29. toukokuuta 2012

Kehitystakapakkiako?

Pojat ovat olleet jo yli 2kk yhteen putkeen terveitä ja kesä koittaa, voisi kuvitella, että Kepposten perheessä eletään idyllisiä aikoja. Todellisuus on taas kaikkea ihan muuta. En ymmärrä, mikä minun lapsiani oikein vaivaa? Joku ärsyttävä kehitysvaihe tai -takapakki vaiko paha väsy?

Vaarilla kestää hermo kuunnella jurputusta siitä, kun kalaa ei tule

Vajaat 2 viikkoa olen harva se päivä ollut jonkinasteisessa sylipainissa keskimmäisen kanssa. Poika joutuu jatkuvasti riitoihin veljiensä kanssa ja hän alkanut purkamaan kiukkuaan lyömällä. Kun menen väliin katkaisemaan tilanteen, pikkunisäkäs yrittää lyödä ja purra minua. Siinä sitä sitten päädytään erilaisiin sylilukkoaentoihin. Samalla toki kuulen olevani maailman suurin idiootti. Tämä kaikki lapselta, joka vielä kuukausi sitten rakasti minua avaruuteen laitaan ja takaisin saakka. Ärsyttävin takaisku tapahtui tänään. Poika on toistaiseksi käyttäytynyt hyvin kavereitaan kohtaan, mutta pihalla hän oli tänään rikkonut kiellosta huolimatta kaverinsa lelun tahallaan.

Koululaisen kanssa ei sentään tarvitse enää painia. Jos olisin kuuro, niin suhteemme toimisi paremmin. En enää vaan ymmärrä, että miten lapsi jaksaa valittaa, marmattaa tai ulista niin monesta asiasta. Lisäksi 7-vuotiaskin välillä erehtyy kuvittelemaan, että vallitseva maailmantilanne muuttuu, kunhan hän vaan karjuu riittävästi. Kuten kouluun unohtunut takki lennähtää kotiin, kun vaan eteisessä huutaa tai lämpötila nousee t-paitalukemiin.  Yleisesti 7-vuotiaan elämä on niin raskasta, kun koulun lisäksi joutuu jopa itse pureskelemaan ruokansa puhumattakaan siitä, että keksisi itse leikkinsä.

Äidin painikaveri Maailma kylässä tapahtumassa

Ainoa alkeellisia käytöstapoja osoittava on 3v kuopus. Kaverissa on selvästi strategikon vikaa. Meillä on sellainen periaate, että esille jätetyt lelut ovat vapaita. Sillä välin kun äiti pui isompien kanssa näitä episodeja, kuopus käy keräämässä kaikki hetkellisesti hylätyt isompien lelut ja leikkii niillä tyytyväisenä. Siinä vaiheessa, kun isommat kaipaavat tavaroitaan ne ovatkin yhden omistushaluisen nappulan käsissä. Josta yleensä seuraa jonkinlainen riita.

Hermo on pikkasen kireällä poikien kanssa. Tilannetta ei yhtään helpota nämä pahat allergiaoireeet, jotka eivät ota laantuakseen lainkaan. Salaista tyydytystä tunsin, kun yksi aamu heräsin siihen, kun erittäin rauhallinen mieheni karjui pojille. Tilanteeseen sopivaa arjen komiikkaa tarjosi tänään kotiovellamme Jehovan todistajat. He antoivat miehelle lehtisen otsikolla "Haluaisitko, että mielesi täyttäisivät joka aamu iloiset, myönteiset ajatukset?" Johon mieheni joutui toteamaan, että kyllä kiitos, mutta valitettavasti minun pitää aamuisin viedä lapseni päiväkotiin.

Liikkuuko ne äkäampiaiset kesäisinkin?

