Vapaaehtoistöissä

Tiimikaverini Olli on ollut mukana perustamassa Järvenpäähän muutaman yhdistyksen yhteistä hävikkiruuan logistiikkakeskusta nimeltään Yhdessä Katettu. Siihen kuuluvat yhdistykset hyödyntävät hävikkiruokaa omassa toiminnassaan. Paikallinen evlut seurakunta koostaa hävikkiruuasta jaettavia ruokakasseja ja esimerkiksi Setlementti Louhela valmistaa siitä kerran viikossa ilmaisen aterian ja mahdollisuuksien mukaan pieniä välipaloja tai kahvia/mehua ja pullaa toimintaan osallistuville ja sitä vetäville vapaaehtoisille.

Yhdessä Katettu on Ollille sydämen asia ja olemme puhuneet hänen kanssaan, että voisimme koota töistä porukan ja tulla vapaaehtoishommiin. Työnantajamme politiikan mukaisesti vapaaehtoistyötä saa tehdä max 2 päivää vuodessa ja sille on oma projektikoodikin. Arvostan tälläistä mahdollisuutta, että työntekijät voivat toteuttaa yhteiskuntavastuullisuutta työnantajalle tälläkin tavalla. 

Korona lykkäsi suunnitelmiamamme, mutta viimein lokakuun viimeisellä viikolla pääsimme hommiin. Minulle osui paikaksi Setlementti Louhela ja sinne tuli kaverikseni jo eläköitynyt tiimiläisemme Sirpa. Sirpan kanssa siinä mietimme ulko-ovella, että millaiset kuorinta/pilkontaurakka meillä on edessä, kun ruokaa tehdään noin 70 annosta.

Tapasimme paikan emännän ja kuulimme häneltä, että päivän ruuan valmistelut oli aloitettu jo eilen, joten edessä oli sellaista suht leppoisaa puuhaa. Paikan isäntänä toimiva Markus keksi, että kun kerran autoni seisoo pihalla, niin voisimme tehdä kierroksen hävikkiruuan jakelukeskukseen, jota kutsutaan Terminaaliksi.

 

Terminaalin tuotteita

Terminaalissa kaikki, mitä voi ja kannattaa pakastaa, niin ne pakastetaan. Tilassa on myös iso kylmiö. Viimeaikoina Terminaalissa on ollut aikaisempaa vähemmän tuotteita. Ruuanhinnan raju nousu on aiheuttanut sen, että punalaputetut tuotteet käyvät kaupoissa entistä paremmin kaupaksi ja tokihan kaupat aina yrittävät minimoida hävikin. Punalaputetut tuotteet ovatkin olleet somessakin paljon mielipiteitä herättävä aihe. Minulla on niin varsin käytännöllinen suhde: jos pystyn hyödyntämään punalaputettuja tuotteita, niin ostan ne. Eipähän mene hävikkiin ja ainahan rahan säästö on tervetullutta.

Tyhjiä laareja

Juuri saapui leipälähetys

Saalis

Kun tulimme takaisin, niin Sirpa oli emännän ja yhden vapaaehtoisen kanssa jo pitkällä ruuanlaitossa. Emäntä kutsuu kokkausta MacGyver kokkaukseksi. Siitä kokataan, mitä satutaan saamaan käsiin. Tällä kertaa oli tulossa spagetti-broilervuokaa, valmiita einesjauhelihapihvejä ja niille ruskeaa kastiketta, kasvislisuketta ja salaatteja. Keittiössä oli myös erikseen saatavilla kasvisateria. Jälkiruuaksi oli täytekakkua.

Spagettibroilervuuat alkavat olla valmiit uuniin

Sirpa valmistelee lämpöhaudetta

Salaatit, me teimme Sirpan kanssa vihreät salaatit kastikkeineen. Olen aika ylpeä siitä, että bongasin käynnillämme vielä rucolan ja baby pinaatin salaattiin.

Jauhelihapihvit menossa uuniin

Leipää ja karjalanpiirakoita

Jälkkäreitä

Minun annokseni. McGyver spagetti-broilervuoka oli tosi maukas ja juustoa oli päällä reilusti.

Meille oli annettu tehtäväksi ruokailun aikana seurustella asiakkaiden kanssa. Hieman vajaa puolet ruokalijoista oli vanhuksia. Heitä juttuseura ilahdutti suuresti. Juttelin pidempään Kyllikki-rouvan kanssa ja Kyllikki olisi kovasti toivonut, että olisin lähtenyt hänen seurakseen seurakunnan tarjoamille kahveille. Ihana Kyllikki! Ehdin jututtaa myös kahta vapaaehtoistyötä tekevää. Toinen heistä on lääkäriseuralainen. Lääkäriseuralainen auttaa tyypillisesti ikäihmisiä käymään taksilla terveyspalveluissa. Niissähän pitää osata ilmoittautua oikealle luukulle ja navigoida vielä oikeaan odotustilaan. Lääkäriseuralainen lähtee mukaan tukemaan sitä, että potilas pääsee perille ja takaisin kotiinsa. Toinen vapaaehtoinen oli myöskin teknologiateollisuuden palvelussa ja hän opettaa suomen kielen jatkokurssia Setlementti Louhelassa.

Minkälainen fillis jäi päivästä? Setlementti Louhelan työntekijät ja vapaaehtoiset ovat todella mukavaa porukkaa, jolla on tekemisen meininkiä! Meidät otettiin vastaan sydämellisesti ja pääsimme heti osaksi joukkoa. Päivä oli myös todella hauska!

Samanlaisia kokemuksia oli muissa yhdistyksissä hommia tehneillä työkavereilla. Ruokakassien kasaamisessa työkaverit työskentelivät vapaaehtoisten kanssa yhdessä. Siellä oli käyty keskustelua yhteisöön kuulumisen tärkeydestä ja siitä kuinka sitä tarvetta voi täyttää vapaaehtoistyöllä. Ruokakassihommaa tehdään suurella sydämellä! Mekin puhuimme paljon yhteisöön kuulumisen tärkeydestä Louhelassa. Sekä mielekkään tekemisen tärkeydestä. 

Vapaaehtoistyö toi silmiemme eteen yhteiskunnan eriarvoistumisen. Paha pitkäaikaissairaus tai talouden laskusuhdanteessa työpaikan menetys, voi aiheuttaa pitkäkestoisia ja raskaita vaikeuksia elämään. Ikäviä asioita voi tapahtua ihan kenelle vaan ja kaikki ansaitsevat tulla autetuksi. 

Päivä herätti monenlaisia ajatuksia ja oli meille kaikille osallistuneille hauska ja antoisa. Tyypillinen tiimipäivämme on keilaus ja mikäli budjettia riittää, niin pari olutta päälle. Yhdessä juttelimme, että saamaamme kokemusta ei voi edes verrata perustiimipäivään. Mikään määrä keilausta tai olutta ei pärjää sille energialle ja yhteishengelle, josta pääsimme osallisiksi.

Tämä myös laski meidän jokaisen kynnystä osallistua vapaaehtoistyöhön. Se on tekijälleen hauskaa ja antoisaa. Se on aivan totta, että hyvien asioiden tekemisestä tulee hyvä mieli. Suurin heittäytyjä oli erittäin huonosti suomea puhuva brittivahvistuksemme. Hän oli mukana pakkaamassa ruokakasseja ja viihtyi hyvin ja pärjäsi porukassa. Minä ainakin aion mennä käymään toivottavasti vielä tänä vuonna Setlementti Louhelassa uudestaan.

Oletko tehnyt vapaaehtoistöitä?

 

Kivaa viikonloppua!