Haavekuvani jäänee toteutumatta ainakin tämän joulun osalta.
Meille on tullut kylään känkkäränkän hankalampi muoto eli joulukänkkis. Pojat tappelevat jatkuvalla syötöllä. Pieni verbaalinen ärsytys leimahtaa hetkessä nyrkkitappeluksi. Kaikki ruoka on kategorisesti pahaa tai sikapahaa. Jokainen vastoinkäyminen on korvia vihlovan ulinan arvoinen. En muista milloin meillä olisi tapeltu näin paljon yhteen putkeen -ei varmaan ikinä aikaisemmin. Tosin päiväkodissakin hoitajat huokailivat kaikkien lapsien olevan tavallista levottomampia.
Joulukänkkis voitanee laittaa suurimmaksi osaksi esikoisen edelleen jatkuvan ja vahvistuvan uhma-angstin, marraskuusta saakka perhettämme vaivanneen flunssan ja yleisen väsymyksen piikkiin. Varmaan osuutensa on näillä kehnoilla säilläkin, kun ulkoilu jää vähäiseksi. Ja omalla korvasärylläni. Tuleehan se joulu sieltä, vaikka ei sen kummemmin mitään puuhailisikaan. Ja kai nyt joulumieli ylettyy perheeseemme viimeistään siinä vaiheessa, kun kuusi kannetaan sisään?
Tänään tappelussa oli sen verran taukoa, että saimme hiukan askarreltua. Meidän tonttumme nimittäin antoi tälle päivälle jouluisen askartelutehtävän. Esikoisen kanssa teimme lumihiutaleita ja koristelimme niillä pienen ikkunan.
Aikaisemmin tekaisin noin kahdessa minuutissa samaisella lumispraylla toiseen ikkunaan pienen maiseman.
Pienemmät pojat värittelivät jouluisia värityskuvia. Esikoinen jaksoi kyllä tsempata todella hyvin ja hän väritti tämä paperisen seimen (minä väritin eläimet ja Josefin). Poika oli kyllä itsekin lopputulokseen tyytyväinen.
Meidän printterillä ei voi tulostaa kuin A4-kokoa, joten tästä tuli miniatyyriversio. A3 olisi sopinut paremmin. Mielestäni söpö pienenäkin.
Tässä näkyy seimen koko
Rentoa ja leppoisaa joulun odotusta!
Meillä huomaa illalla, jos pojat eivät ole päivällä ulkoilleet. Sisäpäiviä on ollut LIIKAA. Meilläkin on känkkäränkkä vieraillut. Joulun odotus varmaan lisää levottomuutta. Lapset jännää että mitä se pukki mahtaa tuoda.
VastaaPoistaHienot askartelut! Hienot on noi uudet ja vanhat topatkin. Harmi, että nyt vasta luin Ticketin joulukalenterista:(
Rusthollarin mamma
Jos teilläkin on pistänyt äkäampiainen... Täytyy katsoa Joulukalenterista, että millä sen piston saa hoidettua.
VastaaPoistaRusthollarin mamma: Kyllä meilläkin varmaan joulu jännittää. Kannattaa pitää silmällä sitä Ticketin joulukalenteria, koska vielähän tässä on päiviä jäljellä.
VastaaPoistaHaltiakummi: Meiltä on jäänyt koko joulukalenteri katsomatta. Äsken katsoimme kuopuksen kanssa kaksi ensimmäistä jaksoa. Äitiä nauratti kovin makeasti ja oli se pienen miehenkin mielestä hauska.
Diagnoosi on ihan selvä. Kysyin kuopukselta, että onkohan äkäampiainen ollut meilläkin. Kuopus heti totesi, että se on pistänyt esikoista.
