30. syyskuuta 2025

Mökkeilyä ja muita alkusyksyn iloja

Olin viikonloppuna ystäväni Ilonan kanssa mökillämme. Meidän piti alunperin mennä Ilonan mökille parempien sieniapajien perässä, mutta jouduimme lyhentämään reissuamme ja ei kannattanut ajaa niin kauas. Mökkiretkemme oli onnistunut. Keski-ikäistä ilahdutti upean aurinkoinen sää ja se, että saimme aika mukavasti sieniä ja että ruoka oli hyvää ja oli rento reissu. 

Sunnuntaina ilma oli +15 ja istuimme kahvittelemassa rannalla. Aurinko paistoi niin lämpimästi, että ulkohousut piti laskea puoli tankoon ja olla t-paitasillaan. Viime vuonnakin kirjoitin, että oli poikkeuksellisen mukava syyskuu, koska oli aurinkoista ja kivaa ulkoilusäätä. Ihan saman voin kirjoittaa tästäkin vuodesta. Toivon jatkossakin tälläisiä aurinkoisia ja lämpimiä syyskuita.

Koimme niin kauniin aamun

Iltapäiväkin oli upean aurinkoinen

Järvi oli todella tyyni ja vesillä oli poikkeuksellisen paljon ihmisiä

Sienestämässä

Aamiaiseksi oli kantarellimunakas, illalliseksi lohta ja kantarellikastiketta, lounaaksi salaattia ja suppilovahveropiirakkaa (Ilona toi mukanaan) ja herkuksi omenapiirakkaa.

Vaarille tuliaisia suoraan metsästä. Toinen pussi on Ilonalta <3

Pikkuserkkuni miehensä kanssa kävi meillä kylässä elokuun puolella. He ovat keskimmäisemme kummeja. Ensin kävimme moikkaamassa porukalla vaaria ja sieltä jatkoimme meille.


Keskimmäinen sai niin hauskan ja mieluisan 18v lahja kummeiltaan. Kummitäti neuloo ihania sukkia ja tuli puheeksi, että keskimmäinen ilahtuisi varmasti lonkerosukista.

Turkoosia lankaa ei ollut enää saatavilla, joten tulikin limen vihreät sukat

Sukat olivat juurikin 18-vuotiaan makuun täydellisesti sopivat! Eikä siinä vielä kaikki. Lahjaan kuului kokonainen setti lonkero brändättyjä tuotteita. 


Kyllä hymyilyttää :) Poika on jo osallistunut erinäisiin videopuheluihin lonkerohattu päässä.


Alkusyksyn urotöihin kuuluu se, että saimme hankkittua kuopukselle silmälasit. Se vaati kaksi reissua keskustaan. Ensimmäisellä optikko sanoi, että pojan on mentävä silmälääkärin vastaanotolle. Valitsimme kuitenkin sillä reissulla kehykset valmiiksi. Esikoinen oli makutuomarina mukana. Palkitsimme itsemme hyvästä työstä lounaalla Kampin Lie Mi ravintolassa. Ensimmäistä kertaa ikinä Lie Mi oli vähän pettymys. Shanghai tacot suorastaan uivat kastikkeissa.

Team "Silmälasit kuopukselle" on suoriutunut jo palkintovaiheeseen

Se on viimeinen päivä syyskuuta tänään. Ihan hirvittävän nopeasti nämä päivät menevät. Liian nopeasti.

Minulle vuoden raskaimmat kuukaudet ovat marras- ja joulukuu sekä tammikuun alkupuoli. Lokakuu on säistä riippuen pahimmillaan yhtä paha kuin tammikuun alkupuoli. Vuoden loppu on kiireistä aikaa töissä ja joka syksy jännittää, että miten jaksan syksyn. Perinteisesti olemme myös sairastelleet enemmän tai vähemmän loppu- tai alkuvuodesta tai pahimmillaan molempina. Mutta ei tässä muuta voi kuin mennä reippaasti kohti lokakuuta ja toivoa sen pitävän energiat korkealla.

Koetko sinä marras-joulukuun ajan raskaana?

14 kommenttia:

  1. Minä pyörähdin just mökin metsikössä, ei sieniä. Suppiksia näkyy olevan pihallakin, mutta päätökseni pitää suppikseton vuosi pitää edelleen.
    Minusta jo nyt on jotenkin ankeaa tämä Elo, kun kaikki luonto vaipuu syksyn myötä lepotilaan. En jaksa ilahtui edes lehtien värikkyydestä. Auton ikkunatkin on olleet jo pari kertaa jäässä töihin lähtiessä.
    Jostain se on kuitenkin päivä kerrallaan riemu revittävä. 😅
    Voimallista syksyä ja talvea toivottelen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jäin täällä ihmettelemään, että miksi suppikseton vuosi? Onko pakastimessasi jäljellä vielä vanhaa satoa? Ei muuta kuin uutta tilalle :)

      Ymmärrän hyvin, että syksy aiheuttaa ankeita fiiliksiä. Minä olen viimevuosina oppinut nauttimaan syyskuusta ja osin lokakuustakin, viimeistään siinä kellonsiirtohässäkässä kaikki menee pieleen ja elämä on pimeydessä kulkemista. Täytyy tässä alkaa mietiskelemään, että millä sitä piristäisi kaikkein pimeintä aikaa.

