Blogissa on ollut hiljaista. Kaikki voimat ovat menneet töiden tekoon eivätkä ole niihin riittäneetkään. Yli kolme viikkoa sitten sairastin flunssan. Se oli aika voimakasta mallia. Kuumetta ei ollut paljoa eikä pitkään, mutta oli yskää, kurkkukipua, päänsärkyä, lihassärkyä, nuhaa ja hirveä väsymys. Viikon potemisen jälkeen piti palata töihin, vaikka olo oli aika nuutunut. Näin jälkikäteen ajatellen, olisi ehkä pitänyt levätä vielä pari päivää lisää.
Flunssa jätti jälkeensä ikävän limaisen yskän. Koko perhe yskii, mutta minulla se on pahin. Lisäksi yskä on sellainen, että jonain päivänä yskittää vähemmän ja sitten seuraavana päivänä edellisenkin päivän edestä. Yskiminen on voimakkainta makuuasennossa, joten se haittaa pahasti nukkumistani. Minulla on takana kolmen ja puolen viikon huonot yöunet. Asiantuntijatyö väsyneenä on sellaista, että päivän kirkkaimpana hetkenä, korjaan edellisen päivän virheeni. Helpot hommat menevät selkärankaohjauksella. Lääkärissäkin olen käynyt. Siellä totesivat, että tämän sesongin flunssa jättää pitkän yskän ja se on valitettavaa. Ei auta muu kuin yskiä ja muistaa juoda runsaasti. Jos yskä ei kuudennen viikon kohdalla hellitä, niin sitten voisi olla kuvantamistutkimuksen tarve. Työterveyden mukaan, en ole enää pitkään aikaan tartuttanut ketään ja olen ihan työkuntoinenkin ja etätöissähän voi tauottaa työpäiväänsä. Sain reseptin yskänlääkkeeseen. Se toimii kuten suurin osa yskänlääkkeistä, siitä on vähän tai ei ollenkaan hyötyä. Niin sitkeä tämä tauti oli nuorisollakin, että keskimmäiselle tuli parin viikon tauko salilla käymiseen.
Jos jotain positiivistä pitää tästä sairastelusta sanoa, niin olen viettänyt kaiken vapaa-aikana lähinnä rentoillen. Olen lukenut kirjoja ja katsonut telkkaria. Kaikki kotityöt ovat jääneet Hra Kepposen harteille.
Suoratoistopalvelujen tarjonnasta olen valinnut:
-White Lotuksen uusi kausi (Max, ent. HBO) Kausi on lähtenyt hitaasti käyntiin, kuten aikaisemmatkin kaudet. Vähän kaipaisin jo edistystä tapahtumiin. Pidimme Hra Kepposen kanssa aikaisemmista kausista todella paljon, joten jaksan uskoa siihen, että tämäkin on hyvä kausi.
-Ghosts (Netflix) Hyväntuulista hömppää 30min jaksoissa tarjoilee Ghosts. Nuori nainen perii vanhan kartanon ja päättää puolisonsa kanssa tehdä siitä b&b paikan. Nainen joutuu onnettomuuteen ja kuolee hetkeksi. Tämä tapahtuma antaa hänelle kyvyn nähdä kaikki talossa olevat kummitukset. Siitä alkaa hauskaa pikkusekoilua kummitusten ja ihmisten kesken.
Kirjojen osalta viihtynyt dekkarien parissa. Yksi osa lisää luettuna Helen Fieldsin dekkarisarjasta. Nyt en kyllä jaksa lukea hetkeen yhtäkään dekkaria, joten olisi syytä löytää jotain muuta tilalle tai joudun kohta lopettamaan Bookbeat-tilini.
Ruoka on maistunut puolikuntoisena normaalia heikommin. Haluaisin elää pelkillä voileivillä. Kiusallisesti himoitsen jatkuvasti jotain makeita leivonnaisia.
Olen herkutellut lounasletuilla
Koittanut jaksaa työpäivän vaniljaviinerillä
Välillä pitänyt tyytyä käyttämään vähän vanhoja pullavasiivuja paahtimen kautta
Laskiaispullakausikin on venähtänyt
Tälläisiä flunssanarinoita tällä kertaa. Kivempia juttuja sitten seuraavaksi.