Omakuva

26. toukokuuta 2012

Kesäpuuhakalenteri


Aina silloin kun kalenteri on täynnä sovittuja juttuja, vastaan tulee toinen toistaan kivempia ajatuksia siitä, mitä voisi tehdä kesällä. Sitten kun se vapaa ja toimeton hetki iskee ja pitäisi keksiä jotain puuhaa, aivot lyövät täysin tyhjää. Minulla on nuhruinen A4 keittiön seinällä, jossa on kesäpuuhia listattuna. Nyt se muuttuu elektroniseksi ja jatkossa löydät päivitykset täältä.

Linkki sivuun on myös oikean puoleisen sarakkeen yläreunassa, kohdassa sivut.

Erittäin mielelläni otan vastaan kesäpuuhavinkkejä sekä kokemuksia listatuista paikoista. Koska vietämme suuren osan lomastakin kotona, kesäpuuhakalenterini on pääkaupunkiseutu-keskeinen.

Kesäpuuhakalenterini päivittyy pikkuhiljaa ideoiden ja käytettävissä olevan ajan puitteissa. Se sisältää puuhaa, jota aion tehdä tänä/tulevina kesinä.

Luonto

Pääkaupunkiseudun järjestetyt luontoretket
Pääkaupunkiseudun luontoretkikalenterissa on vaikka mitä kivaa koko perheelle. Viime kesänä teimme ihanan reissun Harakan luontokeskukseen, jossa osallistuimme lasten saariseikkailuun.

Tarkoituksena on osallistua johonkin näistä tai vierailla uudestaan Harakalla.
su 10.6 / 25.7 Menninkäisten metsässä 10.30–12.30 Villa Elfvikin piha (Elfvikintie 4)
pe 15.6 Haltialan yölaulajat 22–24 Haltialan kotieläintilan kahvilan edusta (Kuninkaantammentie)
su 24.6 / 8.7 Lude vai lukki? -ötökkäretki 10.30–12.30 Villa Elfvikin piha (Elfvikintie 4)
su 15.7. Koko perheen ötökkäsafari Petikkoon 10.30–12 Petikon ulkoilualueen pysäköintialue
Tallimäentien varressa

Salmen ulkoilualue
Kartanotontun kierros 1,5 km
Oranssilla merkitty Kartano tontun kierros on suunniteltu pienemmille lapsille. Se kiertää monenlaisissa luontotyypeissä, joista jokaisella asuu oma satu olentonsa. Matkan varrella on myös touhukenttiä, uimaranta ja makkaranpaistopaikka. Polku päättyy ulkoilu majan takana sijaitsevalle leikkikentälle.

En ole varmaan ikinä käynyt. Tuo pienille tarkoitettu kierros kuulostaa mukavalta.

Nuuksio
Viimeksi tsiljoona vuotta sitten. Komeat maisemat.

Mustavuori
Luonnon lisäksi vanhoja juoksuhautoja ja luolia, jotka pitäisi vielä onnistua löytämään. Pojista ne olisivat varmaan hurjan jännittäviä.

Saaret
Saariretket kuuluvat ehdottomasti Helsingin kesään. Haaveilen edelleen telttaretkestä Kaunissaareen tai edes päiväretkestä vaikka Pihlajasaareen. Parasta voisi olla retki miehen kanssa kahdestaan johonkin saariravintolaan.

Kotieläintilat
Haltiala ja Fallkulla. Molemmissa voi katsella maatilan elukoita, Haltialassa hyvällä tuurilla voi syöttää lampaita. Kahvilapalvelut tökkivät molemmissa (Haltialassa myös ravintola), joten eväät kannattaa varata mukaan. Mukava viikonloppuohjelma.

Harakan saari


Uiminen
Maauimalareissu pitää ehdottomasti mahduttaa kesään. Vaihtoehdot ovat Stadikka ja Kumpula. Kesällä näyttää aina olevan joku uimahalli auki, joten edes huono sää ei voi estää uimista :)

Lisävaihtoehtona on Hyvinkään Sveitsi. Siihen saisi mukavasti yhdistettyä reissun rautatiemuseoon.

Lista Helsingin uimarannoista täällä.


