Vielä paluu elokuuhun ja etätyöjaksooni Torniossa.
Reissun viimeisenä lauantaina lähdimme ajelemaan jokivartta pitkin Ruotsin puolella. Ensimmäiseksi ajelimme ihailemaan jo monesti tässäkin blogissa esittelemääni Kukkolankoskea, tosin ensimmäistä kertaa minulle siis Ruotsin puolelta. Kosken näkymät aukeavat paremmin Ruotsin puolelta ja jos mahdollista koski on vielä hienompi tästä kulmasta.
Lippokalastaja taideteos rannalla
Teoksesta näkyy lippo, eli se on pitkämallinen haavi, joka on pitkän varren päässä. Arvioisin varren mitaksi kolmisen metriä
Suomen puolelle Kukkolankoskea saavuimme retkipäivän ja aikaisen illallisen päätteeksi katsomaan siikojen jakoa. Molemmin puolin Kukkolankoskea kalastetaan perinteisellä tyylillä eli lippoamalla. Lippo on ohut pitkänmallinen haavi, joka on kiinnitetty pitkään varteen. Arvioin, että varsi lienee kolmimetrinen. Lippoa kuljetetaan lähellä pohjaa myötävirtaan ja kun siika ui vastavirtaan se ui lippoon. Lippoaminen vaatii joen tuntemusta, koordinaatiota koska lippouslaiturit ovat lähinnä kasa lautoja sekä hyvää ylävartalon lihaksistoa. Sitä ihmettelen, että kuinka vanhat miehet jaksavat lipota tuntikausia.
Suomen puolella lippoamisoikeudet on sidottu maa- ja vesialueiden omistukseen ja maanomistajat järjestävät kalastuksen. Ilonan isällä alkoi siian jaon kanssa samaan aikaan lippoamisvuoro ja katselimme jonkin aikaa, että kuinka lippous sujuu. Tokihan Ilonan iskä teki parinsa kanssa siihen mennessä suurimman tuloksen. Olimme jo aiemmin viikolla käyneet katsomassa yhden siian jaon. Samat papparaiset ovat jokaisena iltana koskella seuraamassa siianjakoa.
Ilonan isä kun osaa käyttää tietokonetta hyvin, niin hänen vastuullaan on jakovuorolistan tekeminen. Siian nousu on vuosien saatossa siirtynyt myöhäisemmäksi ja saaliit ovat pienenemään päin. Siitä riittää puhetta jokaiseen jakokertaan.
Tämä pappa on saanut jaossa osuutensa eli 15kg siikaa. Yhtä osuutta saattaa olla jakamassa useampikin "perijä", mutta tämä pappa pisteli kaikki siiat omaan säkkiinsä. Ilona onnistui tästä jaosta pummimaan meille siiat perhetuttavaltaan. Ilonan isähän sai saalista vasta oman lippovuoronsa päätteeksi, jolloin me olimme jo melkein Helsingissä saakka.
Lippovapoja
Lippoajia
Ruotsin puolella kävimme kävelemässä Luppiovaaralla (ruotsiksi Luppioberget) ja katsomassa sinne rakennettua uutta mökkikylää. Rinteeseen oli noussut muutama kymmenen uutta, pientä design mökkiä erinomaisilla näköaloilla. Kävimme hotellin ravintolassa lounaalla. Jututimme hieman henkilökuntaa ja he sanoivat, että varauskirja näyttää kovin varatulta talvikaudelle marraskuusta alkaen. Asiakkaat ovat pääosin ulkomaalaisia turisteja, joille on myyty muutaman vuorokauden matkapaketti sisältäen ohjelmaa.
Hotellin aulatiloja
Ravintolan terassi
Maisema ravintolan terassilta
Luppiobergetillä oli tälläisiä pystysuoria kallioita
Ylös Luppiovaaralle pääsee portaita pitkin
Kyllä näissä maisemissa Kepposkan silmä lepää
Tässä näkyy muutamia mökkejä
Minä olen todella ihastunut Tornionjokeen ja alueen luontoon. Olen niin onnellinen, että minulla on ollut mahdollisuus vierailla Tornion alueella Ilonan mukana jo kolme kertaa. Toivottavasti tulee vielä lisää vierailukertoja!
Tällä vierailulla asuimme kaupungissa. Kävimme aamuisin läheisellä uimarannalla aamu-uinnilla. Aika monena iltanakin tuli käytyä pulahtamassa. Aamuisin uimassa oli useampi vanha rouva, yksi heistä köpötteli paikalle rollaattorilla. Jotenkin tosi suloista.
Uimapaikkamme
Iltauinnilla
Ilonan äiti hemmotteli meitä kantarellipiiraalla
Ilonan isä savusti meille siiat
Ilonan äiti laittoi meille myös herkullista kanaa ja tälläiset pienet skagen alkupalat
Torniossa oli nähtävänä Tornion oma purkutaiteen näyttely. Tekemiseen oli osallistunut paikallisten taitelijoiden lisäksi paljon nuoria. Varmasti huikea kokemus nuorisolle. Keravan tasolle Tornion pukutaidetalo ei yltänyt, mutta Keravalla oli iso näyttely ja paljon ammattilaisten töitä. Tässä vielä lopuksi muutama makupala Tornion purkutaidetalosta.