Minulle tuli heti mieleen kaksi erikoista ja myös mieleenpainuvaa rakennusta. Aloitan kotimaisesta vaihtoehdosta. Sen olen esitellyt täällä blogissa jo aikaisemmin vuonna 2017. Blogi on kuin kirjoittajansa. Kun muistelen jotain aika äskettäin tapahtunutta asiaa, niin kas kummaa siitä onkin yleensä aina se 10 vuotta.
Kammikylän kaksikerroksinen savusauna
Pohjalainen Erkki sai ajatuksen rakentaa suolle saunan ja sen perään nousi sitten tupaa ja toinenkin sauna. Rakentamisessa on hyödynnetty kierrätysmateriaaleja, luonnosta poimittuja aineksia ja vapaata tyyliä ilman vatupassin kanssa jatkuvaa tarkastamista.
Savusauna nevalla
Ulkoapäin erikoinen savusauna on erikoinen myös tilajärjestelyiltään. Se on siis kaksi kerroksinen, alakerrasta lämmitetään kiuasta ja yläkerrassa saunotaan. Löylyt saunassa olivat erinomaiset!
Kammikylässä ainakin ennen sai vierailla vapaasti. Siellä voi ihailla suota ja Julumetun tupaa tai vaikka grillata omia eväitä Erkin tekemällä pikkusaarella. Minä kävin Kammikylässä, kun ystäväni Sirkku keräsi porukan savusaunomaan. Vanhasta postauksestani voit lukea reissusta lisää: Pikku Kepponen: Ihan kreizi saunareissu Kammikylässä
Ulkomainen valintani on yksi maailman tyylikkäimmistä näkemistäni moderneista rakennuksista: Heydar Aliyev kulttuurikeskus Azerbaijanin pääkaupungissa Bakussa. Tästä bongauksesta onkin kulunut sitten se 10 vuotta. Ehdin käymään siellä työmatkani yhteydessä. Rakennuksessa minua kiehtoo kovasti sen hienon pyöreät muodot, jotka toistuvat rakennuksen sisätiloissa jopa rappusia myöten. Ulkopäin rakennus nousee maasta kuin valkoinen kumpu ja jonkin matkaa voi kattoa kävellä ylöspäin aika helpostikin.
Kuvat rakennuksesta ovat kymmenen vuoden takaisia kännykkäotoksia. Nykyisellä kännykällä saa aivan erilaisen laatuluokan kuvia.
Minua on alkanut kiinnostamaan enemmän ja enemmän modernit rakennukset. Olen alkanut haaveilemaan, että tekisin matkan Rotterdamiin, jossa on paljon erikoista ja mielenkiintoista modernia arkkitehtuuria.
Kävin viime perjantaina ystäväni Tiinan kanssa katsomassa näytelmän Jenny Hill Helsingin Kaupunginteatterissa. Näytelmä perustuu Minna Rytisalon kirjaan. Rytisalo on yksi suosikkikirjailijoistani. Siitä huolimatta Jenny Hill on jäänyt minulta lukematta.
Näytelmän päähenkilö on 48-vuotias aikuisten lasten äiti Jenni Mäki. Jenni on juuri eronnut uskottomasta aviomiehestään ja muuttanut isosta kodistaan vuokrayksiöön. Jenni on kiltti suorittaja ja hänestä tuntuu, että hän on kadottanut itsensä. Jenni on aika voimaantua ja löytää itsensä. Hänesta on aika kuoria esille Jenny Hill. Prosessissa Jenny Hilliksi häntä tukee toisen ulottovuuden satuhahmot kuten Punahilkka, Lumikki, Tuhkimo ja Tähkäpää. Samalla nämä hahmot paljastavat heidän oikean tarinansa sadun takaa.
Näytelmä on ajatuksia herättävä, hauska, viihdyttävä, sisältää myös musiikkia ja tanssia. Varsin monipuolinen kattaus. Näyttelijät olivat kaikki erinomaisia ja henkilövalikoimaan kuului monta herkullista hahmoa. Me tykkäsimme molemmat!
Ihanat väliaikakahvit. Vadelmamousseleivos oli tosi hyvä.
