Ensimmäinen keskusteluyritys:
Minä: Miten meni koulussa?
Teini: Ihan ok.
Minä: Tapahtuiko koulussa jotain tavallisesta poikkeavaa?
Teini: Ei.
Minä: Tuliko läksyjä?
Teini: Joo
Minä: Muista tehdä ne.
Teini: Tehty
Toinen keskusteluyritys:
Minä: Mitä ruokaa oli koulussa?
Teini: En muista enää.
Minä: Söitkö?
Teini: Joo
Kolmas keskusteluyritys, alkaa mennä jo epätoivoiseksi.
Minä: Tiedätkö suomalaisen bändin nimeltä Sunrise Avenue?
Teini: En.
Minä: Olen menossa niiden keikalle.
Teini: Aha
Minä: Niillä on hyviä biisejä. Kuuntele vaikka Hollywood Hills tai the Whole Story
Teini ei enää vaivaudu vastaamaan, vaikka yleensä meillä käy musamaku hyvin yhteen.
Neljäs keskusteluyritys, tuli mieleen ihan oikea asia.
Minä: Oletko muistanut antaa opelle sen loma-anomuksen?
Teini: Joo.
*hetken hiljaisuus*
Teini: Sain opelta jo läksyt valmiiksi.
Mission completed. Teini sanoi oma-aloitteisesti lauseen keskusteluumme.
Kyllähän se teini puhuu minun kanssa päivittäin ihan oma-aloitteisesti. Hän kysyy päivittäin, että mitä ruokaa tänään on 😂😂😂
Heh :D Meillä hyvin samantapaista keskustelua. Erotuksena, ettei neiti juuri syö koulussa mitään, siellä on aina pahaa ruokaa. Ja jos olisin sanonut meneväni Sunrise Avenuen keikalle, murkku olis suuttunut, kun ei pääse mukaan :)
VastaaPoistaIhanaa viikonloppua ja huisin kivaa konserttia <3
Kaikkea informaatiota pitää kuin pihdeillä. Ei kyllä juuri mitään tule oma-aloitteisesti.
PoistaMinä olisi oikeastaan halunnut jotain reaktiota teinilta tuohon Sunrise Avenuehen. Olisin nimittäin sanonut, että hän saa valita jonkun keikan jonne lähdemme yhdessä viettämään äiti-poika-laatuaikaa, mutta en saanut siihenkään mitään reaktiota.
Ihanaa viikonloppua!
:D
VastaaPoistanyt keskusteluguru opastaa - se menee näin:
minä: miten meni koulussa
teini: ihan ok
minä: vähän useammalla sanalla!
teini: (grr tai muuta nurinaa)
minä: no mitä sulla oli tänään, oliko vaikka (epätoivoista muistelua) bilsaa? mitä teillä oli siinä?
teini: (vastaa jotain)
minä: ai, no mikä siinä oli kiinnostavaa /vaikeeta? (tai onko se se, missä on kiva ope/tyhmä ope)
Pitää vaatia vastaus "vähän useammalla sanalla"
Joskus toimii, joskus ei.
Minä olen yrittänyt, että poika kertoisi useammalla sanalla vaikka koulupäivästä. Mutta lapsi on kärsinyt akuutista amnesiasta koko kouluajan. Hän ei muista mitä koulussa tapahtui tai mitä söi tai mitä teki. Kaikki on kuulemma puuduttavaa tylsyyttä. Joskus saatan saada purkauksen siitä, että kuinka huonoja ovat oppikirja ja kuinka tylsiä ovat tunnit ja kuinka paljon enemmän hän on oppinut netistä :D :D :D
PoistaKaipaan lisää keskustelugurun vinkkejä. Poika voisi varmaan keskustella siitä Minecraftin serveristä, jossa vapaa-aika kuluu, mutta mähän en osaa edes kysyä siitä mitään. Olen yrittänyt haastaa keskusteluun viime aikoina luonnonsuojelusta, eutanasiasta, tarpeettomista kouluaineista, mutta ei tule reaktiota.