Seurasaaren uimaranta


Nähtävyydet ja museot

Suomenlinna
Kesän ehdoton kuningatar. Tänäkin kesänä Suokissa pyörii lapsille tarkoitettu Kustaan miekka - Suomenlinnan seikkailukierros lapsille.

Luonnontieteellinen museo
Auki 10-17. Torstaisin 15-17 vapaa pääsy. Linkki

Tropicario
Itse en juurikaan tästä perusta, mutta pojat tykkäävät. Kiva reilun tunnin retki vaikka sateella. Linkki

Heureka
Dinosaurukset ovat edelleen nähtävissä. Jokohan olisi aika mennä meidänkin katsomaan.

Seurasaari
Yksi omia suosikkejani. Eväät, kiikarit ja uimapuku mukaan. Retkellä hurahtaa helposti tunteja. Ravintolasta saa hyvää ruokaa.

Korkeasaari
Viehättää vuodesta toiseen :)

Rautatiemuseo
Emme ole käyneet, mutta kiinnostaa retki rautatiemuseoon ja päälle uimaan Hyvinkään maauimalaan.

Automuseo
En ole täälläkään käynyt ja ehkä tämä on sellainen tulevien kesien kohde. Ymmärtääkseni autoihin ei pääse sisään, mikä voi aiheuttaa turhanaikaista rähinää. Linkki


Tytyrin kaivosmuseo
Lohjalla sijaitseva Tytyrin on ollut pitkään retkilistalla. Vielä ei olla käyty, aivan varmasti menemme jossain vaiheessa. Lisätietoa täältä.


Luonnontieteellinen museo


Huvitukset
Linnanmäki
Serenan vesipuisto
HopLopit
Huimala


HopLop


Liikunta

Urheilukentälle koko perheen omat kisat: pituushyppyä, juoksua ja pallonheittoa. Mukaan piiitkä mittanauha ja sekuntikello.

Frisbee-turnaus puistossa.

Kiipeilyä, tasapainoilua, palloilua leikkipuistoissa.

Itseäni kiinnostaisi kokeilla melontaa vaikka merellä tai Vantaan-joella. Poikien pitää vielä kasvaa.

Urheiluksi voisi luokitella myös mansikan poiminnan jollain pääkaupunkiseudun mansikkatilalla.

Pyöräily.

Kaivarin leikkipuisto


Sadesäällä

Koko kesän on mahdollista uida jossakin uimahallissa.
Museot
Tropicario
HopLop ja Huimala
Keilaus, pitää valita sellainen paikka, jossa kourut saa pois käytöstä.


Puuhaa kotona

Opettale tunnistamaan kasveja ja eläimiä http://www.luontoportti.com/suomi/fi/
Ohjeita kasvion tekoon ja testaa tunnistustaitosi http://www.jyu.fi/kastdk/okl/kasvio/index.php

Lautapelit
Kroketti
Vesisota
Maalaa kiviä
Mato-onginta
Prässää kukkia
Pelaa mölkkyä




Muuta
Torikahvit
Jätskit Helsingin Jäätelötehtaan jätskikiskalla
Porvoo


23. toukokuuta 2012

Kevään herkkuja

Edited: parsafanien kannattaa katsoa kommenteista lisävinkkejä ja ihana keittoresepti

Kevään parhaiden juttujen kärkikastiin kuuluu ehdottomasti tuore parsa. Nam! Parempaa arkiruokaa saa ihan vaan vaihtamalla peruslisukkeet parsaan. Kotikeittiössä suosin vihreää parsaa (jostain syystä ravintolassa valkoista). Sesongin ollessa parhaimmillaan parsa ei ole kallista, viime kevään pohja taisi olla 1,7€ nippu (nyt ollaan tuplahinnassa). Alla Kepposten parsaviikon annoksia.


Pekoniin käärityt parsat ja vihreää salaattia.

