1. marraskuuta 2021

Viikon varrelta

Vuoden kolme viimeistä kuukautta ovat töissä aina kiireiset ja kiire on alkanut tuntumaan jo lokakuussa. Kohta on kiireen lisäksi edessä myös vuoden pimeimmät päivät. Marraskuu, ja osittain joulukuukin, ovat minulle yleensä vuoden raskainta aikaa. Tänä vuonna minulla on viikko lomaa katkaisemassa marraskuuta. Vakiotsekkaukseni on, että montako päivää on lomaani. Saas nähdä onko viikon loma hyvä vai huono idea, välillä kun on lomallelähtöstressi sekä lomaltapaluustressi. Onneksi tänä vuonna voin käyttää lomani aivan itseeni. Poikien pikkulapsivuosina loma kului usein synttärirumbaan. Marraskuu on perheessämme siis juhlakuukausi, isänpäivän lisäksi silloin juhlitaan sekä esikoisen että kuopuksen synttäreitä. Tarkoituksena olisi tänä vuonna juhlia kaikki marraskuun juhlat yhdellä kertaa oman perheen ja kuuden läheisen kanssa.

Hyvin monena vuotena olemme juhlineet ihan isosti Halloweeniä. Blogistani löytyy aikamoinen määrä menneiden vuosien Halloween-postauksia. Oli aika, jolloin Halloween oli vuoden toiseksi paras juhla poikien mielestä. Se jäi kakkoseksi joululle ainoastaan sen takia, että jouluna saa lahjoja. Tänä vuonna pojat eivät enää innostuneet lainkaan Halloweenin juhlimisesta. Välillä kaipaan kovasti leikki-ikäistä halipalleroa talouteemme :)

En pystynyt vielä lopettamaan Halloweenin juhlimista ja laitoimme Hra Kepposen kanssa pienen Halloween somisteisen brunssin.

Kattaus oli varsin yksinkertainen. Laatikosta löytyi kivat Halloween servietit ja muutama vuosi sitten ostin tosi kivat taidelasikurpitsat. Tein mandariineille "kurpitsanaamat" ja laitoin nekin pöytään koristeeksi.

Simppelikattaus

Brunssin tarjoiluna oli paistoleipiä, leikkeleitä, juustoa, salaattia ja paistettuja kananmunia ja smoothieta. Ihan perussunnuntaisettiä siis. Pientä ekstraa toi kaupan valmis porkkanakakku, jonka koristelin oranssilla strösselillä.



 
Brunssi oli tosi kiva ja pieni ylimääräinen vaiva kannatti panostaa. Osa jälkikasvusta oli tosin sitä mieltä, että brunssia ei voi kutsia brunssiksi, jos siihen ei sisälly pekonia.

Minua on harmittanut se, että en ole ehtinyt sienestämään. Toki ne kaksi peräkkäistä punkin puremaa laskivat sienestysisnnostustani. Viime vuonna saimme mökiltä ystäväni Ilonan kanssa todella hyvän suppilovahverosaaliin. Nyt näyttää harmillisesti siltä, että mökkivierailu ei vaan mahdu kalenteriini. Sopivasti huomasin netissä hyvin edullisiä suppilovahveroita myynnissä. Aktiivimökkeilijä oli kerännyt tänään 100 litraa sieniä. Minä en ole ikinä edes nähnyt tuollaisia sienimääriä. Maanantai-illan hommana onkin suppisten paistamista.

Sieniostokset

Viikolla koin hyvin hämmentävän hetken. Meidän keskimmäinen halusi leipoa mokkapaloja, jotta pystyi viemään seuraavana päivänä kouluun kaverilleen mokkapaloja synttärilahjaksi. Olin erittäin positiivisella tavalla hämmästynyt. Toki mokkapaloja riitti keskimmäiselle itselleenkin ja muullekin perheelle, mutta arvostan moista vaivannäköä ystävän vuoksi.

Keskimmäisen mokkapalataikina menossa uuniin

Olen monesti kertonut, että en ole hyvä ostamaan lahjoja. Meillä ei juurikaan ostella mitään isän- tai äitienpäiväksi. Nyt kerrankin sain hyvän idean, tai siis Facebookhan sitä minulle päivästä toiseen tyrkytti. Ostin Hra Kepposelle isänpäivälahjaksi karkkijoulukalenterin. Minusta se Fazerin patukkakalenteri olisi myös varsin houkutteleva lahja. 