Teatterin jälkeen saimme ajatuksen, että voisihan sitä syödäkin jotain. Menimme tsekkaamaan Hakaniemen Bistro O' Matin. Sinne mahtui hyvin sisään. Meillä juttu riitti niin paljon, että taisimme olla viimeiset asiakkaat. Valitsimme molemmat blinit. Pikkublineistä osa näytti vähän liian tummilta. Ehdimme jo pelästyä, että pitääkö tässä alkaa valittamaan blineistä. Onneksi kyseessä oli vain pieni ulkonäkövirhe.
Hissiselfie
Annokseen kuului kolme pientä bliniä, graavattua siikaa, sipulia, creme fraichea ja muikunmätiä. Annoksen hinta oli 25€.
Tykkäsin ravintolasalin sisustuksesta
Upeat violetit sohvat ja tuolit
Viikonloppuna pääsimme vihdoinkin juhlimaan Hra Kepposen veljenpoikaa. Sairastelut lykkäsivät juhlia hieman kauemmas oikeasta syntymäpäivästä. Minä olin selkäkivussa meidän keilaturnauksen aikana joulun jälkeen ja aloin laskeskelemaan, että olen viimeksi tainnut tavata lankomiestä ja hänen perhettään kesällä. Jotenkin tuntuu, että ajan kuluminen kiihtyy kiihtymistään ja ystäviä ja sukulaisia ehdin tapaamaan liian harvoin.
Juhlakuvien määrä jäi todella vähäiseksi. Sentään kuvasin synttärisankarin puhaltamassa kynttilöitä. Etualalla näkyy komea ja herkullinen suklaakuivakakku, jonka synttärisankari oli aivan itse leiponut!
Minulla on jotain outoja tapoja. Yksi sellainen on, että olen alkanut kuljettelemaan toisten juhlista ja kylävierailuistani jonkun herkun isälleni, jos olen menossa vaikka seuraavana päivänä kylään. Jotta tuliaiset vaarille onnistuisivat hyvin, minulla saattaa jopa olla oma pakasterasia mukana. Niin oli näilläkin synttäreillä :) Osa kavereista saattaa jopa kysyä, kun poistun tarjoilujen ääreltä, että laitetaanko jotain isällesi.
Veljenpojan kakkukahvien jatkot vaarilla
Kakuista puheenollen tein maanantaina mangojuustokakun. Minulla kolotti pahasti herkkuhammasta ja esikoinen meni vasta maanantaina takaisin armeijaan, joten hänkin pääsi herkuttelemaan kakulla.
Kakussa on digestivepohja, täytteessä 1 prk tuorejuustoa, 1 prk maitorahkaa, 1 prk kuohukermaa, n. 200g mangososetta ja 5 liivatelehtä. Ihanan raikas juustokakku, joka syötiin hetkessä loppuun.
Viime viikolla vielä vaivasi alkuviikosta flunssan jämät. Se onneksi hellitti, mutta meille kaikille jäi jonkinlainen jälkiyskä muistoksi taudista.
Tämä viikko vaikuttaa tosi tavalliselta viikolta. Toiveena olisi, että vihdoinkin pääsisin avantoon ja uimahalliin. Pitkän sairastelun jälkeen sitä osaa taas hetken aikaa arvostaa arkea ja vesijuoksua :) Viikonlopuksi toivoin täysin ohjelmatonta viikonloppua, mutta meidän pitää mennä katsastamaan mökkitonttia. Tulemme kuulemma järkyttymäään syvästi. Olemme apen kanssa puuhanneet puiden kaatoa. Sellainen maisemointifirman tekemä pikkuharvennus olisi maksanut tuhansia euroja. Aloimme sitten laskemaan, että saisimmeko kasaan minimäärän, mikä pitää olla puuta, jos sen aikoo myydä. Sillä pääsee nollatulokseen ellei jopa voiton puolelle. Nyt koko tontti on sitten rajusti parturoitu. Minua ei järvinäkymä eikä lisääntynyt päivänpaiste häiritse lainkaan :) Mutta se hurja kasvukausi, joka tuosta parturoinnista alkaa, ahdistaa jo valmiiksi. Mutta sitä ihmetellään sitten enemmän ensi viikonloppuna.
