21. tammikuuta 2012

Aika huippu ilta

(Mikäli haluat nähdä vain Lauran korttihaasteen kortin scrollaa reilusti alas)

Tänään työpäivän jälkeen menin Piiloon pikasurauttamaan uusista (siis viime vuoden puolella hankituista) kankaista paidan. Ompelutaitoni olivat vähän ruosteessa, samoin kuin maestron peitetikkikone, mutta kyllä siitä paita tuli.

Seuraavaksi suuntasin päiväkodille, edessä oli ilta lasten kanssa ilman isiä. Pihalla kävimme sivistyneen perhepalaverin siitä, että lähdemmekö kotiin askartelemaan Piilosta hankituilla Pokemon-tarroilla vai kauppakeskukseen ostamaan esikoisen säästöillä Lego Minotaurus peliä. Äänestimme - kauppakeskus voitti. Ilman ensimmäistäkään riitaa, jokainen lapsi riisui ulkovaatteensa, kävi päiväkodin vessassa ja puki taas ulkovaatteet.

Olimme kuulleet huhua (valitettavasti perätöntä), että peli olisi tarjouksessa. Toppavaatteet päällä kävimme ensin kaksi lähekkäin olevaa kauppaa ja sitten kävelimme aika matkan BR-leluun (Ihan vain sen takia, että peli oli siellä euron halvempi ja päälle sai keräilymerkit -esikoisen päätös). Ei kitinää, ei tappelua, ei riehumista. Pienemmät pojat halusivat katsella leluja sillä välin, kun esikoisen kanssa maksoimme 27,95 pojan säästämillä kolikoilla. Sitten vikinättä lähdimme lompsimaan takaisin autolle. Keskimmäinen tiedusteli, että olisiko mahdollista ostaa pillimehut, kun on jano ja kuuma. Kiersimme vielä neljännen kaupan kautta.

Kotona esikoinen kokosi pelin valmiiksi. Kaikki söivät lautasensa tyhjäksi. Ja sitten pelasimme. Oli kyllä hyvä ja jännittävä peli. Hämmästyttävää on se, kuinka 3-vuotias, joka ei osaa itse siirtää ukkeliaan nopan silmälukujen määrää, osaa kyllä laittaa muille esteitä kierosti. Kuopus voitti. Kukaan ei tapellut. Kaikki osat ovat vielä tallessa.

Pikaisen iltapalan jälkeen pojat menivät tappelutta nukkumaan. Ja äiti pääsi askartelemaan.

Sunnuntaina tyhjentelin yhtä romulaatikkoa, siellä lojui pohjalla vaatteesta irtileikattu Puuha-Pete. Ajatuksena oli alunperin ommella se takaisin vaatteeseen, mutta meillä ei ketään enää kiinnosta Puuha-Pete. Ehdin jo nakata se roskiin. Sitten luin Lauran tämän viikon korttihaasteen. Siinä piti käyttää kortissa jotain vanhasta vaatteesta. Superkiva haaste! Kävin heti dyykkaamassa Puuha-Peten roskiksesta ja nyt se onkin sitten kortissa.

Kortissa ei ole mitään sen kummempia kikkailuja, paitsi että ruskea paperi on itse värjättyä. Reunat ovat vielä voimakkaammin ressattu kuin skannattu kuva näyttää. Oikeaan yläkulmaan ajattelin laittaa iän mukaisen pahvinumeron, kunhan tiedän minkä ikäiselle sankarille kortti menee.

Voi, olisipa arki aina tällaista meillä!

Tämän ostimme:


12 kommenttia:

  1. Kuulostipa ihanalta päivältä. Kivoja muistoja arjen keskelle/-ltä.

    VastaaPoista
  2. Ihana kortti!
    Kuulosti aika unelmalta teidän päivänne, meillä ei tuollaisia ole juurikaan näkynyt.. Vaikka huomaan, että silloin kun jompi kumpi vanhemmista on poissa on jotankin lastenkin mielestä vähän "poikkeustila" ja hommat monesti sujuvat normaalia mutkattomammin. Ja nuo Lego-pelit ovat meillä suosikkeja, ovat aika nerokkaasti rakennettuja ja silti helppoja oppia pelaamaan. Mukavaa ja sujuvaa viikonloppua:)

    VastaaPoista
  3. Eipä ole meillä näin sujuvaa iltaa ollut pitkään aikaan. Saisi tulla lisää!

