Viime viikko oli poikkeuksellisen vilkas. Maanantaina ystäväni Ilona tuli hakemaan yhden tietokoneen lainaan ja ehdimme käydä hänen kanssaan ulkoilemassa suosikkipaikassani. Maanantai-ilta oli mukavan aurinkoinen eikä kovin kylmäkään. Se suorastaan enteili kevättä - ei lainkaa takatalvea.
Ihailimme kaunista iltaruskoa ja joutsenia ja kuuntelimme vesilintujen ääniä. Hieno ulkoilureissu!
Viikolla oli lounastreffit entisten ja nykyisten työkavereitten kanssa. Tapasimme Fortezza lounasravintolassa Espoon Säterissä. Fortezzassa oli todella erinomainen salaattipöytä!
Hiukseni ovat kasvaneet niin paljon, että saan ne sotkunutturalle ja huomaan että siitä on tulossa vakiokampaukseni. Pian on aika pätkäistä tämä oikotie :)
Viikon kohokohta oli teatterireissu ystäväni Tiinan kanssa. Jäin Tiinalle muutama vuosi sitten teatterilipun velkaa ja sovimme, että velka maksetaan viemällä Tiina teatteriin. Vihdoin sain sen toteutettua. Kävimme Kansallisteatterissa katsomassa Juhlat - ja elämä siinä sivussa. Se on kertomus elämän ruuhkavuosista, parisuhteista, vanhemmuudesta, ystävyydestä ja kaaoksesta.
"Kehdosta hautaan oravanpyörän kautta
Kaiken alla kummittelee yhä työ- ja tuloskeskeisemmäksi muuttunut yhteiskunta: oravanpyörässä reuhtovien ihmisten pitäisi oman toimensa ohella kantaa vastuuta koko maapallon tulevaisuudesta ‒ ja nauttia vielä siinä sivussa elämästä, joka kaikista hyvistä aikomuksista huolimatta ei aina mene toivotulla tavalla. "
Kaiken alla kummittelee yhä työ- ja tuloskeskeisemmäksi muuttunut yhteiskunta: oravanpyörässä reuhtovien ihmisten pitäisi oman toimensa ohella kantaa vastuuta koko maapallon tulevaisuudesta ‒ ja nauttia vielä siinä sivussa elämästä, joka kaikista hyvistä aikomuksista huolimatta ei aina mene toivotulla tavalla. "
Lainaus teosesittelystä https://www.kansallisteatteri.fi/
Luin etukäteen muutamia arvioita näytelmästä. Niiden mukaan näytelmä oli hieman lattea, mutta saattaisi toimia paremmin, jos katsojan on helppo samaistua näytelmän henkilöihin. Minun elämäni on ollut jo pidempään eräänlaista oravanpyörää, joten moneen pystyin samaistumaan ja nauramaan sille. Tykkäsin.
Tässä kohtauksessa juhlitaan vappua, kuva https://www.kansallisteatteri.fi/
Leena Outilan esittämä hahmo oli niin herkullinen
Teatterireissulla, kävimme ennen esitystä salaateilla Rautatieaseman Olivia ravintolassa
Viikon työvoitto on se, että saimme hankittua esikoiselle uudet silmälasit. Hänellä on ollut vaikeuksia löytää mieluista kehysmallia, mutta vihdoin onnistuimme!
Silmälasien ostoreissulla
Sunnuntai menee ihan vaan lepäillessä. Ensi viikolla yritän ottaa mahdollisimman rennosti. Toukokuussa on edessä vapun juhlintaa, mitä ilmeisemmin myös yhdet 80v juhlatkin ja keskimmäisellä on synttärit. Hän on onneksi lahjottu jo reilusti etukäteen, mutta kyllä sitä varmaan synttärikahvit pitää tarjota.
Kivaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa!
Kiitos! Täälläkin on vietetty sunnuntai tekemällä 'melkein-ei-mitään', mitä nyt sain vähän sukkaa kudottua. (Ei ole tarkoitus nipottaa, eikä puuttua, mutta eikös Leena ole Uotila?) Hyvää pian alkavaa uutta viikkoa! ♥
VastaaPoistaKirjoitusvirhe on taas iskenyt :) Jos kirjoittelen todella nopeasti, niin minulta puuttuu usein lauseista sanoja ja huolellisemmallakin tahdilla usein tulee virheitä. Siihen aikaan, kun kirjoitin vielä kynällä, niin virheitä tuli huomattavasti vähemmän. Töissä ovat joskus hämmästelleet sitä, että yksi naispuolinen kolleegani kyllä tietää, mitä tarkoitan niissäkin tapauksissa, kun sähköpostista puuttuu kaikki verbit :D
PoistaHih, luin ihan oikein Outilan Uotilaksi 😀 eli aivot korjasivat enkä huomannut mitään.
VastaaPoistaHyvät on taas ollut sinulla / teillä touhut. Kiva kun silmälasit ovat taas isompia, ne kapeat mallit alkoivat ottaa aivoon kun näkökentässä hillui aina sangat. Onnistuneet silmälasit pojalla ja myös komea tukkapehko.
Joutsenet - ihastuksen huokaus 💙 🦢🦢
Kaksiteholasien käyttäjänä minäkin arvostan nykyisin vähän isompia malleja, jotta tulee kunnon käyttöalueet sekä lähelle että kauas. Silmälasikaupoilla minulla oli vaikeuksia suhtautua vakavasti jo useamman vuoden muodissa oleviin pilottikehyksiin. Ihan liian 80-lukua ja huonolla tavalla :D
PoistaMinulla aivot eivät huomaa noita omia kirjoitusvirheitä kuin ihan hirveällä ponnistelulla ja sama juttu muittenkin tekemien virheiden kanssa, että usein aivot korjaavat.
Pojan hiuspehko saisi olla hieman lyhyempi, mutta on se minustakin ihana. Anopillani oli luonnonkiharat ja ne periytyivät hänen molemmille pojilleen. Meidän pojista 2/3 on kiharat. Perheen kiharapäät jaksavat huomautella meille suoratukkaisille, että kyllä heitäkin harmittaisi jos ei olisi kiharat hiukset. Kiva juttu, että sille suoratukkaiselle lapselle kuitenkin tuli isänsä hiusvolyymi eikä meikäläisen hentoinen piikkisuora hiuslaatu :)
Mäkin mietin lippuja ko näytökseen ja erityisesti Leena Uotilan vuoksi, niin rakastan hänen näyttelijätaitoja ja persoonaa!
VastaaPoistaIhanaa vapun odotusta ja heti se on kohta TOUKOkuu, thank god. Iloa loppuviikkoon!
Leena Uotilalla oli hyvät repliikit tässä näytelmässä ja Leenahan on ihan mahtava näyttelijä!
PoistaEn mitenkään erityisesti tykkää toukokuusta koivuallergian vuoksi, mutta nämä viimeiset lumimyräkät ovat saaneet minut kovin halukkaaksi pikakelaamaan kevääseen siitepölymäärästä riippumatta :) Voi olla, että sitten kun koivuoireet iskevät, niin ruikutan niistä. Mutta mitä tahansa muuta kuin tätä räntähommaa.
Kivaa loppuviikkoa, enää yksi työpäivä. Jee :)