Hopeahäämatkamme ykköskohde oli Barbados ja kakkoskohde oli Grenada. Grenada valikoitui toiseksi kohteeksi vedenalaisen patsaspuiston vuoksi. Hra Kepponen hieman mutisi, että moisesta paikasta toiseen säntäilystä aiheutuu hirveästi vaivaa ja tokihan matkabudjettikin kasvaa. Grenadan hotellihinnat olivat selvästi Barbadosta halvemmat ja Hra Kepposta miellyttääkseni valitsin meille todella kivalta näyttävän All Inclusive hotellin ja lupasin, että patsaspuistosnorklailun lisäksi voidaan pysytellä hotellin alueella ja rentoilla ja uida. Näillä suunnitelmilla sekä vähäisillä tiedoilla lähdimme kohti Grenadaa.
Jo lentokoneen ikkunasta katseltuna meitä odottikin aika erilainen saari verrattuna Babradokseen. Grenada on mäkistä ja hurjan vehreää.
Grenada yläilmoista katseltuna
Saavuimme jo aamusta hotellillemme Royalton Grenadaan. Jätimme tavarat säilytykseen ja lähdimme heti nauttimaan hotellin rannasta ja katselemaan hieman ympärillemme. Hotellilla on jättimäinen tontti, jossa on mm. iso tekojärvi. Koko tontti oli niin vihreä, vehreä ja kauniisti hoidettu. Hotellihuoneita on useassa eri rakennuksessa.
Hotellissa oli paljon tälläistä osittain ulos avointa sisätilaa
Päivittäiset sadekuurot pitivät ympäristön vehreänä
Joka puolella oli niin kaunista
Tekojärvellä oli puu täynnä valkoisia lintuja
Hotellin ranta oli. Osa ihmisistä tykkää oleskella baarien ja altaiden lähettyvillä, joten rannalla oli myös hyvin rauhallista. Isot puut tarjosivat kivasti varjoa.
Pitihän sitä tutustua drinkkivalikoimaan, joka muuten oli varsin hyvä
Iltapäivällä saimme hotellinhuoneemme. Olin maksanut näköalasta ja hieman jo jännittikin, että millainen se mahtaisi olla. Näköala ihastutti.
Näiden näkymien äärellä parvekkeella olisi kiva lukea kirjaa ja ehkä nauttia lasillinen viiniä
Huone oli siivottu jollain voimakkaan tuoksuisella puhdistusaineella ja ilmastointi oli päällä varsin kovalla puhalluksella. Aloin heti epäilemään, ettei tässä nyt piiloteltaisi jotakin. Laitoimme ilmastointia pienemmälle ja menimme käymään kahvilassa. Palatessamme oli selvää, että puhdistusaineella ja puhalluksella peiteltiin erittäin selvää homeen hajua. Otin heti allergialääkkeen. Vartin päästä alkoi yskiminen. Oli aivan selvää, että en voisi jäädä tuohon huoneeseen. Epäilin, että en voisi välttämättä majoittua missään saman rakennuksen huoneessa. Lähdimme selvittelemään asiaa respan kanssa. He pyysivät meitä menemään illalliselle ja yrittävät sillä välin löytää meille huoneen toisesta rakennuksesta. Uusi huone löytyi, maksettu merinäköala jäi meidän tappioksemme ja bonuksena saimme rutkasti lisää käveltäviä rappusia. Tästä olisi voinut jäädä ehkä vähän paha mieli, mutta pääasia oli kuitenkin se, että pääsin pois homeisesta huoneesta. Meidän häämatkallammekin oli hotellihuoneessamme sellaista ummehtunutta kellarin hajua, mutta silloin se ei aiheuttanut mitään terveysongelmia. Aika paljon olen ollut eri hotelleissa ja vastaan on aina välillä sattunut tunkkaisiakin huoneita. Tämä kokemus meni top-3. Englannissa Bathissa jouduin myöskin vaihtamaan hotellihuonetta, se vaihto ei sujunut hyvässä hengessä. Irlannissa aamulla heräsin ääni painuksissa ja silmät todella punaisina hotellihuoneen jäljiltä. Siitä sitten vaan päiväksi asiakkaalle ihan sen oloisena, että olisin vetänyt baarikierroksen edellisenä iltana.