Talon päädyssä on koko kaupungin tuntema pullonkerääjä
Lopuksi vielä muutama satunnainen kuva
Haaparannan uimaranta
Tornionjoki, kuva Ilonan ottama
Tornionjoki, kuva Ilonan ottama
Tämä etätyöreissu oli niin onnistunut. Kaverin kanssa etäily jatkuu toivottavasti jo ensi viikolla, jolloin olisi tarkoituksena etäillä meidän mökillämme. Ohjelmassa on ainakin saunomista ja uimista ja jos kalenterit sallivat niin hyvä lounas Kirkkonummella.
Iltauinnilla
Haaparannan uimaranta
Tornionjoki, kuva Ilonan ottama
Huomenta!
VastaaPoistaOi, mikä hyvän mielen postaus aamupalaksi, kiitos! Lippoamisesta en ole kuullutkaan. Upealla paikalla uusi hotelli + mökkikylä! Voisitte kuvan perusteella olla Ilonan kanssa siskoksia. Ihania herkkuja olet päässyt nauttimaan. Sateista keskellä viikkoa - keskiviikkoa! ;)
Huomenta, huomenta. Tai kohtahan se on jo lounastauon aika :)
PoistaRuotsalaiset tuntuvat osaavat tuon turistihomman, kun tuollaisen kylän pykäsivät aika hiljaiseen paikkaan ja ovat myyneet talvikauden täyteen.
Meillä on ilonan kanssa aika samanlainen polkkatukkatyyli, Ilonalla tosin ilman otsatukkaa :) Ilona on entinen työkaverini ja istuimme pitkään selät vastakkain ja sellaiset joitten kanssa työskentelimme vähemmän sekoittivat meidät useasti :D
Mahtavan monipuolinen kuvareportaasi 🌹 Vaikuttavaa taidetta, ennen näkemätöntä elämäntapaa tuo lippoaminen, kauniit kalusteet hotelllin aulassa... ja vettä on aina elähdyttävää katsella. 💙 Ihanat tarjoilut, tuli nälkä vaikka juuri söin 😀
VastaaPoistaTornion seutu on ihastuttavaa aluetta vaaramaisemineen ja koskineen. Minusta on tullut varsinainen Tornion hehkuttaja. Autokauppiaalleni näytin Tornion parhaat paikat, kun hänella oli sinne suunniteltu hotelliyöpyminen kesälomamatkalleen. Autokauppias kyseli, että olenko Tornion kaupungista kotoisin ja meitä molempia nauratti, että helsinkiläistäti on ihan hurahtanut Tornioon ja tietää kaikki paikat, koska kaveri on sieltä kotoisin :D
PoistaVaikka etäilyssä on varmasti omat hankaluutensa, on varmaan ihanaa, kun voi asettautua lähes minne tahansa. Työ ja vapaa-aika sekoittuvat, mikä ei sittenkään taida olla mukavaa, paitsi jos osaa rajata tuon työntekoajan tiukasti.
VastaaPoistaPohjoisen maisemat ja luonto ovat todella kauniita. Sinne minäkin lähtisin useammin, jos olisi mahdollisuus. Ehkä juuri siksi, kun se oma maisema on niin erilainen. Siihen on silmä ja mieli jo niin tottunut. :)
Nythän selvisi sekin, mistä se se sukunimi Lipponen mahtaa olla tullut ;)
Etätyössä on monia hyviä puolia, mutta myös huonoja. Se, että voi tehdä työtä muualta Suomesta on ehdottomasti iso etuus. Siitä haaveilen, että joskus voisi tehdä pari-kolme kuukautta töitä Espanjasta. Työ- ja vapaa-ajan lomittuminen on välillä ongelmallista. Minulla oli sellainen parin vuoden jakso, jossa tein paljon myynnin teknistä tukea. Aamusta soi puhelin, kun Aasialaiset ottivat yhteyksiä ja illalla sitten hoideltiin Amerikkaa. Pidin silloin taukoa töistä iltapäivisin, hain lapset päiväkodista ja laitoin illallisen. Ihan ahterista oli se, että työaika oli 9-22 ja se esti mm. säännölliset harrastukset. Nyt on paljon helpompaa, kokoukset loppuvat yleensä viimeistään viideltä, ehkä parina iltana menee kuuteen. Työmäärä on tällä hetkellä sellainen että se melkein mahtuu normityöaikaan.
PoistaPitipäs oikein googlailla, että onko Lipponen saanut nimensä Liposta. Netin vahvin väittämä on, että nimi on tullut idästä ja pohjautuu raamatulliseen Filippos-nimeen, jonka on vääntynyt ortodiksien suussa muotoon Lippo. Mutta tiedä sitten, kalastusväline Lippo olisi ihan yhtä selitys.
