Voiko lepakot olla ihastuttavia?

Kymmenen vuotta sitten olimme koko perhe Tanskassa automatkalla. Se oli varsin mukava reissu. Kävimme Aarhusissa, Legolandissa, Egekosvin linnassa ja Randersin sademetsäkupolissa. Jälkimmäinen oli minusta hieno paikka. Siellä näin ensimmäistä kertaa todella isoja lepakoita, flying fox lajiketta. Olin hyvin hämmentynyt niin isokokoisista karvanaamaisista ja jotenkin söpöistä lepakoista. En tiennyt sellaisten olemassaolosta mitään. Koska ne lentelivät sademetsäkupolissa vapaana, päättelin niiden olevan ihmisille vaarattomia.

Tästä alkoi tutustumiseni Flying foxeihin, joka tulee huipentumaan ymmärykseen siitä, että osa lajeistä elää yhdyskunnassa ja kommunikoi keskenään. Ihan huikeita eläimiä!

Ensimmäinen näköhavaintoni flying fox lepakosta. Eikö olekin söpö?

Kuva ei ole kovin hyvä, mutta sen tarkoitus on näyttää, että flying foxeja elää myös yhdyskunnissa. Lepakoita pystyin laskemaan ainakin 10 kpl. Nämä kuvat siis Randersista.

Lueskelin tuolloin netistä flying foxeista. Ne syövät hedelmiä. Osa niistä on yöeläimiä, osa ei. Ne eivät lennä ja saalista kaikuluotauksen perusteella vaan ihan tavallisen näköaistin perusteella. Eli nämä lepakot eivät suhahda pääsi yli niin, että hiukset lepattavat vaan pitävät välimatkaa. Hedelmiä ne löytävät myös hyvän hajuaistinsa perusteella. Flying floxien paino vaihtelee 120g aina 1100g lajikkeesta riippuen. Siipien väli saattaa isoimilla lajeilla olla jopa 1,5m. Flying fox lepakkoja elää Etelä-Aasiassa, Itä-Afrikassa, Australiassa ja joillakin Intian Valtameren saarilla. Ei siis ihme, etten ollut flying foxeista ikinä kuullutkaan.

Kuvassa suurikokokoisin flying fox lajike Golden Growned flying fox. Kuva lainattu artikkelista: https://allthatsinteresting.com/giant-golden-crowned-flying-fox

Wikipedian mukaan eläinten älykkyyttä mitataan arvioidulla suureella encephalization EQ (defined as the ratio between observed to predicted brain mass for an animal of a given size). Suomeksi enkefalisaatio, joka mittaa aivojen massaa eläimen kokonaismassaan jollain epälineaarisella laskennalla. Tuloksesi flying foxit saavat 1,2 joka vastaa keskimääräistä kotikoiran EQ:ta. Eli kyseessä on älykäs eläin.

Kaikista lepakoista voi välittyä ihmiseen vesikauhu, lisäksi flying foxit saattavat välittää muitakin viruksia, jotka voivat olla ihmiselle jopa tappavia. Eli näitäkin eläimiä kannattaa katsella välimatkan päästä eikä purentaetäisyydeltä.

 

Flying foxit lisääntyvät hitaasti, tyypillisesti naaras saa vuoden aikana vain yhden poikasen. Lepakot ovat siis nisäkkäitä ja ainoita lentäviä nisäkkäitä. Alalajeja on metsästetty sukupuuttoon noin 60 eri lajia. Paikoittain metsästyksen syynä on ollut halu suojella maanviljelijän satoa lepakoilta. Ihmisasutuksen ja talousmaiden levittäytyminen uhkaa lepakoiden elinolosuhteita. Lisäksi metsästys pienentää nopeasti kantoja. Ainakin Australiassa flying fox lepakoita suojellaan.

Kuva lainattu mielenkiintoisesta artikkelista Australian flying foxeista: https://ecos.csiro.au/flying-fox/

Seuraava näköhavainto flying foxista oli Malediiveilla. Yksi lepakko majaili puussa bungalowimme vieressä. Kävin ihailemassa häntä useasti ja yritin houkutella ihanilla hedelmämaistiaisilla puusta. Mutta lepakko ei ollut kiinnostunut tarjoamistani hedelmistä.

 

Ensin hieman Malediivien maisemia

 

Ja sitten valitettavasi hieman epätarkka kuva flying foxin ruokailuhetkestä. Joka päivä tuossa puussa roikkui lepakko. En tiedä oliko sama yksilö vai ei.

