4. elokuuta 2015

Verta ja koskimaisemia

Vielä mökkeilyä liippaava kuvasarja. Torisevan rotkojärvi oli upea, minusta Virtain Herraskoski oli melkein yhtä upea. Ei ehkä yhtä jylhä, mutta virtaavassa vedessä on jotain maagista ellei peräti meditatiivista, voisin seurata virtaavaa vettä vaikka tunteja.



Herraskosken ylitse menee silta. Sillan kohdalta pääsi laskeutumaan sen verran turvallisesti alas kiville, että päätin tulla esikoisen kanssa seikkailemaan kosken kiville ja ottaa samalla hänestä muutaman kuvan.


Pienemmät aloittivat hirvittävän jallitus-vinkumisen "Mä niin haluan koskeen". Niinpä lupasin, että jokainen pääsee vuorollaan kiville ja kuvattavaksi. Ajattelin, että ikuistamme koko perheen yksi kerrallaan kivillä.



Sitten oli aikuisten vuoro päästä kuvattavaksi. Minusta ehdittiin ottamaan pari huonoa poseerausta ja sitten tämä:

Mitä p*kelettä siellä sillalla tapahtuu?! 
Otsani vetää juuri kurttuun ja suustani kuuluu kohta karjahdus: "POJAT!!"
The hetki ennen veren valumista #kipinänhetki

No, sillalla oli "leikkimielinen estä veljeä liikkumasta"-kisailu, joka päätyi taas siihen, että yhdeltä tuli verta huulesta. Matti Nykäsen aforismityyliin koin sellainen bon voyage tunteen - vastahan ne veret turskahti suusta viimeksi kesäkuussa ;) 

Onneksi ei käynyt taaskaan pahemmin ja huulipotilaan vointi parani kummasti Virtain Perinnekylän lounasbuffetin ääressä. Viimeistään mansikkakiisseli ja mustikkapiirakka huuhtoivat surut tiehensä.

Maisemat toiseenkin suuntaan olivat ihanat.


Bon voyagesta huolimatta oli ihana paikka :D 
Ehkä ensi vuonna menen paikalle kuitenkin yksin.

16 kommenttia:

  1. Voihan pojat! Ihana paikka -ja rauhoittava, ilman pieniä häiriötekijöitä ja veren roiskumisia :D

    Täällä on kans eilinen viety mummoa kuin pässiä narussa ja lopuksi kotiin tultiin kaverin laserosoittimen kanssa. Kuinkahan monta ihmistä matkalla on sokeutettu? Kysyn vaan! Niin suututtaa taas, etten nukkunutkaan viime yönä. Miks ihmeessä lapsille annetaan laserosoittimia leikkeihin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Herraskoski on todella kaunis paikka ja oli niin ihanaa kun pääsi "keskelle" koskea kiville katselemaan vettä. Kunpa olisi ollut vielä rauhallista ;)

      Nuo laserosoittimet eivät kyllä ole lasten käsiin sopivia vehkeitä ollenkaan. Välttämättä vanhemmat eivät ole lainkaan antaneet leikkiin sellaista leikkiin. Meilläkin pojat onnistuivat jonkun laatikon pohjalta kaivamaan laserosoittimen, mutta onneksi ehdin väliin ennenkuin jännittävä laserleikki alkoi. Kyllä se vaan on niin, että jos on uteliaita, kovapäisiä ja joka paikkaan ehtiviä lapsia, niin kaikki vaaralliset tavarat pitää olla lukkojen takana tai riittävän korkealla.

      Poista
  2. Upeat maisemat! Virtaavaa vettä tosiaan voisi katsella ja kuunnella pitkään! Söpöjä poikia ja yksi suutahtava mutsi virran rannalla, hiphei! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maisemat olivat ihanat :) Ja niin oli pojatkin - hetken aikaa :D :D :D

      Poista
  3. Ihania on maisemat. Tästä ei voi muuta sanoa kuin, että Suomen luonto on niin kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä niin totta maiju, Suomen luonto on kaunis!

      Poista
  4. Aargghhh miten tuttua, täällä kaksi tyttöä tappelee kaiket päivät niin että ovet paukkuu.. Ihania maisemia! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillähän tuo tappelu ei suinkaan rajoitu niihin ns. oikeisiin tappeluihin. Ajankuluksi kehitellään capoeiraa, pientä painia, tarkkuusheittelyä ja jotenkin nämä hommat aina päättyvät siten, että jostakin lapsesta tulee verta tai vähintään itkettää. Tai sitten on ihan kauhea älämölö, kun tyhmä äiti taas kieltää kaikki leikit "joissa ei kuitenkaan sattuisi mitään". Nämä siis sen päälle, kun kolme poikaa oikeasti tappelevat. Ihan tervetullut on pojille koulu ja strukturoitu arki :) Itse voisin kyllä palata lomailemaan ja nauttimaan ihanista keleistä.

      Poista
  5. Niin tuttua noi lasten riidat. Meillä on kans tota kivaa muksimista ja NE AINA päättyy siihen että kuopus
    saa köniin ja itkee lohduttomasti. Pöh! Niin ärsyttävää!

    Joo strukturoitu arki on ihan jees, ja ensi viikollahan se alkaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa suurimman osan veljesten elämään kuulua leikkimielinen nujuuttaminen :( Valitettavasti kolmella pojalla saa paljon enemmän tappelukombinaatioita kuin kahdella :( Tokihan siinä on sellainen hyvä puoli, että aina häviölle ei jää sama tyyppi :D :D

      Poista
  6. Hauska postaus harmillisesta tapahtumasta. :-) Onneksi loppu hyvin, kaikki hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näihin pienonnettomuuksiin alkaa jo turtumaan ;) Joskus sitä vaan tekisi mieli nauttia tilanteesta rauhassa ja hiljaisuudessa - ehkä sitten 10 vuoden päästä viimeistään :D

      Poista
  7. Oi, kuinka ihania, raikkaita kuvia! Tuli hinku jonnekin veden äärelle...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veden äärellä on kyllä niin ihanaa. Vietän tänään etätyöpäivää mummolassa ja on aivan taivaallista kohottaa välillä katse läppäristä ja vaan tuijottaa järvelle :)

      Poista