Fantastinen perjantai

Minä nappasin Taiteiden yönä tosi hyvässä alennuksessa olleet balettiliput itselleni ja ystävälleni Tiinalle. Onhan ne liput niin kalliita, että ei niistä haluaisi täyttä hintaa maksaakaan. Siitäkään huolimatta, että helpoin tapa palkansaajalle saada veronpalautusta on ostaa baletti- tai oopperalippu ;) sen verran rajusti on jokainen näytös verovaroin tuettua. Mutta verovaroista takaisin itse iltaan...

Kamelianainen-baletti oli aivan loistava! Pääosan tanssija Eun-Ji Ha oli niin ihana ja todella ilmaisuvoimainen. Jäin miettimään, että oliko tämä paras baletti, jonka olen ikinä nähnyt. Tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, että paras näkemäni on 90-luvulla ollut Joutsenlampi, jossa Nina Hyvärinen tanssi pääosan. Kamelianaisen jälkeen me molemmat poistuimme näytöksestä aivan haltioituneina.

Kuvassa Eun-ji, se on lainattu oopperabaletti.fi/

Koko teos oli minusta hyvin ilmaisuvoimainen, dynaaminen ja oikeastaan aika mordernikin. Modernisuus johtunee siitä, että kyseessä on suhteellisen uusi baletti. Amerikkalainen Val Caniparoli teki sen 1994 Chopinin musiikkiin. En ollut kuullut piiitkään aikaa Chopinia ja sekin vetosi minuun täysillä.

Shampanjan juonti numero oli tyylikkään riehakas

Riistohintaiset leivoskahvit kuuluvat olennaisesti elämykseen.

Käyn aina ajoittain myös yksin baletissa ja tilaan silloinkin kahvit itselleni

Koska säästimme rahaa hyvin lipuissa, niin kävimme kaupungilla syömässä säästöt pois :) Ravintolaksi valikoitui pitkästä aikaa Farang. Minusta se on yksi kaupungin parhaista ravintoloista. Minusta listalla on yksi annos ylitse muiden ja se on Morning glory, jossa on silken tofua ja paksoita. En ole varsinaisesti mikään suuri tofun ystävä, joten siksi tämä oli yllätys itsellenikin. Lihansyöjänä tunnettu Hra Kpponen myös rakastaa tuota annosta.

Morning glory à la Farang, annokseen sai valita myös suolattua possunkylkeä.

Koestimme possunkylki version, mutta enpä tiedä tuoko se mitään lisää täydelliseen annokseen.

Tämä on ystäväni lempiannos: Caramel Pork

Söimme myös Coconut roti beef bunit. Olin ehkä hiukan pettynyt, koska nämä eivät olleet yhtä taivaalliset kuin sisarravintola Gaijinin Hiratabunit. Hyviähän nämäkin olivat.

Fantastinen perjantai tuli sopivaan väliin, koska lauantaina menikin koko päivä siihen, että siirtelimme pakettiautolla kalusteita mummolaan ja veivailimme niitä siellä edes takaisin. Ihan tylsäksi ei käynyt tuokaan "työpäivä", koska saimme söpön pikkuapulaisen. Poikien serkku teki kikattaen juoksuharjoituksia ja niiden välissä osallistui aktiivisesti hommiin ja suu kävi koko ajan. Mitään muita sanoja emme erottaneet kuin "vau" ja "oho". Yllättävän moni juttu on puolitoistavuotiaalle vau.

Työnohjaaja katsomassa mille kohtaa puristin kiinnitetään

Sunnuntai menikin sitten poikien aktiviteeteissa: oli pokemonitusta ja harrastuskuljetusta. Niin ja käytiinhän me vaarilassakin.

Pokemonitus oli kyllä tervetullut sunnuntain ohjelma, koska sää oli aivan loistava ulkoiluun

Mukavaa alkanutta viikkoa ja syyskuuta!