Alakerta ennen ja nyt

Viime syksynä aloitimme alakerran uudistamisen vaihtamalla huonekaluja. Projekti on edelleen kesken. Olohuone kaipaa mattoa ja uusi tv-taso on aivan välttämättömyys. Haaveissa on myös biotakka ja keittiöönkin haluaisin saada lisää valkoista ruskean puun kaveriksi. Tällä hetkellä ei vaan aika riitä, mutta toivottavasti valoisina kesäiltoina minulla riittää aikaa ja energiaa jatkaa projektia.

Reunaehtoja projektissa oli ja on paljon. Keskiruskean, puisen astiakaapin halusin säilyttää, koska se on ehdottomasti tarpeellinen ja myös mieluinen huonekalu. Ruskeasta Boknäs-kirjahyllystä luopumista harkitsin hyvin pitkään. Sekin on kuitenkin täynnä tavaraa, josta en pystynytkään kaikesta luopumaan, joten hyllykin sai jäädä. Toiveenani oli, että pitkästä aikaa saisin esille Japanista hankkimani seinäkäärömaalaukset. Hiukan elättelin toivetta myös sen suhteen, että myöskin Japanista ostettu sohvapöytäkin löytäisi taas paikkansa olohuoneesta.

Aikamoinen kompromissihan näistä toiveista ja tarpeista tuli, mutta monelta osin lopputulos on oikein mieluinen.

Ruokailutilassa on siis uusi valkoinen pöytä ja 6 tuolia. Ainoalla seinällä on japanilaiset maalaukset. Verhojen uudistamista olen harkinnut, lähinnä siitä syystä että toisessa on kaakaotahroja, jotka eivät lähde pesussa. Valaisimena on Prahasta 1990-luvulla ostettu moderni kristallikruunu. Olen haaveillut sen vaihtamisesta vähäeleisempään, mutta valaisimellakin on tunnearvoa.

Kuvat ovat kehnonlaisia, mutta tältä meillä näyttää nyt ja tältä meillä näytti ennen.

Ihastui tuohon pukkijalkaan, vaikka ostopäätöksen tein helpon jatkettavuuden ansiosta

Pöytä in action joulukuun pimeydessä

Se täytyy todeta, että valkoinen pöytä on kuvausalustana ruskeaa miljoona kertaa parempi.

Lisäksi värilliset lasit ja lautaset toimivat valkoisella paremmin.

Tuoleja tarvitsemme lisää. Ajatuksena on hankkia pinottavat muovituolit, joita voi käyttää ja säilyttää ruokailutilan viereisellä lasiterassilla. Olen mietiskellyt, että edulliset tuolit Ikeasta vaiko laadukkaammalta vaikuttavat tuoli Vepsäläiseltä. 

Vaikka vaaleus, raikkaus ja selkeys ei ehkä tule kuvissa niinkään selvästi esille, on ero vanhaan huomattava. Pidän pöydästä ja maalauksista todella paljon.

Aikaisemmin ruokailutilassa maalausten paikalla oli astiakaappi. Ruokapöytä oli myöskin keskiruskea. Vanha pöytäkin oli minulle hyvin mieleinen. Vanhan pöydän jatkolevyn ainoa säilytyspaikka oli yläkerrassa sängyn alla, joten jatkolevy oli pöydässä aina. Koska jalat olivat pöydän päissä, pöytä taipui ajan saatossa lievälle notkolle. Pöytä ilman jatkolevyä oli taas perheellemme liian pieni. Niinpä notkolle painunut pöytä päätyi kierrätykseen. 

Tämän kätevän jatkomekanismin takia valitsin kyseisen pöydän. Plussaa kestävästä mdf-pinnoitteesta

Ruokailutila ennen. Pöydän ääressä on vieraita varten nostettu puusohva lasiterassilta

Nyt ja ennen

Jos ruokapöydän valitsimme puhtaasti käytännöllisyyden perusteella, niin sohvan valitsimme telkkarin katselumukavuuden perusteella. Kävimme katsomassa montaa käytännöllista ja kaunista sohvaa. Kriteereinä oli mukavan telkan tuijotuksen lisäksi täysin irroitettavat ja vesipestävät päällysteet, kevyt siirrettävyys ja ehdottomasti väri, joka ei ole arka. Missään tapauksessa en enää halunnut myöskään untuvatyynyjä.

Ostamamme valkoinen nahkasohva ei todellakaan vastannut kriteerejä. Sohvassa selkänoja taipuu taaksepäin ja meillä jalat saa nostaa rennosti sohvapöydälle telkkaa katsoessa. Sohva oli hyvä kompromissi keveän ulkonäön ja istumismukavuuden osalta. Koska sohvassa on korkea selkänoja, emme uskaltaneet ostaa sitä missään armollisemmassa värissä, vaan valkoinen oli oikeastaan ainoa vaihtoehto.

Farkuista tarttuu väriä sohvaan ja meidän käytössämme se pitää puhdistaa kuukausittain. Puhdistus ja suojaus on helppoa ja nopeaa, mutta eihän valintamme aivan vaivaton ole.

Pojat halusivat ikuistaa Pizza Raxin pallotkin

Astiakaappi löysi uuden paikkansa olohuoneen puolelta. Sen paikalta pieni vitriini siirtyi portaiden luokse. Isossa vitriinikaapissa, etenkin sen päällä, on tavaroita, joita suunnittelen sijoitettavaksi muualle. Olohuoneeseen tuli sohvan lisäksi myös uusi valkoinen nojatuoli ja rahi. Aivan ihana löhötä. Meitä mietitytti kovasti, että riittääkö 4 istumapaikkaa meille olohuoneessa. Toistaiseksi emme ole kertaakaan olleet kaikki yhtäaikaa katsomassa telkkaria. 

Tilan uudelle nojatuolille luovutti Biedermeir-sohva. Se on Hra Kepposen isoisän perintöä ja oli meille hyvin rakas. Se siirtyi toistaiseksi takaisin Hra Kepposen lapsuudenkotiin. Ikkunan edusta on tällä hetkellä tyhjää täynnä ja harkitsen siihen jotain matalaa säilytyskalustetta.

Biedermeir-sohva ja vanha valkoinen kangassohva 

Olohuone in action, Halloween-bileet 

Ajattelin että projekti valmistuisi juhannukseksi, mutta tällä vauhdilla valmistuminen on hyvällä onnella jouluksi. Tai juhannukseksi 2019. Samalla olen perannut olohuoneen ja keittiönkin tavaroita ja kierrätykseen menevät kassit eivät tunnu loppuvan millään.