    Riikka: Oletteko pelanneet sitä Ramses pyramidia? Se oli alle puoleen hintaan kaupassa ja mietin, että pitäisikö ottaa varastoon (joka notkuu entuudestaan jo).

    Nuo Legon pelit ovat tosiaan hyviä. Tai ainakin nuo isommat pelipaketit. Silloin kun ne tulivat kauppoihin, esikoinen sai kaksi niitä pienimpiä pelipaketteja. Niissä oli sellainen vika, että niihin kuului liian ihanaa pikkutavaraa -taikasauvoja, pöllö, lepakko ja pikareita. Ja vähitellen pienet varkaat ovat napanneet ihanuudet leikkeihin ja kadottaneet ne.

    VastaaPoista
  4. Milloinkohan meillä olis viimeks ollut ilta, että joku ei tappelis jostain... Viimeistään siitä nukkumaanmenosta sitten.

    Kiva että teillä oli kuitenkin hyvin sujunut päivä! Ja saitte uuden pelinkin =) Meillä on myös toi sama Minotauruspeli, jotenkin vaan pelkään että riiviö on kadottanut siitä muutaman osan.

    VastaaPoista
  5. Mahtava tuo sinun korttisi:)))
    Kylläpä nykyajan lapsille on tosi kivoja pelejä.Mummon pikkupojilla on kans joku legopeli, yrittivät minulle neuvoa miten sitä pelataan....no 6v osasi,minä en ymmärtänyt mitään...hih:)))

    VastaaPoista
  6. Vera: Valitettavan harvinaista herkkua meillä on riidattomat ja kiukuttomat päivät :( Mutta onhan se joskus mukava kokea, että sellainenkin on mahdollista.

    Hilkka: Kiitos.
    Varopas Hilkka niitä pikkupoika, etenkin 6v ovat ihan pahimpia pelihuijareita :)

    VastaaPoista
  7. Voi hitsit on ihan mahtis kortti! Kiitos, kun osallistuit haasteeseen! Laura

    VastaaPoista
  8. Olipa teillä tosi hauska ilta! Sellaisia lisää! Niin, ja kuvauksia niistä tänne.

    Mä en ollut kuullutkaan Legon peleistä, kun meillä ei tytöt ole viime aikoina olleet kovin kiinnostuneita legoista, vaikka meillä niitäkin on. Pitäisi varmaan itse ottaa ne esille ja alkaa rakennella.

    Me ollaan pelattu nyt Junior Carcassonnea, jonka Isosisko sai joululahjaksi. Kiva peli, jota Pikkusisko pelaa myös. Se sai kiinnostuksen nousemaan myös aikuisten versioita kohtaan.

    Minullakin on hyvä mieli eilisestä unelmapäivästä tyttöjen kanssa, että näillä muistoilla mennään taas pitkälle... :)

    VastaaPoista
  9. Meillä vietettiin eilen kahdeksatta päivää ilman isin seuraa(ja vielä olisi toiset 8 tiedossa,jipii...)ja lapset tappeli minkä jaksoivat. En sitten pikkulapsiaikojen ollut muistanutkaan kuinka rasittavaa se voi olla...Tapeltiin kaupassa, käytiin perinteinen "jos ei kelpaa,palautetaan"-keskustelu,unohdettiin kaikki sovitut asiat ja jestas sentään sitä sanallista kinastelua...aarrggh,ja pahinta oli tajuta että keltä ne oli tuon viimeisen sanan sanomisen oppinut...Tänään mennäänkin purkaa kertynyttä huonoa energiaa pihalle, onneksi keli näyttäisi sitä suosivan! Mutta hei, on silti hauska kuulla että teillä meni ilta putkeen:) Ja kortti on erittäin kekseliäs ja pirteä!

    VastaaPoista
  10. Leonida: me pelasimme miehen ja kavereiden kanssa aikoinaan paljonkin Carcassonea. Minusta se on todella kiva peli. Siihen aikaan, kun ei ollut lapsia, saatoimme kokoontua seurapelien ääreen. Nykyisin enää lasten versioihin :) Pitänee laittaa meillekin hankintalistalle tuo Junior Carcassone.

    Meku: Kiitos

    Niinu: oijoijoi. Kuulostaa tutulta, meillä yleensä nahistellaan aina. Ja sitten välillä itse olen mukana karjunnassa :(
    Tsemppiä sinne "yh-päiviin". Toivottavasti raitis ilma on tehnyt tehtävänsä ja lapset ovat lauhkeita.

    VastaaPoista