Ehdin jo unohtaa mielenkiintoiset lepakot, kunnes Australian reissulla näin isoja lepakkoparvia, jotka lensivät aamuisin ja iltaisin. Kyselin niistä ystävältäni. Hän arveli, että lepakot lentävä jonnekin etsimään ruokaa ja sitten takaisin "kämpilleen". Heidän edellinen asunto oli lepakkojen lentoreitin varrella ja joka aamu ja ilta talon ylitse lensi iso lepakkoparvi. Sitten ystäväni sanoi, että lähellä on flying fox lajikkeen suojelualue, joka on hyvin mielenkiintoinen. "Haluaisitko lähteä käymään siellä?" No, todellakin haluaisin! Harmillisesti en ottanut edes niitä huonoja pikkukiikareita matkalle mukaan.

 

Ensin pari kuvaa lepakkoparvesta, nämä on kuvattu Cairnissa.

Harmillisesti kuvista ei käy ilmi, kuinka iso lepakkoparvi oli.

No niin sitten siihen lepakkojen suojelualueeseen. Alueella suojellaan Australian isointa flying fox lajia Grey-Headed flying foxia, jonka elinpiirit kutistuu ihmisten valloittaessa yhän suuremman osan luonnosta itselleen. Hedelmiä syövät flying floxeilla on paikkansa ekosysteemissä. Ne toimivat pölyttäjinä ja kasvien siementen levittäjinä.

Aamuyöllä oli satanut niin paljon ettemme voineet lähteä kävelemään alueen sisäpuolelle iilimatoriskin takia. Jalkapöytäni oli hieman turvoksissa ja häijyn näköinen siihen aiemmin tarttuneesta isokokoisesta iilimadosta. Katselimme ja kuuntelimme alueen reunalta meininkiä flying foxien leirissä.

Grey-headed flying foxeilla on yli 20 erilaista huutoa. Eli heillähän on oma kieli! Uskomantonta. Lepatkotkin kommunikoivat sujuvasti keskenään! Kyllä maailmasta löytyy niin paljon mielenkiintoisia eläimiä.

Kuvausolosuhteet olivat kännykkäkameralle haastavat, mutta jotain sain ikuistetuksi. Alue on siis laaja ja lepakoita oli siellä todella paljon. Tämä laji on yöeläin ja kun alkaa hämärtämään parvi lähtee etsimään ruokaa ja aamulla palaa takaisin suojelualueelle.

Pystyn laskemaan tästä kuvasta noin kolmisenkymmentä lepakkoa

Sitten vielä lyhyt ääninäyte:

Maapallolle mahtuu paljon erikoisia, älykkäitä ja omalla tavallaan ihastuttavia lajeja. Voi kunpa monimuotoisuus säilyisi. Flying foxien bongaus oli riemastuttava kokemus! Innokkana lähetin heti perheelle runsaasti kuvamateriaalia, mutta sain aika vaisusti vastakaikua. Pojat varmaan ajattelivat, että äiti nyt on tuollainen höperö, joka jaksaa innostua lepakkojen näkemisestä :D 

 

Kotimaisia lepakoita hieman pelkään. Niitä saattaa eksyä sisään ja niiden ulossaaminen on hankalaa ja tokihan siinä pelottaa, että lepakko puraisee. Suomessakin lepakot levittävät sairauksia. Tuollaiset puussa torkkuvat lepakot eivät pelota samalla lailla kuin savupiipun raosta mönkivä ja nopeasti panikoituva lepakko (tosi tapaus).

Lukemani ja kokemani perusteella flying foxit ovat minusta hienoja eläimiä ja suorastaan söpöjä. Samaa vai eri mieltä?

 

Perhelomanen Himoksella

Vuoden ensimmäinen lyhyt perheloma onnistui mainiosti. Suorastaan yli odotusten. Otimme Hra Kepposen kanssa päivän lomaa ja ajelimme keskiviikkona Himokselle. Torstaina onnistuimme ponnistamaan heti aamusta rinteisiin ja ne olivat mahtavassa kunnossa koko aamupäivän. Pojista rinnebistron crispy chicken oli erittäin herkullista ja Tazza-kaakaokin maistui paremmalta oikeasta mukista. Kaikkiaan onnistunut rinnepäivä.