Enpä ollut ikinä kuullutkaan lippoamisesta, joten taas tuli opittua jotain uutta.
VastaaPoistaPaljon kaikkea kivaa on näköjään Tornion seudullakin. Mulle ihan tuntematonta aluetta tuo(kin). Purkutaidetalo on hieno!
Kukkolankoski on pisin Suomen vapaana virtaava koski. Aika heikosti on Kukkolankoski itseään markkinoinut, koska ennenkuin Ilona vei minut sinne, en ollut kuullutkaan siitä. Aika paljon tiedän kotimaisia matkailukohteita, mutta en mitään Torniosta. Tosin jos haluaa palveluja, niin Kukkolankoski kannattaa käydä katsomassa Ruotsin puolella. Siellä on lounasbuffeeta, pullakahvia ja majoitusta tarjolla. On se jännä, että tänäkin päivänä kun netti tulvii matkailutietoa, moni paikka löytyy kuitenkin vieläkin kavereiden kautta.
PoistaEn minäkään ollut kuullut lippoamisesta, ennenkuin Ilonalta alkoi tulla kuvia, joissa hänen isänsä lippoaa ja sitten kuvia niistä tosi isoista lohista. Tänä kesänä selvisi, että Kukkolankoskella lohi ei olekaan se kuningaskala vaan se on siika. Villi lohi on kuulemma niin rasvaista, kun rasvan avulla se jaksaa uida vastavirtaan pohjoiseen, että lohi ei ole yhtä hyvää kuin kasvatettu lohi. Suunnitelmanani on ehdottomasti saada lautaselle samaan aikaan Kukkolankosken ja kaupan lohta :)
Samaa olin minäkin tulossa sanomaan, että tuosta kalastustyylistä en ollut ennen kuullutkaan, mutta aina sitä välillä näköjään vähäsen viisastuu. :)
VastaaPoistaLippoamalla pystyy kalastamaan ainoastaan, kun lohet ja siiat nousevat jokea pitkin vastavirtaan. Luin artikkelin netistä, jossa joku oli liponnut Helsingissäkin Vanhankaupunginkosken lähistöllä. Pääosin lippoaminen taitaa olla Tornionjoen juttuja ja lisäksi ilmeisesti Iijoessa ja Oulujoessa on lipottu aikoinaan.
PoistaOlipa mukava postaus ja onnekas sinä, että on mahdollista etäillä ystävän kanssa noissa maisemissa! Valoa syysviikkoon!
VastaaPoistaKiitos :) Etätyössä on omat hyvät puolensa. Maisemanvaihdos tekee välillä hyvää ja jos pystyy käyttämään vähän saldotunteja, niin saattaa saada sellaisen hetkittäisen lomafiiliksen tai ainakin rennomman fiiliksen.
PoistaAi että on ihanaa "matkailla" täällä sinun blogissa.... hihittelen, sillä meidän Plan B onneksi peruttiin.... kun Marokko peruuntui, niin keksin heti vaihtoehdon, pakulla pohjoiseen - juuri näihin maisemiin ja lähtö olisi ollut viime perjantaina 6.10.
VastaaPoistaHyrrrrr - jäädytty oltaisiin, eli ihan liian myöhässä ruskareisumme kanssa eristeettömässä pakussa... joten nautin nyt vain kanssasi!! Olen sanonut "Ei Lapille", mutta sinä olet saanut mut vakuuttumaan, että vaikka siellä on kymmeniä kertoja käyty, niin näkemättä on vaikka mitä!! Kiitos näistä.... josko ensi vuonna olisi kyllin ajoissa liikkeellä....
Teillä on nyt peruuntumisia peruuntumisen perään :( Mutta kyllähän noi kylmät kelit vähän vähentävät pakureissuiluinnostusta tai sitten pitäisi olla vähintään jotku hyvät talvimakuupussit. Torniossa on kyllä ollut viime viikolla hienoja revontulia.
PoistaMinusta Lappi on ihana! Lapinhulluus on iskenyt. Haluaisin mennä Lappiin sekä talvella että kesällä :D
Teidän Tornion reissuun on kyllä mahtunut kaikkea kivaa! Upeaa päästä seuraamaan tuota lippoamista. Siitä tuli joskus joku Ruotsin teeveen tekemän ohjelma ja muistan jo silloin katselleeni kiinnostuneena. Upea juttu, että Torniossakin on ollut "oma purkutaidenäyttely". Minua harmitti kun tänä kesänä ei ollut yhtään vastaavaa ainakaan pääkaupunkiseudulla.
VastaaPoistaTornionjoki tarjoaa monenlaisia elämyksiä ja jos alueella on mahdollisuus autoilla, niin kivoja pieniä retkikohteita on useita. Lippoaminen on kyllä jännää hommaa ja hämmästyttää, että miten iäkkäät miehet jaksavat lipota tuntitolkulla.
PoistaKivaa alkanutta viikkoa Marjo!