Pitkällisen webbisurffailun jälkeen löysin meille yksityisen veneretken, joka lähti Palaun satamasta kiertelemään La Maddalenan saaristoa. Ensisijainen haaveemme oli Lavezzin saaristo Korsikan puolella, mutta päädyimme helpompaan vaihtoehtoon eli La Maddalenaan. Retki oli todella kiva ja kuljettajamme Rodolfo ihan huippu. Retken ostin täältä: http://www.natoursardinia.com/en/ ja minusta hintakaan ei ollut paha.
Sardiniassa saa lyhyeenkin ajomatkaan matkaan kulumaan runsaasti aikaa. Menomatkalla ajoimme pidemmän reitin (sininen kuvassa) ja takaisin tullessa tulimme kaikkein nopeinta ja vuoristoisinta reittiä. Menomatkan reitiltä eksymisestä saan varmasti kuulla vielä vuosienkin päästä, mutta löysimme aivan upean rannan ja sympaattisen pikkukylän. Aloimme heti haaveilemaan, että vietämme siellä vanhuuden päiviämme.
La Maddalenan saaristo on luonnonsuojelualuetta. Nykyisin monelle rannalle veneellä rantautuminen on kokonaan kielletty, uimalla saa mennä rannoille. Rantautumiskieltoon havahduttiin Sardiniassa liian myöhään. Esimerkiksi vaaleanpunaisella rannalla kävi 3000 matkailijaa päivässä ja he veivät vaaleanpunaisen hiekan mukanaan rannalta.
Vesi saariston laguuneissa on huikean turkoosia ja hiekka valkoista. Koska sesonki ei ole vielä edes kunnolla alkanut saimme nauttia rannoista ja poukamista lähestulkoon omalla porukalla. Kipparimme Rodolfo kertoi, että sesonkina laguunit täyttyvät veneistä ja hyvä kun enää mahtuu sekaan uimaan.
Vähän vilkkaampi uimaranta
Tämä ranta oli aikoinaan pinkki
Keskimmäinen veneen kyydissä
Aina väitän etten tee sillä selfiekepillä mitään, mutta olisihan se kätevä...
Rantakalliot ovat suurimmaksi osaksi harmaata jykevää graniittia, joita meri on vuosisatojen kuluessa muokannut mielenkiintoisen näköiseksi. Näimme noitakallio, krokotiilin, mopsin ja Italian kartan kalliona. Osalle saarista voi tehdä myös kävelyretkiä. Me jätimme saarikävelyt poikien kanssa väliin turvallisuussyistä.
Noitakallio. Meistä se on enemmänkin kotkakallio
Merivesi oli vielä aika viileää, ehkä noin 20-asteista. Kipparimme valitsemme meille snorklaukseen suojaisan ja matalan poukaman, jotta vesi olisi mahdollisimman lämmintä ja että pojilla ylettyisi tarvittaessa jalat pohjaan. Pojilla ja ystävälläni oli märkäpuvut ja niiden avulla he tarkenivat snorklata. Minä tarkenin ilmankin (ihonalainen rasvakerros toimii ;) ). Pojat heittivät todella reippaasti elämänsä ensimmäisen snorklausreissun Välimeressä. Kipparillamme olisi ollut maskeja ja putkia lainattavaksi, mutta me käytimme pääosin omia välineitämme. Keskimmäinen testasi kipparin valikoimasta koko naaman peittävää maskia ja se vaikutti todella hyvältä esimerkiksi ensimmäistä kertaa snorklaavalle lapselle.
pikkukaloja
Kivenkolossa oli merisiili
Meriheinän seasta bongasimme älyttömän suuria simpukoita. Niiden kuoren läpimitta oli ainakin 30cm. Ensimmäistä kertaa näin noin suuria simpukoita.
Kipparimme Rodolfo toi pojilla nähtäväksi merisiilin ja sen kuoren ja lisäksi hän näytti vedessä meritähteä. Näiden lisäksi pojat näkivät useita merimakkaroita.
Elävä merisiili ja vieressä merisiilin luuranko
Retken menestys oli taattu, kun kipparimme päästi pojat vuorollaan ajamaan moottorivenettä.
Yksinkertainen, mutta mauskas, piknik syötiin ihanassa ilta-auringossa. Loput sardinialaiset rapeat leivät heiteltiin kaloille. Vielä olisi ehtinyt pulahtamaan kerran kalojen sekaan, mutta meidät valtasi hetkellinen raukeus.
Kalat syövät leivänmuruja
Meiltä La Maddalena ja Rodolfon firma saavat suuret suosittelut. Retki oli unohtumaton!
Kiitos ihanasta kuvamatkailusta, tuli niin kova matkakuume etten kestä :)
VastaaPoistaMiekin tahdon snorklaamaan ja aurinkoon.
Minulle on tullut snorklauksesta ihan sellainen ykköshaave jokaiselle lomalle. Nautin siitä kalojen ja kasvien tuijottelusta ja kirkkaasta vedestä. Toivottavasti Suomen kesä tarjoaisi aurinkoa ja uimamahdollisuuksia!