1. Kuori parsat nuppuun saakka ohuesti perunankuorimaveitsellä, leikkaa 2-3cm varresta pois.
2. Laita kaksi parsaa vierekkäin ja kiedo pekonisuikale ympärille
3. Laita uunivuokaan folion päälle
4. Parsan nupuille voi pirskottaa hiukan öljyä. Mausta pippurilla
5. Paista noin 225 n. 15-25 min. Sopii myös grillattavaksi. Kokeile kypsyyttä paiston aikana.






Yllä parsaa ja hollandaise kastikketta lohen sekä kanan kanssa. Lohen kanssa oleva hollandaise on Knorrin valmiskastike. Omasta mielestäni se on kelpotavaraa. Itse keitän parsat tavallisessa kattilassa, suolalla maustetussa vedessä, keittoaika on noin 5 min parsojen paksuudesta riippuen. Monesti olen nähnyt kahden minuutin keittoaikaakin ohjeissa, mutta minun mielestäni parsat ovat silloin raakoja. Ulkonäköä ja makua voi kohentaa sivelemällä lautasille oleville parsoille voisulaa.

Parsaherkuttelu jatkunee vielä ainakin parsapastalla ja ehkäpä myös ihanalta kuulostavilla gratinoiduilla parsakääröillä.

Myös marjakausi on avattu, valitettavasti vaan ulkomaisella tuotannolla. Pensasmustikat ovat niin makeita.


Kälyni löytämä juustokakun ohje täältä.

Onko muita parsahulluja?

20. toukokuuta 2012

Melkein kuin Japanissa

Teimme esikoisen ja kuopuksen kanssa retken Noroshimayaan katsomaan kirsikkapuiden kukintaa japanilaisessa puutarhassa. Kukinta on vielä lähes täydessä terässä. Vaikka onhan siinäkin vaiheessa oma viehätyksensä, kun terälehdet putoilevat maahan kuin lumi tai vaahtokarkin lastunen.




Tunnelma oli lähes autenttinen -paikalla oli piknik-seurueita ja moni oli tullut valokuvaamaan. Kirsikan kukkien väri on mielestäni valitettavasti selvästi japanilaista hailakampi. Matka Noroshimayaan on Tokiota huomattavasti kätevämpi - paikka sijaitsee Helsingin Roihuvuoressa (puut näkyvät Roihuvuorentielle). Roihuvuoressa on myös varsinainen kirsikkapuisto, jossa kasvaa ainakin 150 Suomessa asuvien japanilaisten sekä yritysten lahjoittamaa puuta. Esikoinen kuitenkin valitsi tämän japanilaisen puutarhan.

Paikka soveltuu hyvin perhepiknikillekin. Vaikka leikkipaikkaa ei ole puiston yhteydessä, uskon pienempienkin lapsien viihtyvän. (Ilmeisesti kävelymatkan päässä on myös leikkipuisto).





Vähän oli hitaamman puoleinen reissu. Noin 1km kotona kuopus sanoo, että häntä oksettaa. Pikapysäytys tien varteen, pussi esiin ja vähän kävelyä raikkaassa ilmassa. Jatkamme matkaa varsinaiseen kirsikkapuistoon, jossa esikoinen toteaa haluavansa japanilaiseen puistoon. No niinhän me sovimme. Ajamme takaisin päin. Kuopus nukahtaa. Puistoreissun aikana käymme kolmesti katsomassa, että kuopus on edelleenkin unessa. Yritämme matkalla herättää kuopuksen. Reissun on tarkoitus jatkua uimahallille. Kuopus ei herää. Ajamme kotiin. Kun isi nostaa kuopuksen autosta rattaisiin, hän herää ja tietenkin haluaa uimaan. Ajamme uimahallille, jossa totean ottaneeni väärän kassin. Ajamme kotiin hakemaan oikean kassin. Matkalla uimahallille kuopusta oksettaa (kärsii matkapahoinvoinnista) ja otamme yhden stopin. Pääsemme vihdoin hallille saakka. Mukava retki muutoin :)