 

Kuopus, takana näkyy kuinka lumitykki painaa lumetusduunia siirtymäreitillä

 

 

Perheselfie

Minä jaksan juuri ja juuri laskea sellaisen 3t lipun ja senkin lopussa alkaa jo polvia särkemään. Lasketteluun viime talvena hurahtunut keskimmäinen halusi päivälipun ja Hra Kepponen lupasi jäädä seuraksi. Ei sillä, että keskimmäinen seuraa tarvitsisi tai aina edes kaipaisi mäessä. Päivälippulaiset palasivat rinteestä odotettua nopeammin. Iltapäivällä rinteisiin tuli lisää laskettelijoita ja rinteet menivät nopeasti kuluneeseen kuntoon. Päätimme heti, että seuraavana päivänä olemme hisseillä heti, kun ne aukenevat.

Lähtiessä sääennuste lupasi todella kylmää säätä, ennusteet olivat -13 ja -16 välillä ja tuntuu kuin sarake sanoi, että pakkanen tuntuu vielä noin 5 astetta kylmemmältä. Pakkasta oli aamulla noin -10 ja rinteiltä palatessa noin -6. Eli paljon lämpimämpää kuin ennuste lupasi. Jos varauksessa olisi ollut vielä lähempänä lähtöä peruutusmahdollisuus, niin olisimme saattaneet peruuttaa koko reissun. Onneksi oli näin hyvä tuuri pakkasen kanssa.

Kimmoke varata loma Himokselta oli edullinen hinta kivasta lomahuoneistosta. Holiday Clubilta sai noin 110€/vrk lomahuoneiston, jossa on kaksi makuuhuonetta, sauna ja takka. Varauksen tein booking.comin kautta. Huoneisto on perustyylikäs, hyväkuntoinen ja siisti. Viihdyimme erinomaisesti.

Meidän rakas pölötyskoneemme oli täydessä vauhdissa ja hyvin viihdyttävä. Meillä oli niin hauskaa keskenämme.

Ihmeellistä kyllä perheemme viluisin henkilö Hra Kepponen ei palellut lainkaan

Lauantaina päätimme jättää laskettelut väliin ja lähteä suoraan lomahuoneiston luovutuksen jälkeen ajelemaan kotiin. Ystäväni Facebookissa oli juuri pysähtynyt Asikkalan Vääksyssä Vintage Rusty Cafessa ja suositteli sitä meille. Paikka on sisustettu vanhalla tavaralla ilmeisesti johonkin vanhaan huoltoasemaan tai teollisuushalliin. Siellä on paljon hauskoja yksityiskohtia ja mikä parasta erinomaista juustokakkua ja omenahillomunkkeja.

Valitsimme tämän pöydän

Tämä oli suosikkini, mutta liian pieni. Moottoripyörä seinällä on hienostunut koriste ;)

Mikä kaakao!

 

Pölötys- ja pölhyilyenergian huippupisteessä kävimme moikkaamassa vaaria. Ei pitänyt vaarillakaan pokka meidän juttujen kanssa. Volyymi oli sillä tasolla, että vaari kuuli varmasti ja ehkäpä myös naapurit. Tuotiin vaarille tuliaisina pullaa Vääksystä saakka. Perhe on paras <3

 

Vaarilla olikin pullatarjoilu omasta takaa ja hyvin mahtui päivään toisetkin pullakahvit

Iloa viikkoosi!

Vuoden 2022 matkailu/retkeilyaakkoset

Useita vuosia sitten matkailuun ja retkeilyyn keskittyneissä blogeissa oli muotia koota kyseisen vuoden aakkoset. Eli käyttää mahdollisimman monta kirjaita aakkosista listaamalla kirjaimella alkava vuoden aikana koettu paikka. Se paras tai ainoa. Koska vuodesta 2022 tuli yllättäen kerrassaan erinomainen matkailu/retkeilyvuosi, niin päätin koota aakkospostauksen.

Vielä aivan vuoden alussa mietin, että minulle saattaa tulla jälleen koronan vuoksi vuosi, jolloin matkailu kohdistuu lähinnä kotimaan kohteisiin. Odotukset vuoden matkailun suhteen oli matalalla. Varmaan odotusten pienuudesta johtuen olin niin onnellinen, kun vuoden aikana pystyikin tekemään vaikka mitä.

Aika jännittämistä on ollut se, että miten matkailu onnistuu ja selviääkö siitä terveenä. Maaliskuussa jännitin, että parannunhan koronasta ja näyttäähän PCR-testini negaa, jotta pääsisin huhtikuussa Australiaan. Toukokuussa matkailimme aika huolettomasti Krakovassa juuri sairastamalla hankitun immuniteetin turvin. Italian matkalla heinäkuussa käytimme lentokentällä ja -koneessa menomatkalla maskia, paluumatkalla se oli mahdotonta hurjan helteen vuoksi. Lissabonissa olimme taas maskilinjalla ja USAn matkalla käytin myös maskia. Hurjan hyvä tuuri sen suhteen, että mitään tauteja en ole matkalta saanut. 