PoistaKiitos upeista kuvista! Varmasti ikimuistoinen retki!
VastaaPoistaRetki onnistui yli odotusten. Välimeri ei ole snorklaajell välttämättä kovin kummoinen kohde, mutta tosi paljon pojat pääsivät näkemään ihan ensimmäisellä merisnorklauksellaan.
PoistaKyllä nyt pitäisi päästä turkoosia merta ihastelemaan ❤️
VastaaPoistaVälimeri on kyllä sävyiltään kaunis. Vähän käy kateeksi niitä tyyppejä, jotka voivat asua tuollaisten merimaisemien lähellä...
PoistaOOh ihanan värinen vesi ja oikein hyvä selfie ja musta tuo teidän picnik on mitä herkullisin <3 Nyt hyökkään sun matkasähläys postaukseen :) Sählää ne muutkin ;)
VastaaPoistaMinustakin tuo turkoosi väri oli niin upea. Tuntuu siltä, että meillä elämä on yhtä pitkää sähläystä. Välillä voi sattua joku tauko siihen :D :D
PoistaUpean värinen meri ja upeat kivimuodostelmat! Minulla ei ole oikein minkäänlaista mielikuvaa Sardiniasta, mutta tämä postaus sai mielenkiinnon syttymään :) Sisiliasta tykkään tosi kovin, joten osaatko vertailla näitä kahta saarta keskenään?
VastaaPoistaEn ole ikinä käynyt Sisiliassa, vaikka olen monta kertaa sitä suunnitellut. Lukemani perusteella on olen aivan varma siitä, että rannat ovat Sardiniassa selvästi hienommat kuin Sisilian, vaikka tuskin niissä Sisilian rannoissakaan on mitään vikaa. Kilpailu Välimeren parhaimmista rannoista on ilmeisesti Sardinian ja Menorcan välillä. Jos haluaa nähdä rantoja ja luontoa, on Sardinia ykkösvalinta.
PoistaYmmärtääkseni Sisilian kaupungit ovat varsin viehättäviä ja niissä on hyvin omanlaisensa tunnelma ja paljon nähtävää. Algheron vanha kaupunki on hyvin söpö, mutta pieni. Jos siis haluaa kaupunkikulttuuria, niin valinta olisi Sisilia.
Sardiniaan ei ehkä kannata matkustaa sesonkina. Se on hyvin suosittu lomakohde eurooppalisten ja italialaisten keskuudessa ja rannat täyttyvät sesonkina niin, että siellä ollaan kylki kyljessä ja autolle on mahdoton löytää parkkia rantojen läheltä. Tokihan se on makukysymys, toisia ei haittaa se, että ranta on ihan tupaten täynnä ;)
Kesäkuun alkupuolen pitäisi vielä olla väljää ja heinäkuussa sitten alkaa ruuhkaa kertyä.
Minulta tulee vielä useita Sardinia-postauksia, joten niistä saat lisää käsitystä siitä, mitä Algheron alueella on matkailijalle tarjottavanaan.
Ihanat matkakuvat!
VastaaPoistaOn tuo meri niin upean värinen!
Hyvää alkavaa viikkoa!
Kiitos :) Meri oli tosiaan ihanan turkoosi. Tuollainen väriterapia tekee hyvää pitkän ja harmahtavan kevään jälkeen. Tosin kiva oli palata Suomeen, kun täällä oli ihana vihreys kaikkialla.
PoistaKiitos samoin - Mukavaa viikkoa!
Kivan kuuloinen reissu! Ja ilmeisen vähillä vahingoillakin selvisitte. ;-D
VastaaPoistaSiis se hiekkako oli pinkkiä ja teki rannan pinkiksi?
Meillä oli kiva reissu ja vähäisillä vahingoilla selvisimme :) Vähän asfaltti-ihottumaa, auringonpunoittamaa ja 8€ edestä spinnereitä - helppoa ja halpaa :D :D :D
PoistaRannan vaaleanpunainen väri tuli tosiaan hiekasta. Ja siitä päälimmäisestä kerroksesta hiekkaa, jonka turistit mokomat veivät mukanaan matkamuistona. Saarella saattaa viellä nähdä puiden välistä aavistuksen pinkkiä niissä kohdissa joissa hiekkaa näkyy kasvillisuusalueen reunalta.
Tavalliseltakin rannalta on kadonnut tonneittain hiekkaa turistien mukaan. Sillä on ollut kiva täyttää pulloja ja viedä niitä mukanaan :(
Mä en kestä, kun on niin matkakuume. Terkyt täältä räntäsateen ja vaihtelevan auringon keskeltä :)
VastaaPoistaTiedän tuon tunteen hyvin. Talvella välillä on sellainen matkakuume, että oksat pois.
PoistaToivottavasti tulee aurinkoinen kesä Suomeen, ettei heti syyskuussa olla valoterapiaa vailla.