Hei,
VastaaPoistaKevyt keskustelunavaus tuo eutanasia ;)
Ihan sama homma on meilläkin teineillä eli saa nyhtää tietoa! Pitää osata esittää täsmäkysymyksiä, kuten mitä sinä söit koulussa, ei mitä ruokaa oli koulussa, koska vaihtoehtoja on useampi.
Tyttären Ranskan reissusta sai kerran päivässä viestin, kun kysyi ensin täsmäkysymyksiä. Teinithän kuvaavat jatkuvasti kännykällä, mutta yllättäen Ranskan reissusta oli vain pari kuvaa. Kun sain lopulta näyttämään kuvia, niitä oli kymmeniä, joita pystyi näyttämään vanhemmille ja päälle ei-aikuisille näytettävät kuvat :)
Minna
Ajattelin, että kun ei kevyista aiheista keskustelu käynnisty, niin kokeillaanpas sitten jotain haastavampaa :D :D
PoistaMeillä ei oikein täsmäkysymyksetkään tuota vastauksia, kun teiniltä on mennyt muisti. Pitää varmaan vaan äidin treenata parempia täsmäkysymyksiä. Minä tykkäisin katsella kuvia yhdessä poikien kanssa, mutta meillä pojilla kuvausinto on hyvin vaihtelevaa ja nyt en ole pitkään aikaan nähnyt kenenkään ottavan kuvia. En ole siis päässyt vielä tuohon vaiheeseen, että jälkikasvulla on kuvia vanhemmille ja kuvia, jotka eivät saa päätyä vanhempien nähtäväksi. Sitä odotellessa :)
Mun tokaluokkalaisellakin on mennyt muisti. Nopeasti se kyllä palautuu, kun ''emmätiä, ihanookoo, emmämuista''-vastaukset eivät muutu spesifisemmiksi ja uhkaan soittaa opettajalle ja kysyä häneltä kuulumiset :D
PoistaOtankin tuon sitten viimeiseksi oljenkorreksi. Jos koko viikko on yhtä pelkkää muistinmenetystä, niin äitipä kilauttaakin opelle :D tai siis ainakin uhkailee sillä :D
PoistaMeillä on erilaisia päiviä. Välillä teini ja esiteini puhuvat paljonkin. Erityisesti tuo esiteini puhuu välillä liikaakin mun makuun. Tosin läheskään aina se puhe ei ole millään tavoin järkevää ja minun keskustelunavauksiini sopivaa. Vaan se saattaa olla hölpötystä peleistä ja jalkapallosta (joka itseäni ei kiinnosta yhtään).
VastaaPoistaTeinimme puhuu erityisesti toiminnan lomassa. Ei välttämättä silloin, jos asioita kyselee ja tenttaa, vaan jos vaikka teemme ruokaa yhdessä tai olemme matkalla johonkin, niin hän saattaa oma-aloitteisesti aloittaa keskustelua.
Tuntuu, että kissamme Misse on lisännyt paljon myös poikiemme puhetta. Pojat usein juttelevat Missen kanssa ja kertovat hänelle asioistaan, esimerkiksi koulupäivästään.
Mukavaa alkavaa viikonloppua!
Meillä teini jaksaa olla hiljaa hyvin pitkään :D sanainen arkku ei yleensä aukea edes puuhastellessa. Tai ehkä puuhat ovat olleet liian lyhyitä. Mekin tarvitsisimme oman Missen lisäämään puhetta. Minun on helppo uskoa, että lemmikillä on tuollaisiakin vaikutuksia.
Poista:-D No jospa se keskusteluyhteys taas siitä löytyisi, kun aika vähän kuluu. :-)
VastaaPoistaLuulisin, että viimeistään aikuiseksi kasvettuaan poika alkaa puhumaan useammilla lauseille vanhemmilleen :D
PoistaTai ehkä se menee sitten näin:
minä: Mitä kuuluu?
poika: Ihan hyvää? Entäs sulle?
minä: Ihan hyvää.
*pitkä hiljaisuus*
minä: Ota pullaa
Meilläkin on lapsilla joku mystinen muistinmenetys. Kaikki on "En tiedä " tai "En muista" :D Tai sitten puheenaihe käännetään johonkin uuteen pleikkapeliin, joka pitäisi saada (ja jota eivät ikinä tule saamaan). Yritä siinä nyt pysyä perillä lasten koulunkäynnistä...