Etenkin alkuvuodesta mietin, että uskallanko matkustaa. Maaliskuinen korona helpotti pelkoja. Hra Kepposen kanssa tekemämme riskiarvio on se, että mitä todennäköisemmin, jos korona on uudelleen tullakseen, se tulee nuorison kautta. Esikoisen koulupäivään mahtuu pidempiaikaista oleskelua vähintään sadan nuoren kanssa ja kukaan ei käytä maskia. Nuoremmat pojat altistuvat keskimäärin 20-30 henkilön viruskannalle päivittäin. Siihen sitten päälle vielä harrastukset ja nuorison yhdessä hengailut. En varsinaisesti saavuta mitään eristäytymällä. Mihinkään kovin eksoottisiin kohteisiin en uskaltanut matkustaa 2022. Enkä välttämättä uskalla vielä tänäkään vuonna.

Näistä lähtöasetelmista vuodesta 2022 tuli siis yllätyshyvä matkailu/retkeilyvuosi! 2022 menee ihan elämäni parhaimpien reissuvuosien joukkoon. Kotimaan matkailu jäi suunniteltua vähäisemmälle, koska lomasta niin iso osa meni mökillä ja ulkomaan reissuihin.

Sitten niihin aakkosiin.

A - Australia
Ystäväni on asunut Australiassa jo yli 10 vuotta. En ollut oikeastaan ikinä haaveluillut meneväni kylään, koska matka on niin pitkä. Koronapandemian aikana mieleni muuttui ja ennen pääsiäistä lensin Sydneyniin. Matkaan mahtui upeita nähtävyyksiä, erinomaista ruokaa, paljon snorklausta sekä Suurella Valliriutalla että ystäväni lähirannoilla Manlyssa. Ihana oli viettää aikaa yhdessä ystävän kanssa. Meillä on pitkä ystävyys, vuodesta 1980 saakka.

B - Belemin torni
Belemin torni on yksi Lissabonin maamerkkejä ja edustaa portugalilaista emanuelintyyliä, jossa on pohjois-afrikkalaisia vaikutteita. Torni on nykyisin museona. Tornin edustalla rannalla esiintyy tosin usein katumuusikkoja ja ihmiset istuvat ihailemassa maisemia ja kuuntelemassa musaa. Ihastuttava paikka, vaikka ei itse torniin haluaisi mennäkkään.

Lissabonin matka oli harvinaista herkkua, olimme siellä Hra Kepposen kanssa kahdestaan. Edellisestä kahden keskisestä matkasta oli kulunut yli 8 vuotta.

C - Crystal River
Crystal Riverin manaatit oli minulle ja Jonnalle kimmoke lähteä Floridaan. Manaattiretki meni aikamoiseksi uimiseksi manaatin perässä, mutta lopulta saimme kellutella manaatin vieressä kaikessa rauhassa.

D - Dolphin Mall, Florida
Vietän edelleen "välttele kaikkia ostoksia"-elämää. Dolphin Mallin alennukset ja valikoima oli sellainen, että meikäläinenkin joutui hieman joustamaan. Ystäväni lähti reissuun sillä taktiikalla, että hän pakkasi pienemmän matkalaukun isomman matkalaukkunsa sisään. Kierros Dolphin ostoskeskuksessa oli niin tehokas, että ystäväni päätyi ostamaan yhden pienen matkalaukun vielä lisää. Ikinä aikaisemmin en ole nähnyt, kuinka iso matkalaukku täyttyy täysin ostoksista. Toki valtaosan tilasta haukkasi käsilaukku hankinnat. Ystävättärellä on toki teini-ikäiset lapset, joitten joululahjat ja se 18v synttärilahjakin on nyt hankittuna reissusta. Minä olin reissussa yhden laukun taktiikalla ja se riitti. Minun ostokseni olivat pääasiassa t-paitoja ja pitkähihaisia perheen miehille.