Hra Kepponen tykkää hurjasti noista lakupallokarkeista

Viime viikolla olin ylpeä siitä, että ponnistelin vesijuoksemaan, vaikka aikataulu oli tiukka. Kotiintullessa jätin auton kadunvarsiparkkiin ja aloitin saman tien puhelinkonferenssin. Kuopus tuli kadulla vastaan ja kantoi uimakassini ja pyytämättä ripusti uikkarit ja pyyhkeen kuivamaan. Aika pieni juttu, mutta minulle tuli siitä hyvä mieli. Minulle aina välillä käy niin, että tulen suoraan uimahallista palaveriin ja jos en ehdi purkamaan kassiani, niin saatan unohtaa koko homman. 
 
Tsemppiä marraskuuhun!

8 kommenttia:

  1. Mua kosketti kovasti tuo että poika pyytämättä vei uimakamat kuivumaan. Noi pienet jutut on NIIN isoja oikeasti. Arvostan!!
    Tosi kiva Halloween brunssikin teillä ollut. Hyvä te.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olin ihanasti äimänä kuopuksen huomaavaisuudesta. Pienet jutut ovat oikasti välillä isoja.

      Poista
  2. Leikki-ikäinen perheessä oli monella tapaa ihana. Nykyisin se olen minä, joka haluaa koluta lelukauppoja (harkinnassa on haluaisinko 50v-lahjaksi Viistokuja-legopaketin!). Ihanat pojat sulla siellä - ja hei, meidän perheessä isä on saanut jo muutamana vuotena isänpäivälahjaksi joulukalenterin, viime vuonna se oli K18-viskikalenteri!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viistokuja on kyllä hieno! Jos olisi joku säilytyspaikka, niin minä alkaisin himoitsemaan Tylypahkan linnaa. Legojen kalleuden takia voisin tyytyä myös Castle-sarjan sepän taloon.

      Ystäväni perheessä on jonkin verran niitä isoja Lego Architecture paketteja koottuna. Nekin ovat hienoja.

      Luulen, että meillä tulee joulukalenterista isänpäivälahjaperinne. Niin paljon kivoja kalentereita on tullut viime vuosina markkinoille. Mennyttä on se aika, jolloin joulukalenterista sai vaan pahaa suklaata :D :D :D

      Poista
    2. Piti sellainen sanoa, että jos et saa Viistokujaa synttärilahjaksi, niin pyydä edes kukkakimppu legoina! Sekin näyttää hienolta.

      PS. Meidän 14v osti bonsain ja kokosi sen videopalaverissa ja kaverit katsoivat :D

      Poista
    3. Siis kyllä, se sepänpajakin oli aivan mahtava! Mulla on Bilbon koti Repunpää ja myös Dursleyden koti Likusteritie jo sellaisina 'omina' legoiba mitä on säilytetty erikseen ettei niistä mene osat siihen legomereen mikä meillä vielä muutama vuosi sitten velloi. Kiitti tosta kukkakimppuvinkistä, kiva olisi sekin! Ja se Tylypahka, niin hieno!

      Poista
  3. Mahtavaa, että teillä on perheessä nuori leipuri!

    Marraskuun pimeys on kieltämättä rankkaa. Minä vastaan siihen nukkumalla tavallista enemmän, on vain pakko. Joulun ensimmäisiä valmisteluja voisi nyt tehdä myös, niin olisi muutama asia valmiina jo joulukuun alussa. Niissä hommissa pimeys ei haittaa 🥰

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on nuoria leipureita jo kolme :) Pysytään aika hyvin leivonnaisissa, etenkin kun meillä ei saa kuin kerran viikossa karkkia, mutta leipoa saa vaikka joka päivä :)

      Minullakin unen tarve lisääntyy kaamosaikana. Aina vaan nukuttaa. Etätyössä on sellainen hyvä puoli, että se joskus mahdollistaa ulkona piipahtamisen jos aurinko sattuu näyttäytymään ja ainakin on mahdollista avata kaikki verhot ja nauttia valohoidosta.

      Poista