Hetkeksi olen ehtinyt ompelukoneen ääreen. Minun ei pitänyt ommella ikinä dinohattuja, mutta kuopuksen pyynnöstä tein hänelle uuden hatun. Ei ollut kaavaa ja se viime vuotinen hattukin oli teillä tietämättömillä. Hatusta ei tullut mikään mestariompelus, mutta tuntuu olevan pojalle mieleinen.
Pantaosa kaksinkertaista fleeceä, korvien kohdalla tosi napakkaa puuvillaa tuulensuojana, yläosa yksinkertaista fleeceä. Ei mikään täydellinen väriosuma Ticketin haalariin, mutta kelpaa -etenkin ruskeiden toppahanskojen kanssa. Ensimmäisen kyhäelmän valmistuttua keskimmäinen ilmoitti haluavansa samanlaisen.
Joulukalenteriprojektin suunnitteluosuus on jälleen edennyt: olen listannut krääsät. Tässä maistiainen :)
Huomenna juhlimme isää ja vaaria. Isän lahjat hoitavat meillä pojat. Voi olla, että ehdin piipahtamaan kaupassa ja ostan miehelleni jotain käyttötavaraa. Meillä ei ole tapana ostella isän/äitienpäivänä toisillemme lahjoja. Joku vähän juhlavampi tarjoilu oli se sitten aamiainen, kakku tai lounas toki kuuluu asiaan. Omalle isälleni teen kortin ja joskus joku kiva uutuuskirja sujahtaa pakettiin.
Paketissa lukee, että särkyvää. Mitäköhän pojat ovat päiväkodissa ja koulussa tehneet?
Olet aikaisemmin kertonut väsymyksestäsi. Kuule, johtuiskohan väsymys osittain siitä, että teet niin paljon kaikkea? Askartelua, upea joulukalenteri, ompelua ja päivität blogiasi säännöllisesti. Minä olen kotiäiti ja minä en ehtisi tekemään kuin osan. Sinä käyt päivisin töissä ja sinulla on enemmän lapsiakin.
VastaaPoistaBlogisi on yksi suosikeistani, mutta välillä hengästyn puolestasi lukiessani. Blogiasi on ihana lukea, kun siinä on hyvässä suhteessa nasevia juttuja, vaatteita, käsitöitä.
-J
J: Kiitos kommentistasi. Pidän puuhastelusta, enkä tee sitä "verenmaku" suussa (ainakaan kovin usein ;) ) Nämä mun hommat ovat lähinnä sellaista "pientä ja tarpeetonta" kategoriaa, eli ei haittaa vaikka työt eivät valmistuisikaan. Ja erityisen kiva on suunnittelu.
VastaaPoistaMeillä arki on sen verran raskasta vielä tällä hetkellä, että mahdollisuudet kodin ulkopuolisiin harrastuksiin ovat kovin rajalliset. Siksi harrastan lähinnä vain erilaisia kädentöitä. Mukavuudenhaluisena luonteena yritän irrottaa ajan harrastuksiini vähemmän mieluisista hommista joiden kärkikastia on siivous, tiskaus ja tavaroiden järjestely.
En myöskään pysty katsomaan telkkaria lasten ollessa hereillä. Heti jos istun töllön ääreen, kolme on vaatimassa ohjelmaa heille. Tai sitten kärsimättöminä pyörivät sylissäni odottaen omaa vuoroaan.
Kun paremmat ulkoilusäät koittavat, minun on kyllä vähennettävä muita hommia ja lisättä ehdottomasti ulkoilua. Mä olen niin laiska ulkoilemaan huonolla säällä.
Ja kiitos kehuistasi.
Mutta dinopipohan on vallan mainio. Meillä tuo on pojan suosikki ja lähes kaikki muutkin sitä aina ihailevat :) Mulla oli suunnitelmat leipoa huomenna mokkapaloja, ovat meidän perheen miespuolisten suosikkeja!
VastaaPoistaTosi hyvin onnistunut dinopipo. Kuvassa väriero ei ainakaan minua haittaa :)
VastaaPoistaTosi hieno dinopipo! Noi on kyllä varmaan lasten ikisuosikkeja, ainakin seuraavat 20 vuotta!
VastaaPoistaTäytyy varmaan itsekin alkaa miettimään niitä joulusukan täytteitä, ettei käy niin että sieltä löytyy pala purkkaa, makaronia tai mitä kaapista nyt sattuu löytymään =D
Kiitos PikkuHoo, Laura ja Vera. Dinopipon pantaosa olisi saanut olla matalampi. Tuli sen verran korkea, että joudun vähän tekemään lovea niskaan ettei ota haalariin koko ajan kiinni. Ja jäi tuohon vähän tuollaista kulmikkuutta. Noh, nyt se mallihattukin löytyi :) Ehkä seuraavasta tulee parempi.
VastaaPoistaVera: Mun on pakko laittaa kalenterin ensimmäinen viikko jo nyt valmiiksi. Meillä alkaa kohta synttärirumba ja mä oon sen jälkeen yleensä ihan poikki. Juhlien järjestäminen on kivaa, mutta raskasta. Meillä on joskus ollut joulusukassa ekana päivänä parasta ennen elokuussa olleita pipareita :)
Musta kans tuntuu että nyt on ihan älytön tapahtumarumba meneillään. Tällä viikolla on ollu Martinpäivän lyhtyjuhla, synttärikutsut, Indian Halloween (mikä oli kyllä kiva tapahtuma, kuvia blogissa) ja tänään sitten isänpäivä. Sitten tuleekin miehen synttärit, Me&I-kutsut, pojan 9v sukulaisjuhlat ja erikseen tietty kaverijuhlat (+että joka vuosi on aina vähintään 2-3 joille noi päivät ei sovi ja tulee sitten pitkin viikkoa) ja sitten pikkujoulut ja alkaa vähitellen pukkaa lahjastressiä päälle ja missä vietetään joulu ja kenen luokse kukakin sukulainen menee sitten välipäivinä. Huh =)
VastaaPoista