      Iloa ja voimia syksyysi!

      Poista
  2. Aivan ihanat nuo järvikuvat, varsinkin tuo ensimmäinen, joka on kuin taulu. Hyvät syötävät teillä näyttää olleen. Ja miten ihania nuo lonkerotuotteet!
    Minä en koe marras-joulukuuta ollenkaan raskaana.
    Mukavaa alkavaa lokakuuta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lonkerolahjat olivat kyllä niin keskimmäisen mieleen!

      Hyvä, että et koe marras-joulukuuta raskaana. Minun miehenikään ei koe. Hän sanoo, että marraskuu on hyvä tekosyy ottaa illat kotona rennosti sohvalla Netflixiä katsellen :)

      Mukavaa lokakuuta Kristiina!

      Poista
  3. Taivas miten upeat maisemakuvat heti alussa. 💙💚
    Kivaa porukkaa ja hauskat lonkerotuotteet 🙂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Lonkerotuotteet osui ja upposi 18-vuotiaaseen. Tässä kohtaa voinen tunnustaa, että olen jo aikaisemmin harkinnot Lonkero pihatuolien hankkimista mökille :D

      Poista
  4. Upeat maisemakuvat😍Kiva kun vaarikin sai sieniä! Hauskat lonkerolahjat- ja sukat, ei ihme että hymyilyttää! Mukavaa lokakuuta!🍁🍂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaari rakastaa sieniä, joten yritän poimia aina hänellekin ja ystäväni Ilona laittaa aina isommasta saaliista vaarilleni tuliaisia. Vaari kyllä ilahtuu siitä, että minun kaverinikin muistaa häntä.

      Lonkerolahjat olivat tosi osuvat nuorelle miehelle :)

      Kiitos samoin - mukavaa lokakuuta!

      Poista
  5. Upea lonkerokombo! En ihmettele, jos nuorimies edustaa ylpeänä. 😅

    Minullehan vuoden pimeimmät kuukaudet ovat oikein kulta-aikaa. 🤭 Parasta mitä tiedän. Täytyykin kaivaa jouluvalot esiin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lonkerolahjat olivat kyllä niin 18-vuotiaan mieleen :)

      Sinulle koittaa sitten vuoden parhaimmat ajat. On se kumma, kuinka tuo valonmäärä tai sen puute, vaikuttaa ihmisiin niin eri tavoin.

      Poista
  6. Marras-joulukuun raskaus riippuu niin siitä, onko lunta vai ei. Pahimman uupumuksen olen selättänyt kirkasvalolampulla ja pari kertaa olen matkustanut maapallon eteläpuoliskolle marraskuussa ja se on helpottanut asiaa. Joulukuussa on kaikkea ohjelmaa ja juhlapyhiä sen verran, että yleensä yhtäkkiä on tammikuussa se päivä, kun töistä lähtiessä ei olekaan enää pimeää. T Saukkis ps Vaarilla on niin tyytyväinen ilme sienipussukoiden kanssa

    VastaaPoista
  7. En ole raskaana. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marraskuussa olisi kyllä ihana oleskella jossain missä on valoa! Aina marraskuussa suunnittelen, että ensi vuonna olen marraskuussa auringossa, mutta tosi harvoin se on onnistunut.

      Minulla on sellainen sarastusvalo jota en ole saanut aikaiseksi ottaa käyttöön. Sille ei oikein ole mitään hyvää paikkaa, mutta aion tänä vuonna kuitenkin kokeilla sitä.

      Joulukuun kivioissa menoissa on toki sellainenkin puoli, että ne verottavat voimia ja joulun tullessa tuntuu, että voisi viettää sen nukkuen eikä kokaten 😂 mutta on ne joulunaluspuuhat ihania.

      Poista
  8. Esikoisen kanssa olin marras-joulukuun ajan raskaana, mutta se jäi siihen 🤭

    Lokakuun lopusta, kun siirrytään talviaikaan, huomaan energiatasoni vähenevän aivan mahdottomasti. Helmikuun lopulla alkaa henkinen kaamokseni hieman hellittää.

    Etsin vieläkin itselleni parhaita selviytymiskeinoja talven synkimpiin aikoihin. Käsityöt ja lukeminen ovat hyviä juttuja, mutta konttorirotan pitäisi päästä myös liikkeelle, jotta kroppakin jaksaisi. Siinäpä mietittävää.

    VastaaPoista