Tälläinen oli sitten uusi näköala uudesta huoneesta. En jaksanut enää alkaa vääntämään, että kuinka meille korvataan maksettu näköala
Ruoka oli aika keskinkertaista. Parasta oli aamiainen ja kahvila. Kahvilasta tosin aika usein oli moni juttu loppu, mutta siellä oli aina jotain hyvää pientä makeaa, hyvää kahvia ja jäätelöä. Rantabaarin pikkuannokset olivat myös hyviä.
Aamiaisen kruunasi vastapaistettu lettu, päällä kanelisokeria, kookoshiutaleita ja hedelmiä
Tässä tulee nyt laidasta laitaan juttuja ja seuraavaksi mekkojuttu. Lähtökohtaisesti en käytä mitään mekkoa tai paitaa joka paljastaa vyötärön, koska se on vartaloni paksuin kohta aika tasamitassa lantion kanssa. Tilasin kuvan mekon netistä 2021 ja unohdin palauttaa. Olen sovittanut sitä paristi vuoteen ja aina ilman vyötä ja Hra Kepponenkin on ollut sitä mieltä, että laita mekko takaisin kaappiin. Tällä kertaa sovitinkin sitä vyön kanssa ja sehän näyttää ihan käytettävältä. Aion ottaa tästä nyt opikseni ja kokeilla joskus jatkossakin, että kuolenko kauhusta, jos vyötäröni ei olekaan piilossa. Palauttamisesta otin jo heti taas opikseni.
Kolmen ja puolen vuoden kaapissa hilloamisen jälkeen tämä mekko pääsi vihdoin käyttöön
Mekosta sitten Grenadan eläimiin, Iltaisin Grenadassa alkoi kuulua pusikoista kovaääninen piipitys. Ajattelin, että onko se joku hyönteinen. Ääntä piti sammakot. Kovasti yritin nähdä edes pienen vilauksen näistä kovaäänisistä sammakoista, mutta pysyivät piilossa. Allaolevasta klipistä kuulet minkälaista ääntä sammakot pitivät.
Lintubongausten lisäksi bongasin myös paikallisen mangustilajikkeen. Kuvaa en ehtinyt saamaan siitä, mutta netistä löytyi.
Jos homeongelma ei olisi ratkennut, niin olisi ollut aika katastrofiloma. Se voisi olla mahdollista, että kaikki huoneet haisevat homeelta. Kuumiin ja kosteisiin maihin matkustaessa kannattaa olla allergialääkkeitä mukana, jos on yhtään riskiä, että home aiheuttaa ongelmia. Vieno kellarin tuoksu oli myös toisessa Barbadoksen hotellissamme, mutta siellä en tarvinnut edes allergialääkettä.
Kaikkiaan Grenadan hotellista jäi kuitenkin varsin positiiviset muistot. Sängyt olivat niin ihanan pehmeät, hotellin alue niin kauniisti hoidettu ja se ranta oli niin ihana. Kaikkiaan kakkoskohteen yhdistäminen reissuun toimi erinomaisesti ja ainakin minulle Grenadasta tulikin se ykköskohde.
Hääpäivämatkan teemaan liittyen yritimme ottaa söpöisiä yhteiskuvia meistä meressä. Se ei ole lainkaan helppoa keski-ikäisille. Etenkään kun kuvat on otettu vesitiiviillä pokkarilla, jolla selfietä ottaessa ei näe mitä kuvaa.
Grenada 01/25. Melkein 25v aviossa ja melkein 30v yhdessä
Puolet ajasta näytimme oikeasti tältä :D
Grenadan vehreä luonto kiinnosti meitä niin paljon, että vastoin suunnitelmiamme ponnistimme vielä lähtöpäivänä retkelle. Se oli aika näppärä järjestely. Otimme yksityisretken ja matkatavarat mukaan iltapäivällä ja retki päättyi suoraan lentokentälle. Retkestä tuli varsin mieleenpainuva, koska uskaltauduimme kontaktiin apinan kanssa. Mutta siitä lisää vielä myöhemmin.
