19. helmikuuta 2016

Sitkeys vie läpi harmaankin kiven eikun läpi äidin tahdon

Olen jälleen päässyt nauttimaan yhdestä tähtihetkestä kasvattajana.

Makoilimme sängyllä poikani kanssa tv:tä katsellen ja päätimme soittaa vaarille. Ensin minä juttelin ja sitten oli lapseni vuoro. Poikani jutteli niitä näitä ja sitten kertoi vaarille, missä asioissa hän on hyvä. Kuulin vain lapsen osuuden keskustelusta. Se meni suurinpiirtein näin

"Olen muuten aika hyvä saamaan tahtoni lävitse."
-vaari vastaa jotain
"Ei se aina onnistu ja joskus se kestää ihan hirveän kauan."
-vaari vastailee taas jotain
"Mutta mä jaksan tapella tosi pitkään ja osaan olla todella ärsyttävä"
"Niin ja joskus on pakko itkeä"

Että sellaista *huoh*.
Kasvata nyt sitten näitä kieroja strategikkoja, jotka koko ajan etsivät mahdollisuuksia vedättää. Mutta eipähän tarvitse miettiä, että onko lapsella jotain hätänä, kun kiukkukohtaukset ovat olleet tavallista voimakkaampia. Ei ole hätää, on strategia ;)

Talvipäivä Kirkkonummella

12 kommenttia:

  1. Minä niin tiedän tuon kieron strategian käytön. Joko keksit vastastrategian kiukuttelijan tyrmäämiseksi? :D

    Meillä erikoisalana 8-vuotiaan tytön ja isänsä riitely. Lapsi ärsyttää tahallaan ja lopulta mies menettää hermonsa. Tyttö oikein hykertelee, että kohta se hermostuu. Pari viikkoa sitten kyllästyin täysin rauhanturvaajana olemiseen ja kysyin mieheltä, että eikö se todellakaan tajua lapsen ärsyttävän tahallaan. Ei ilmeisesti ollut tajunnut. Nyt lapsi on ihmeissään, kun ne vanhat temput ei enää joka kerta tehoakaan isäänsä.

    Mukavaa viikonloppua!

    T: Kaisla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole vielä keksinyt vastastrategiaa, täytyy kehitellä sitä. Meillä on perusperiaate, että mitään etuisuuksia ei voi saada rähisemällä tai tappelemalla. Sillä pitäisi saada pelkästään ruutukieltoa, mutta nähtävästi olemme pahasti lipsuneet siitä, kun on tullut kannattavaksi kiukutella :)

      Toisaalta on erittäin kyseinalaista, että mikä on lapselle voitto ja oman tahdon läpisaanti. Samainen poika oli sitä mieltä, että hän oli suuri voittaja, kun vanhemmat alentuivat houkuttelemaan pojan ulos autosta ja sisälle kyläpaikkaan karkilla. Hän määräsi. Hän sai herkun. Faktahan oli se, että veljet olivat siihen mennessä istuneet reilun vartin pöydässä karkkikulhon ääressä ja karkkien lisäksi imuroineet huomion :)

      Kiitos samoin - mukavaa viikonloppua!

      Poista
  2. Voi lapsia :D Ja voi vanhempia... (ehkä lasten takia maailmassa on suklaata ja viiniä, sillä ilman niitä ei selviäisi edes vähimmässäkään määrin)

    Mukavaa viikonloppua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omia rajoja ja vanhempien rajoja pitää testata ja tuloksia analysoida jatkuvasti. Onneksi on suklaata ja viiniä :)

      Kiitos samoin - mukavaa viikonloppua!

      Poista
  3. Tuula tuossa edellä juuri mainitsi nuo kaksi lääkettä, joilla lasten kanssa eläessä edes jotenkin pysyy hengissä :D meillä on tuo numero kaksi ollut melkoisen haasteellinen paketti ja nuorempana kyllä käytti kaikki keinonsa tahtonsa läpi saamiseen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisin oikeastaan syyttää poikiani tästä vatsaröllykästä ;) Sen verran on ollut rajojen hakemista jo tähän mennessä, että herkkulievennystä on kulunut :D

      Poista
  4. Kiitos päivän nauruista, mutta hei rehellisyys kunniaan kuitenkin. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinänsä hienoa, että löytyy rehellisyyttä ja ilmeisesti pojalla on myös selvillä vanhempien odotukset :D :D

      Poista
  5. Lapsi on kuitenkin rehellinen, ja strategia on hyvä :D

    Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän sitä muuten lapsi tiedä, että mikä strategia toimii, ellei kokeile :)
      Kiitos samoin - ihanaa viikonloppua!

      Poista