VastaaPoistaKivaa viikkistä!
Teillä on sama akuutti muistinmenetys kuin meilläkin. Minä en voi mitenkään ymmärtää, että joku ei muista mitä söi päivällä ;) tai että mitä tehtiin liikuntatunnilla.
PoistaMeillä kaikki pleikkahommat ja muutkin pelit pojat hoitavat Hra Kepposen kanssa. Säästyn aika hyvin siltä aiheelta. Eikä kukaan enää pyydä minua pelamaan, koska olen surkeista surkein. Ainoa pelihomma on Pokemon Go, johon suostun ja jossa jotenkin pärjäilen :)
Hyvin muistuvat nuo ajat mieleen ja sitten yksi teiniaikojen vakiovastaus; ihan sama mulle! Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaMeilläkin on yritetty tuota keskustelun typistämistä tuohon "ihan saman" hokemiseen. Toistaiseksi olen päässyt siitä eroon. Aloin vastata itsekin jolla epämääräisellä tympeällä tokaisulla tiedusteluun ruuasta ja puhtaasta pyykistä ;)
PoistaHih..voi elämä kun kuulosti tutulta:) Täällä teiniltä kuulee puhetta myös silloin jos se sattuu tarvitsemaan rahaa:)) Mukavaa viikonloppua♥
VastaaPoistaMeillä teini ei vielä tarvitse juurikaan rahaa, joten hän on säästynyt siltäkin puheelta. Aloin kyllä miettimään, että onko rahan pyytäminen uhka vai mahdollisuus. Sitähän voisi aina vaatia pitkän suullisen perustelun rahankäytön tarpeesta, sen harkinnasta ja hintavertailusta :D :D
PoistaOi voi... muistan olleeni itsekin samanlainen teini. Meillä on vielä edessä tämä, toisataiseksi siis ainakin tämä sai hymyilemään tämä postaus :D
VastaaPoistaKyllähän se välillä hymyilyttää itseänikin, kun ruokapöydässäni on nykyisin pieni (tai siis oikeasti pitkä) murahtelija :)
PoistaTeillä on vielä matkaa tähän vaiheeseen. Ensin täytyy kaikken harjoitella muutamilla uhmakausilla ;)
Totesin aikanaan, että kun en kysy mitään, olen vain läsnä, niin sitten aletaan oma-aloitteisesti kertoa. Kysyminen on pahinta. Mutta aika aikansa kutakin sanoi pässi kun päätä leikattiin,!!
VastaaPoistaVarmaan voi tosiaan osalla toimia paremmin tuo, että ei kysellä vaan odotellaan, että teini aloittaa oma-aloitteisesti juttelun. Meidän esikoinen on luonteeltaan aika introvertti, joten ei taida meikäläisen kuntokestävyys aina riittää siihen, että odottelisin aloitetta hänen puoleltaan. Eiköhän tämä ole tosiaankin vaan vaihe. Meinasin kirjoittaa, että tämän vaiheen jälkeen tilanne varmastikin normalisoituu, mutta yleensähän yhden vaiheen jälkeen tulee seuraava vaihe. Luulen, että sitten kun ne vaiheet loppuvat, niin lapsi lentääkin jo pesästä ;)
PoistaHeh tästä uupuu nämä lauseet "mee pois", "vitsi sä olet ärsyttävä" ja "vihaan sua". Tytöt tai oikeastaan perheen kuopus. ;)
VastaaPoistaZemppiä meille <3
Meilläkin kuuluu tasaisesti "Voitko mennä", kun kampean itseni esikoisen huoneeseen :) Saan kerran viikossa säälistä ruinaamalla nanosekunnin kestävän halin. Alan kohta olla kateellinen vaarille, jota halaillaan mennen tullen joka vierailun yhteydessä ;) ;)
PoistaTsemppiä!
Naurattaa :) Se on varmasti vaan tuo ikä :)
VastaaPoistaToivottavasti niin :) Muuten meillä kasvaa yksi tulevaisuuden vähäpuheinen suomalainen mies ;)
Poista