Taas tuli puheeksi, että minä en ole ikinä elämässäni leiponut itse karjalanpiirakoita. Ystäväni Ilona sanoi, että nyt me katsomme saman tien kalenterista pari mahdollista aikaa karjanpiirakkakoululle ja kutsutaan yhteiset ystävämme Sirpa ja Otilia myös. Tällä viikolla sitten leivoimme porukalla.
Ilona oli valmistanut edellisenä päivänä etukäteen riisitäytteen. Sitä oli pari litraa, jotta se ei loppuisi kesken. Reseptimme oli aika lailla sama kuin esim. Marttojen karjalanpiirakkaresepti
https://www.martat.fi/reseptit/karjalanpiirakat/
Paljastan nyt heti kättelyssä, että kyllä saimme hirvittävän satsin piirakoita aikaiseksi
Aloitellaan taikinan tekemistä
Otilia vaivaa taikinaa
Ilona neuvoo, että taikinasta tehdään noin puolen sentin paksuinen levy
Levystä otimme jauhotetulla lasilla irti ympyröitä. Niitä säilytetään kannen alla, että eivät pääse kuivahtamaan ennen työstämistä
Toiset painaa karjalanpiirakkaduunia ja toiset ne vaan keskittyy selfietten ottoon. Jonkun se on kuitenkin hoidettava raskas dokumentointihomma. Ja mullahan on uusi hiusväri, eri takaisin vanhaan vaalempaan ruskeaan.
Seuraavaksi taikinaympyrät kaulitaan tuollaisella pulikalla soikion suuntaisiksi. Leveyttä pitää saada riittävästi. Sirpa on käynyt Karjalatalolla piirakkakurssin ja siellä hänelle opetettiin oikeaoppista pulikalla hieromista. Ihan hyvin sujui myös itä-helsinkiläisellä roiskasen sinnepäin äkkiä tyylillä.
Rypytys aloitetaan keskeltä ja päät painetaan alas. Rakojen reunojen välissä ei saisi olla kovin iso.
Paistetut piirakat voidellaan voisulalla. Piirakat paistetaan mahdollisimman kuumassa uunissa, meillä oli uuni täysillä koko paistamisen ajan.
Syömään! Jälkiruuan valitsi romanialainen ystävämme Otilia ja se oli hänen lempparinsa eli Runebergin tortut. Otilian suomi on niin huikean hyvää, että hän aloitti muutama vuosi sitten käymään teatterissakin.
Karjalanpiirakoiden tekeminen porukalla oli hauskaa hommaa. Minä en ollut tänä vuonna vielä nähnyt en Sirpaa enkä Otiliaa, joten kuulumisten päivittämistä riitti. Piirakat valmistuvat myös, kun paistamisen voi aloittaa siinä vaiheessa, kun ensimmäinen pelti on täynnä. Useampi käsipari, myös aloitteleva sellainen, saa aika nopeasti isonkin taikinan tehtyä piirakoiksi. Kotitekoiset karjanpiirakat ovat niin taivaallista herkkua, että kyllähän sitä voi niiden eteen vähän nähdä vaivaakin.
Oli hauska ja herkullinen ilta! Suosittelen kokeilemaan karjalanpiirakoiden tekoa porukalla.
Oletko sinä leiponut itse karjanpiirakoita?
Kivaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa!
En ole kokeillut mutta olisihan se kiva opetella. Ja hei onnistumisen ILO, kun osaa jotain! Iloa sunnuntaille!
VastaaPoistaAika helpot olivat karjalanpiirakoitten työvaiheet, mutta onhan niitä vähän turhan monta yksin tehtäväksi.
PoistaMinusta on kiva kokkailla porukalla tai vaikka jonkun kaverin kanssa kahdestaan. Siinä saa onnistumisen iloa ja hyvää ruokaa :)
Kivaa alkavaa viikkoa!
No niin, nyt on karjalanpiirakan tekeminen opeteltu :D
VastaaPoistaMinä olen pienenä opetellut mummon kanssa piirakanteon ja muistan vieläkin ulkoa miten taikina tehdään ja montako piirakkaa tulee mistäkin määrästä (näitä asioista ei tarvitse lukea muistikirjasta, kummallista miten pienen tytön päähän jää jotkin asiat).
Hienolta näyttää piirakkasaalis ja jälkiruokakin! Iloista viikonlopun jatkoa sinulle <3
Eiköhän sitä näillä opeilla ja hyvillä ohjeilla meikäläinen pärjää karjalanpiirakoiden teossa tulevaisuudessa. Pitäisi joskus saada houkuteltua pojat tekemään karjalanpiirakoita. Keskimmäinen on tehnyt niitä koulun kotitaloustunnilla. Mieleeni on painunut se, kuinka hän säästi minulle piirakan ja toi sen kotiin, koska tiesi, että minä rakastan itse tehtyjä karjalanpiirakoita.
PoistaIhana muisto mummon kanssa leivotuista karjalanpiirakoista!
