlahteen olisi varmaan lykkääntynyt. Lapinlahdessa järjestetään siis historiallisia kiertokävelyitä pitkälle joulukuuhun saakka. Kierroksista vastaa yhteiskunnallinen yritys Lapinlahden Lähde ja heidän vapaaehtoisoppaansa. Lisää tietoa tapahtuman FB-sivustolta https://www.facebook.com/events/793785635217371/793785671884034/. 

Minä tykkäsin kierroksesta. Kierroksella tutustutaan ensin sairaalan ympäristöön ja opas kertoi rakennuksen historiasta. Sitten kierros jatkoi sisätiloissa ja siinä vaiheessa kuulimme jonkin verran eri aikakausien hoitokeinoista ja Lapinlahdessa vaikuttaneista henkilöistä. Kierroksen kesto oli n. 90 minuuttia.

Lapinlahden mielisairaala on valmistunut vuonna 1841 ja se on Suomen ensimmäinen mielisairaala ja myös vanhimipia eurooppalaisia mielisairaaloista. Sairaalan rakennusprojekti käynnistyi Suomen suurruhtinaan keisari Nikolai I aloitteesta, hänen mielestään suomalainen psykiatrinen hoito oli puutteellista. Lapinlahti palveli koko Suomea. Ennen Lapinlahtea psykiatrisia potilaita hoidettiin yleissairaaloissa ja eristämällä. Myös Lapinlahdesta siirrettiin toivottomia ja hankalia potilaita eristykseen mm. Seilin saarelle. Lapinlahden tarkoituksena oli siis parantaa potilaita. 

Nikolai I määräämää hanketta varten lääketieteen professori von Haartman lähettiin Venäjälle tutustumaan psykiatriseen hoitoon ja rakennuksen suunnitteluun palkattiin itse Carl Engel, joka on suunnitellut Senaatintoria ympäröivän kokonaisuuden.

Paikaksi valittiin Lapinlahti, joka tuohon aikaa sijaitsi riittävän kaukana Helsingin keskustasta, mahdollisti puutarhan ja viljelyä sekä tarjosi kauniin ympäristön.

Lapinlahden sisäänkäynti. Ovet ovat olleet jalankulkijoiden sisäänkäynnit sairaalan pihalle

Ymmärsin kierroksesta, että alunperin Lapinlahti oli yksikerroksinen ja rakennus on myöhemmin korotettu kaksikerroksiseksi. Rakennuksena Lapinlahden sairaala on tyylikäs kokonaisuus.

Lapinlahti takapihan puolelta

Retkipäivänämme oli ihana sää

Sairaalan alkutaipele on ollut karu, koska psykiatrisia hoitomenetelmiä olivat rajoittuneita eikä osaavaa henkilökuntaa ollut. Hoidot perustuivat kuppaukseen, oksennuttamiseen ja kuumiin kylpyihin. Eristämistä käytettiin yleisesti. 1800-luvun lopulla hoitovalikoimaan tuli morfiini ja 1930-luvulla sähköshokit. Psykiatrinen hoitotyö koki aimo harppauksen eteenpäin, kun 1950-luvulla käyttöön tuli psyykelääkkeitä.

 

Ehkä tunnetuin Lapinlahden potilas oli kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi. Hänen diagnoosinsa oli verenvähyys, juopottelu ja loukattu kirjailijankunnia. Professori August Ahlqvist oli kritisoinut Aleksis Kiven tuotantoa koko Kiven uran ajan. Kivi kirjoitti Seitsemää Veljestä kymmenen vuotta. Ahlqvist kirjoitti teoksesta murskakritiikin heti sen ilmestymisen jälkeen. Haukuttavaa riitti niin paljon, että arvostelu jaettiin kahteen perättäiseen lehteen. Kivi pettyi saamaan kritiikkiin ja siihen, että kukaan ei puolustanut häntä. Seitsemän Veljestä ei päässyt Kiven elinaikana kauppoihin lainkaan, mikä luonnollisesti vaikutti Kiven taloudelliseen tilanteeseen. 

August Ahlqvist totesi Seitsemän Veljeksen olevan ”köyhä, lapsellinen ja naurettava”, se saa ”lukijan inhoten viskaamaan kirjan luotaan”, teos on ”häpeäpilkku Suomen kirjallisuudessa ja rahvaan ilkeää häpäisyä”. Murskakritiikki laukaisi Kivessa masennuksen, jota hän lääkitsi alkoholilla. Murskakritiikin suomennus löytyy Hesarista https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000006492138.html

Potilashuoneita käytävän varrella. Valaistuksettomat käytävät ovat olleet aikoinaan hyvin hämäriä. Luonnonvaloa tulee ovien yläpuolisista ikkunoista.

 

Sairaalan käytävällä on vanha henkilöstökuva

1980-luvulla Helsingin kaupunki alkoi suunnitella psykiatristen palveluiden siirtämistä pois Lapinlahdesta. Potilaat, entiset ja sen hetkisen, aloittivat voimakkaan protestin omaisten kanssa. Siihen liittyi myös Lapinlahden henkilökuntaa ja vuonna 1988 syntyi Pro Lapinlahti liike. Lapinlahden sairaalan säilyttämisen lisäksi Lapinlahti Pro liike on halunnut tuoda mielenterveysasioita julkisuuteen ja poistaa mielenterveyssairauksien leimaavuutta ja lisätä yleistä, avointa keskustelua. 20 vuotta kansalaisaktivismi onnistui viivästyttämään siirtoa, kunnes vuonna 2008 viimeisetkin psykiatrian palvelut muuttivat Psykiatriakeskukseen.

Tällä hetkellä Lapinlahtea hallinnoi yhteiskunnallinen yritys Lapinlahde Lähde. Se vuokraa tiloja etenkin taiteen ja mielenterveyden toimijoille. Entiset potilashuoneet toimivat taitelijoiden ja hyvinvointiyrittäjien tiloina. Sairaalarakennuksessa toimii myös kiva kahvila. Sen erikoisuutena ovat juureen leivottu leipä, jota voi ostaa mukaansa, ja keittolounas johon hyödynnetään hävikkiruokaa. Kahvilassa on hyvä valikoima suolaista ja makeaa. Tiloissa on kaikenlaista tapahtumaa kuten taidenäyttelyitä. Lapinlahden sauna mainostaa itseään Suomen vanhimmaksi yleiseksi saunaksi. En tiedä, että onko "arvonimi" aivan oikein ansaittu, koska alunperinhän sauna on ollut vain potilaiden ja henkilökunnan käytössä. Yhdessä ulkorakennuksessa toimii taiteilijoiden ja käsityöläisten yhteismyymälä ja siellä oli jo joulupähkäilyt menossa, että minkälaiset somisteet ja mitä tuotteita.

Lapinlahden kauniista rantareitistä voi tulla nautiskelemaan kuka tahansa. Suosittelen!

Oletko sinä käynyt Lapinlahdessa?

 

Minulla vierailu herätti tiedonjanoa psykiatrian kehitykseen Suomessa sekä siihen miten ja miksi Ahlqvist kritisoi Kiveä. Jos saisin kysyä yhdeltä edesmenneeltä ihmiseltä yhden asian, niin juuri nyt haluaisin kysyä Ahlqvistiltä, että miksi hän kirjoitti niin armottoman kritiikin.

Tämäkin kuva on Lapinlahden rantatieltä