Onnistunut kotivappu

Aikoja sitten julistin, että vappua vietetään ihan vaan kotona ja rentoillaan, eikä mennä yhtään mihinkään. Pystyin jopa pitäytymään päätöksessäni, vaikka viime hetkellä olisi hieman houkutellut risteilyt ja brunssit. Hra Kepponenhan kotoilee mielellään. Katselimme televisiota, nukuimme ainakin yhdet päikkärit ja kokkasimme. Meillä oli sopivasti perheen keskistä aikaa sekä kahden keskistä aikaa ja hyvää ruokaa. Onnistunut kotivappu siis!

Aloitimme vapun viettämisen ennakkoon jo lauantaina, koska se oli päivä, joka sopi nuorisolle parhaiten. Poikien toiveesta avasimme grillikauden. Kävin hakemassa vaarin meille syömään. Ruokaa odotellessa ehdimme käymään lävitse perheen vappupallovalikoiman. Tänä vuonna se oli isompi kuin koskaan aikaisemmin :)

Vappupalloja - yleensä meillä on vain yksi, mutta tällä kertaa peräti neljä. Vain Hra Kepponen jäi pallotta. Ketkäs sitä iloisimmin hihitelee pallon kanssa? Vaari 85v ja minä :)

Grillikauden ensimmäinen ateria maistuu aina erityisen hyvältä. Ruoka katosi niin nopeasti, etten ehtinyt kuvaamaan sitä.

Jälkiruoka

Vappuaattona esikoisella ja keskimmäisellä oli omia menoja. Ennen sitä nuoret miehet piti tietenkin ruokkia. Söimme paneng kanacurrya. Jälkiruuaksi oli vohveleita. Ne ovat siitä helppoja, niitä voi paistaa vaikka pitkin iltaa. Kun nuoriso oli saanut vohvelinsa syötyä, paistoimme niitä itsellemmekin ja avasimme vapun kunniaksi kuohuvaa.

Illalla myöhemmin valmistimme pikkusuolaista aikuisille ja kotiin jääneelle kuopukselle. Tein parsaa kahdella tavalla eli ilmakuivattuun kinkkuun käärittyä parsaa ja parsamuffineja. Saimme todella pienen nipun parsaa, joten piti valita joku ruokaisampi vaihtoehto kuin pelkät kinkkuparsat ja siksi muffinit. Yleensä meillä on jo tähän aikaan vuodesta syöty parsaa useasi, mutta tänä vuonna nämä olivat ensimmäiset parsamaistiaiset. 

Näissä muffineissä on pohjana joululta jäänyttä torttutaikinaa. Se toimi hyvin.

Kun kuopuksemme tuli alas iltapalalle, hän katsoi katettua pöytäämme ja sanoin "Jaahas, tämähän näyttää aivan romanttiselta deitti-illalta." Tokaisua seurasi pieni hiljaisuus ja sitten sellainen huvittunut parahdus "Voi p*, minä olen se deittien kolmas pyörä!" Ihana kolmaspyörämme.

Vapunpäivänä meidän oli tarkoitus viedä vaari puutarhakauppaan ja ostaa hänelle ja meille kotiin kesäkukkia. Vaari ei pystynytkään lähtemään, joten päätimmekin lähteä vähän ulkoilemaan ja minipiknikille. Sää oli ihanan aurinkoinen! Kukaan pojista ei halunnut lähteä, vaikka tarjolla olisi ollut valkosuklaamansikoita, simaa ja kuohuvaakin. 

Onnistuimme löytämään tuulensuojaisen paikan istuskeluun ja mansikoiden syömiseen

Alunperin ajattelimme syödä piknikkimme ihaillen leijalautailijoita, mutta emme tarenneet.

Pieni rantapiknik oli ihana ja onnistui niin vähällä vaivalla. Dippailin jo hieman klommoiset ja ei enää niin erityisen houkuttelevat mansikat valkosuklaaseen ja niistä tuli niin hyviä. Huonolla tuurilla osa klommoisista olisi jopa jäänyt syömättä. Mukaan hieman juotavaa ja siinä kaikki valmistelut. Kotimatkalla kävin ihailemassa, kuinka muutaman korttelin päässä kävelytien rytöreunukset näyttävät niin upeilta, kun valkovuokot ovat vallanneet kaiken tilan.

Sitten vielä kokkailimme viimeiset vappuruuat koko perheelle. Kotitekoista perunasalaattia ja lihapullia. Hra Kepposen olen saanut opetettua perunasalaatin ystäväksi, siihen tosin meni parikymmentä vuotta. Nuoriso ei ymmärrä vielä hyvän päälle ja heille laitoimme ranskalaisia. Nakit sopisivat paremmin perunasalaatin kylkeen, mutta yksi perheestä ei syö mitään makkaraa.

Kaupan pakastealtaan munkki maistui ihan teolliselta. Keskimmäinen oli sitä mieltä, että viimeistään ensi vuonna yritetään tehdä munkit itse. Kunnolliset tuoreet munkkirinkilät ovat aikamoista herkkua. Olen valmis elämäni ensimmäiseen munkin paistoon.

Vapun juoma oli erittäin hyvä. Sain tämän aikoinaan ystävältäni 50v lahjaksi. Olen sitä säästellyt jääkaapissa, kun sen oli luvattu kestävän myös säilytystä. Ajattelin ostaa toisen samanlaisen, mutta oli niin hintava, että jääneet ainoaksi.

Vappu oli ihana! Yhteiset ateriat olivat onnistuneet ja se keväinen ja aurinkoinen hetki rannalla oli mahtava. Tuntui ensimmäistä kertaa keväältä. Tänään on harmittanut vapaiden loppu ja sateinen ilma ja veret seisauttava aamusta alkanut 4,5 tauoton palaveriputki. Paremmaksi muuttui tämäkin päivä, kun Hra Kepponen kaiveli viimeiset vapun tähderuuat ja tarjoili minulle palaveriin lounaan.

Ihanaa alkanutta toukokuuta!

Tykkäätkö toukokuusta?

Minulle toukokuu on yleensä vähän ankeampi kuukausi. Pahan koivuallergian vuoksi pysyttelen pääosin sisätiloissa. Mikään testattu lääkitys ei pidä oireita poissa, lieventävät kyllä niitä. Mielelläni olisin toukokuussa viikon tai pari poissa Suomesta runsaina koivun kukintakeväinä. Tälle vuodelle on povattu voimakasta kukintaa, mutta pakomatkaa ei ole tiedossa. Minulla on sentään muutama kiva juttu suunnitelty toukokuuhun sekä talkoot mökillä. Toivottavasti lääkitys auttaa sentään niin paljon, että ei tarvitse perua mitään.