Kivaa alkavaa viikkoa!
Itsetehdyt piirakat ovat niin hyviä! Minä tein ekan kerran seiskalla koulussa ja sen jälkeen olen tehnyt useita kertoja. Meille opetettiin, että tehdään taikinasta pötkö, joka jaetaan pieniin paloihin, jotka litistetään ja sitten kaulitaan muotoonsa. Paistetut piirakat upotettiin maito/ voisulaseokseen hetkeksi.
VastaaPoistaMinun yläasteellani ei opetettu piirakoiden tekoa seiskalla. Olisivat saaneet opettaa! Jotenkin aika outoa, että sitä ei opetettu. Eikä myöskään opetettu korvapuustien tekoa, pikkupullia kyllä tehtiin. Tärkeitä suomalaisia ruokatraditioita, eikä edes sieltä kalleimmasta päästä tehdä. Hitsit, kun alkoi tekemään mieli pullaa :D
PoistaKivaa alkavaa viikkoa!
WAU mikä karjanlanpiirakka koulu teillä on ollut! Minä olen tehnyt ensimmäiset karjalanpiirakat koulussa köksätunnilla eli meille opetettiin tämä karjalainen herkku varmaan siksi, että köksäopettajamme oli kotoisin Itä-Suomesta. Hyvin on teiltä rypytykset sujuneet ja makoista näyttävät piirakat. Minua harmittaa vietävästi, että olen onnistunut hävittämään sen koulun köksän karjalanpiirakka ohjeen, jolla olen vuosia piirakoita tehnyt. Nyt tiedä mistä hakea yhtä hyvä resepti tilanne. Täytyy vielä kerran käydä läpi omat reseptit ja toivoa, että löytyisi. ¨¨¨
VastaaPoistaMukavaa uutta viikkoa Rva Kepponen ♥
Itsetehdyt karjalanpiirakat ovat niin hyviä! Oli jo aika meikäläisenkin päästä tekemään piirakoita. Minun koulussani niiden tekoa ei kotitaloustunnilla opetettu, ei ainakaan siinä kaikille suunnatussa 7. luokan köksässä.
PoistaMartan reseptillä tulee hyvät karjalanpiirakat, jos et enää omaasi löydä.
Piirakkatalkoot ystävien kesken kuulostaa todella mahtavalta - seurasta se taitaakin olla kiinni, ettei ole vakiintunut "mun jutuksi". Ukkokulta on karjalainen ja heillä oli aina lauantaina piirakanpaisto - kyllä minäkin monasti mukana ja ties kuinka monta kertaa kädestä pitäen opissa, mutta aina koin niin isotöiseksi... etten yksin ole tehnyt kuin kerran jouluksi ja silloinkin päätin, että sai olla eka ja vika.... heh heh... Äitini sai myös opin anopilta ja arvatenkin hellii nyt täällä asuesaan vävyään - ukkokulta saa siis taas lähes viikottain lämpimäisiä. Lapsenlapset ja lapsenlapsenlapsetkin on olleet opissa, mutta saa nähdä jääkö kelleen... onneksi hiljainen tieto on kuitenkin siirtynyt niin nähtynä, kuin koettuna!
VastaaPoistaSinä osaat kyllä pitää hauskaa toiminnallisesti ystävien kesken - ihailen!!
Tämän uimaporukan kanssa yleensä treffataan jonkun tekemisen parissa. Yleisimmät treffit ovat jonnekkin uima/saunapaikkaan, mutta olemme myös askarrelleet, kokanneet ja sienestäneet. Kivaa yhteistä tekemistä!
PoistaMinä veikkaan, että minulta jäisi karjalanpiirakat tekemättä, jos niitä pitäisi yksikseen väkertää. On se aika pitkä urakka ja vähän tylsä, mutta seurassa kivaa.
Ihanaa, kun miehesi saa anopiltaan karjalanpiirakoita. Hän varmasti osaa arvostaa niitä.
Mahtava suoritus ja kadehdittava reippaus 😀
VastaaPoistaEn ole tehnyt karjalanpiirakoita mutta yhden pullakakun väänsin äsken.
Ystävien kanssa niin kivaa. Huomenna tapaan yhden 💕
Yllättävän kevyesti meni karjalanpiirakkatalkoot, kun oli monta leipuria ja hyvät jutut :) Ystävien kanssa tekeminen ja oleminen on niin kivaa. Kivoja kaveritreffejä sinulle!
PoistaItse tehdyt, aidot karjalanpiirakat ovat kyllä niin hyviä! Äitini äiti teki niitä aikanaan ja joskus lapsena olin mukana leipomassa, mutta suurempia muistikuvia ei ole jäänyt. Hän oli oppinut niiden leipomisen miehensä, eli äitini isän, äidiltä, joka oli aito karjalalainen.
VastaaPoistaKotitekoiset karjalanpiirakat ovat varsinaista herkkua. Nam! Kannattaa joskus kokeilla.
Poista