#tonttupartio Turussa

Yhden naisen jouluistamisprojektini #tonttupartio vieraili lauantaina Turussa. Turussa siksi, että ystäväni Sirpa ajaa sinne katsomaan äitiään joka viikonloppu. Sirpan äiti on ollut tavallista huonommassa kunnossa viime aikoina. Ajattelin, että Sirpa tykkäisi seurasta ja minähän aina innostun pienestä retkeily-matkailusta. 

Turun varsinainen ohjelmanumeromme oli Turun linnan jouluteemainen opastettu kierros joulunviettoa hovissa ja säätyläiskodeissa. Turun linnaan oli katettu eri aikakausien joulupöytiä 1500-luvulta 1800-luvulle. Opas kertoi eri aikakausien tyypillisistä jouluruuista ja joulunviettotavoista. Muutamia vanhoja reseptejä oli nähtävillä, halukkaat voisivat tehdä kotona piparkakkuja hovin tyyliin sekä omenamunkkeja. Aikoinaan munkit ovat olleet jouluruokaa ja vasta myöhemmin siirtyneet vappuun. Mukava kierros kesti tunnin.

Kaarle herttuan joulupöytä 1562

Ylläoleva joulupöytä esittää Kaarle Herttuan ja hänen tuoreen vaimonsa Katariina Jagellonigan ensimmäistä yhteistä joulua avioparina Turun linnassa vuonna 1562. Siitä joulusta tiedetään, että tarjolla oli ainakin riikinkukkoa, jänispasteijoita ja omenariisipuuroa. Tuohon aikaan riikinkukko ja muutkin lintupaistit aseteltiin näyttävästi tarjolle koristelemalla ruoka sulilla. Riikinkukkoa ei riittänyt muulle hoviväelle, he joutuivat tyytymään fasaaniin.

Jouluherkkuja: suolakaloja, makkaroita ja voita

Sama näyttelyhuone toisesta suunnasta, jolloin seinällä näkyy sängynlämmitin. Varren päässä oleva pyöreä säiliö täytettiin kuumilla hiilillä ja vempaimella siveltiin lakanat ja peitto lämpimiksi.

Vanhoja piparimuotteja

Piparkakut ovat menneinä vuosisatoina saattaneet esitää mm. maan hallitsijaa. Perinteinen possupipari on ollut markkinoilla vuosisatoja, edustihan sika runsautta ja hyvää satoa. Alunperin pipareiden "pienteollisuus" on lähtöisin luostareista, joissa nunnat leipoivat piparkakkuja rauhoittamaan vatsaa. Aikansa Actimel-jugurtti siis ;) Keski-Euroopassa piparkakuista innostuttiin niin, että sienne perustelttiin piparkakkukiltoja valmistukseen.

Tällä vehkeellä prässättiin pöytäliinat juhliin. Tästä jää vähän sellaisen taitosjäljet. Ne toki kuuluikin jättää, koska silloinhan juhlavieraat tiesivät, että taloudessa on moderni ja arvokas kodinkone.

Sillä välin kun Sirpa kävi tapaamassa äitiään minä kävin joulutorilla. Fiilis oli ihana, paikalle tuli joulupukki muorinsa kanssa ja vanhan ajan vaatteisiin pukeutunutta torikansaa kierteli muiden joukossa ja olihan siellä jonkun nokkamiehen hienosti pukeutunut vaimokin. Brinkkalan pihalla oli nuoret tontut ja hieman jouluista ohjelmaa. Minua ihastutti puujaloilla kävelevät lumivaltiaat. Kuulin turkulaisten supisevan, että he ovat sirkuskoululaisia.

Ihanat pitkät lumi/pakkasvaltiaat

Rooleihinsa täydelliset

Perjantaina vietimme uimaseuran pikkujoulut. Meillä on siis neljän naisen uimaseura, johon kuuluu Ilona, Otilia, Sirpa ja minä. Kaikki olemme jossain vaiheessa olleet työkavereita. Enää jäljellä minä ja Otilia. Ostin uimaseuralaisille pikkujoululahjaksi sellaisen pinnillä kiinnitettävän minitonttuhatun. Ihan erikseen kävin ne kaupasta hakemassa. Niitä on näkynyt melkein jokaisen kaupan tai kahvilan myyjällä. Hitsit, unohdin ne kotiin. Tämä #tonttupartio homma ei siis mennyt maaliin - ei edes maaliin päin. Ensi vuonna, kun ne minitontttulakit eivät ole enää muotia, niin uimaseuralla on sitten ne päässä :D

Pikkujouluruokamme ei ollut kovin jouluista, mutta todella hyvää. Söimme japanilaisessa Shinobissa, siellä izakaya puolella. Hra Kepponen kävi Shinobissa aikaisemmin ja sanoi, että minun pitää mennä syömään sinne tonnikalaa ja lohiavokadatartaria, että tulen rakastamaan niitä molempia. Näiden vuosien jälkeen sitä tietää puolison ruokamaunkin ihan just jetsulleen.  Shinobissa on siis ihania kalaruokia tarjolla, mutta ei lainkaan sushia. Listalta löytyy paljon muutakin kuin kalaa. Kanaa, possua ja tofua on monessa eri muodossa. Tilasimme suurimmaksi osaksi alkupaloja jaettavaksi.

Kolmatta suosiakkiani Hra Kepponen ei arvannut, se oli kampasimpukat

Viikon päästä tähän aikaan onkin jouluaatto. Nyt olisi pakko kääriä hihat ylös, löytää kadonnut motivaatio ja yrittää tehdä työhommat ja jouluvalmistelut. Eiköhän se tästä.

Kivaa joulunalusviikkoa!