Täytyy katsoa loputkin jaksot, jos sieltä selviäisi jotain hoitovinkkejä. Siis muitakin kuin se, että äiti pakenee Bermudalla yksin lepuuttamaan hermojaa :)
Meillä on myös vanhemmalla joulukänkkä. Tai enemmänkin on sellainen valittaja-ville ollut viime viikot. Ja suuttuu myös pikkuveljelleen ihan joka asiasta. Onneksi on päivät koulussa, niin ei tarvitse ihan koko päivää kuunnella sitä marinaa ;)
VastaaPoistaEilen paketoin kaikki lahjat. siitä oli myös ihana piparintuoksuinen fiilis ja joululaulut kaukana. Jouduin lukittautumaan kylppäriin ja siinä ylikuumalla lattialla istuin ja vuodatin tuskanhikeä. Lahjanaru loppui jo tokan paketin kohdalla, kynästä loppui myös muste. En vaan jaksanut välittää, nyt on paketit ilman narua ja niissä näkyy just ja just joku nimikirjain.
Hienoja juttuja olette askarrelleet. Meillä ei olla askarreltu ollenkaan. Tai mä tein tontun miltä unohdin kädet.
Ei meilläkään ole kyllä sädekehät pään päällä kimaltaen tehty jouluvalmisteluja. Isompaa on purrut tuo äkäampiainen ja toinen on älyttömässä termiitti-iässä. Koko ajan kiivetään milloin mihinkin ja pudotetaan tavaraa tai pudotaan itse. Jakkarat on jo siirretty varastoon ja jouluna varmaan syödään seisovasta pöydästä, kun ruokapöydän tuolitkin siirrellään jo kepeästi kiipeily avuiksi. Saa nähdä montako minuuttia joulukuusi pysyy pystyssä.
VastaaPoistaKuin minun kirjoittamani juttu. Täällä on aivan kamalaa!!! Juuri kun hehkutin, miten ihanaa on ollut, kun noi kaksi nuorinta leikkii tosi kivasti yhdessä ja on todella mukavaa ja leppoisaa. Nyt elämme kuin Manaajassa :( Vähän väliä huutoa ja kirkumista ja ponnekkaita V sanoja yhdistettynä viehättävän jouluisiin lauseisiin "haluaisin tappaa ton".
VastaaPoistaTänään varttia ennen synttärivieraiden tuloa olin purskahtaa itkuun. EN vaan enää jaksa!
HYVÄÄ joulua!!!
Pinkki
Joulukänkkis on ihan kaameaa seuraa... Tuttu täälläkin. Epäilen, että poikani on alkanut kasvattaa sarvia. Hän ei kyllä vaikuta erityisen ilkeilynhaluiselta, mutta on jatkuvasti ihan pihalla ja itsekontrolli lipsuu. Tuhotyöt vaikuttavat hyvin ilkeilynhaluisilta...
VastaaPoistaOliviah: Olenkin jo ehtinyt unohtaa tuon "levitän kaiken löytämäni lattialle" -iän. Joulun aika avaa tuhotermiitille ihan uudenlaiset mahdollisuudet. Meillä jouluvahingot ovat rajoittuneet muutamiin hajonneisiin joulukoristeisiin.
VastaaPoistaPinkki: Tsemppiä sinne! Koita jaksaa. Ymmärrän tunteesi hyvin, koska välillä kasvatustyö tuntuu täysin toivottomalta urakalta. Mun täytyy aina välillä kerrata perusteluita itselleni, miksei lapsia kasvateta enää selkäsaunalla ;)
Laura: Tsemppiä sinne myös. Toivottavasti sarvet vetäytyvät takaisin sisäänpäin ;) Joulukänkkis on siitä varsin pirullinen, että vanhemmilla on yleensä joulun alla kiire ja tsiljoona puuhaa.
Joulukänkkis on täälläkin NIIN tuttu juttu. Valitettavasti. Tuntuu olevan jokavuotinen riesa ja helpottaa heti aattona lahjojen avaamisen jälkeen. Ainakin minä olen meidän lapsilla kuvitellut sen johtuvat siitä kutkuttavasta jännityksestä, mitä sieltä paketeista tuleekaan..
VastaaPoistaKivoja askerteluja olette tehneet!