Ei pikkujouluja - eikä muitakaan huveja

Pikkujoulukausi alkaa kohta olla kiihkeimmillään ja ainakin minun korviini on kuulostanut siltä, että moni yritys on satsannut viime vuosia enemmän pikkujouluihin. Olen kuullut ihanista menuista, ohjelmasta ja teemajuhlistakin. Oma työnantajani ei jatkuvan säästökuurin vuoksi järjestä pikkujouluja lainkaan. Työnantajani ei järjestä mitään muutakaan juhlintaa tai tiimiytymistä tukevia aktiviteetteja -säästösyistä. Aivan ilman etuuksia emme ole, meillä on toimiva kuntosali ja jumppasali, jossa on pari ilmaista jumppaa joka päivä. Ja onhan meillä ilmaista kahviakin. Takavuosina olikin varsinainen kahviepisodi, kun kahvia ei saanut edes rahalla iltapäivisin ja firman tuottavuus varmaan romahti.

Joskus meillä oli muutaman kympin budjetti nokkaa kohden vuosittaista virkistäytymisrahaa, mutta sekin on säästösyistä leikattu pois. Jos työnantaja ei järjestä mitään, niin mitä sitten asialle voi tehdä? Noh, tietysti tee-se-itse-virkistyspäivä!

Työkaverini Ilonan kanssa ideoitiin tee-se-itse-virkityspäivää. Ajatuksena oli, että pois toimistolta työaikana, nolla valmistuatuminen ja halpaa. Päädyimme eväsretkeen Nuuksioon. Testasimme idean meidän pöytäryhmän miehillä ja he eivät kehdanneet kieltäytyä, joten ehdotin asiaa pomolle. Pomokaan ei kehdannut kieltää moista aktiivisuutta.

Pienellä sumplimisella suurin osa tiimistä suoriutui Nuuksioon retkeilemään aurinkoisena lokakuisena päivänä. Minulla oli muutama päivä buukattuna kalenterista ja aika tarkaan tuli seurattua Nuuksion sääennustetta tunnin tarkkuudella. Saimmekin todella kivan sään retkellemme.

 Nuuksiossa on paljon korkeuseroja, kunnon pudotus tässäkin

Pomo ei aivan ollut tilanteen tasalla. Hänen olisi pitänyt ymmärtää:
a) saapua lähtöpaikalle ajoissa, ei 25min myöhässä
b) tuoda eväsosuuteen alaisilleen edes pullapitko tai Fazun suklaarasia viereisestä S-marketista (sen sijaan päädyimme ruokkimaan omista eväistämme eväätöntä pomoa)
Pomo on muuten tolkun mies ja mukavakin, joten eiköhän me saada hänet vielä koulittua tiimitavoille ;) Hän väitti aamulla unohtaneensa koko tee-se-itse-virkityspäivän ja tulikin paikalle toimistokengissä ja nahkatakissa.

Minulla on ikuisuus siitä, kun olen viimeksi käynyt Nuuksiossa. Maaston korkeuserot tekivät minuun vaikutuksen jo ajomatkalla. Lenkillä tarvitsin huonojen polvieni takia muutaman kerran tukevaa kättä alaspäin mennessä. Heitimme siis 4km lenkin ja sen jälkeen virittelimme grillipaikalle tulet ja syötiin eväitä. Aktiivisen keräili vielä lenkin varrelta hieman sieniä. Työkaverini Ilona ne sienet aina ensimmäisenä bongasi. Olin epäillyt hänen retosteluaan, että hän löytää aina metsästä sieniä sieniaikaan katteettomaksi. Joudun nöyrtymään sen edessä, että toiset löytävät sieniä ja toiset eivät ikinä löydä sieniä. Miksi minun pitää kuulua jälkimmäiseen kategoriaan? Tykkään sienistä todella paljon.

Grillimakkara ulkokatoksella maistui taas yllättävän hyvältä :) Makkaroiden valmistumista odotellessamme paikalle tuli bussilastillinen aasialaisia turisteja. Rohkeimmat tulivat grillikatokselle tutkailemaan eväitämme.

Tee-se-itse-virkityspäivä toimi kivasti ja nyt mietimmekin, että mitäköhän keksisimme seuraavaksi. Onhan tässä sellainen hyvä puoli, että saa ainakin sellaisen virkityspäivän, josta itse tykkää.

 Muutama aasialainen turisti

Kaikenlaista löytyi työkavereiden repusta makkaran lisäksi. Jopa taskumatti ;)

Ihanan näköistä

Meillä on kyllä mukavan innokkaita järjestelijöitä ympäri firmaa. Monena vuotena meillä on ollut tee-se-itse-pikkujoulut. Tietty baari on ollut varattuna alkuillasta vain firman työntekijöiden käyttöön ja tuona aikana on esiintynyt aina vähintään yksi bändi, jossa soittaa firman työntekijöitä. Juomat ovat omakustanteisia. Kivaa on ollut noissa tee-se-itse-pikkujouluissakin. Tiimiytymistä ne eivät kyllä tue lainkaan, koska meidän yksiköstä niissä on käynyt vain pari tyyppiä. Toisaalta ihan kiva törmätä vanhoihin kolleegoihin vuosienkin takaa.

Onko sinulla työpaikalla pikkujoulut? Tee-se-itse-pikkujoulut vaiko työnantajan kustantamat?