Kaverin matkatavarat

E - Everglades
Tutustuimme Evergladesiin ensin tunnin airboat ajelulla. Varsinaisella Evergladesin luonnonpuiston alueella ei saa ajella noilla veneillä, mutta heti sen ulkopuolella on osavaltion suojelualuetta, jossa toimii monta airboat yrittäjää. Minua nuo moottoroidut ajopelit eivät juuri kiinnosta, mutta airboatin kyyti oli todella mukavaa. Olisin voinut ajella toisenkin tunnin ihailemassa maisemia ja eläimiä. Näimme alligaattoreiden lisäksi eri lintuja ja kauniita maisemia. Kävimme vielä tutustumassa Evergladesin kansallispuistoon. Jonna ajeli siellä fillarilla ja minä kävelin.

F - Fiskars
Vaari oli kanssamme mökkeilemässä muutaman päivän ja teimme hänen ja Hra Kepposen kanssa kivan retken Fiskarsiin. Fiskars on viehättävä matkakohde ja tällä kertaa erikoismaininnan ansaitsee ravintola Kuparipaja. Olimme syöneet viikon Italiassa ja Kuparipajan lammaspasta pesi Italian ruuat 6-0.

G - Gardajärvi
Koko perheen kesälomakohteenamme oli Gardajärven Riva del Garda. Gardajärven maisemat olivat upeat, alue kuuluu kauneimpien paikkojen joukkoon joissa olen käynyt. Toinen mieleenpainunut asia oli kova helle.

H - Hatanpään arboretum ja puisto
Kävimme Hra Kepposen kanssa ensimmäistä kertaa Hatanpäässä ihailemassa ruusutarhaa ja puistoa heinäkuussa. Molemmat tekivät minuun suuren vaikutuksen. Ehkä melkein enemmän puiston monipuolinen ja upea puusto. Aloin miettimään, että eipä olla muualla Suomessa sellaista puustoa kuin Hatanpäässä eikä välttämättä ole kovin monessa puistossa muuallakaan maailmassa.

I -Islamorada
Islamorada sijaitsee Florida Keysin alueella ja sen kohdalla sain napsittua parhaat merimaisemat US-1 tieltä, joka on rakennettu meren päälle tolppien varaan. Niin oli komeat merimaisemat tuolla tiellä, että auton ikkunan lävitse tuli napsittua aikamoinen määrä kuvia. Jonna napsi puolestaan menomatkalla auringonlaskukuvia.

 

J - Jalasjärvi
J-kirjan menee ehdottomasti Jalasjärvelle, jossa pääsin viime kesänä käymään tverkkaavan emännän luomumaitotilalla sekä Sirkun torpalla. Kyllä onnistui Sirkku järjestämään minulle ennen kokemattoman elämyksen, kun vei minut maitotilalle.

Lypsyrobotti lypsää lehmää

K - Kennedy Space Center
K-kirjaimelle oli hurjasti tunkua, ainakin Krakova, Key West ja Kauhajoki, jossa sijaitsee aivan ihana Salaisen Puutarhan Majatalo. Kovassa joukossa ykköseksi nousee selkeästi Kennedy Space Center. Se oli aivan älyttömän mielenkiintoinen paikka.

L - Loviisan avoimet puutarhat
Retkeilin ystäväni Kirsin ja Australiasta tulleen Marjukan kanssa Loviisan avoimiin puutarhoihin. Sää oli hieman sateinen, mutta lämmin. Meillä oli ihan huippupäivä, joka jatkui vielä ravintola Sicapelleen ja Marjukan mökille. Loviisan vanhat pihamiljööt olivat suloisia.

M - McAhon safarit
Himokseen reissuun mahtui kaksi mahtaa M-paikkaa Maalaishotelli Morva ja McAhon safarit. Morvan rapeakuoriset sämpylät olivat ehkä koko maailman parhaat sämpylät. Kuopukselle kävi pieni rinneonnettomuus, joka lopetti hänen osaltaan reissun laskettelut. Harkitsimme jo aiemmin kotiinpaluuta, mutta onnistuimme saamaan ajan huskyajelulle. Luminen metsä oli niin kaunis ja koirat ihania. Huskyajelulla unohtui pienet lomahankaluudet täysin.

N - Nu Nu ravintola Palm Covessa
N-kirjain olikin yllättävän vaikea, muistin vain kaksi N:llä alkavaa australialaista ravintolaa. Valitsin enemmän fine diningin suuntaan kallistuvan Nu Nun. Se sijaitsee aivan rannalla, sillä rannalla jolla on krokotiilivaara. Ilmeisesti krokotiilit menevät pimeän tullen nukkumaan, mutta silti spekuloin kauhuelokuvamaisilla tapahtumilla, jossa krokotiilit tulevat ravintolaan syömään asiakkaita. Ilta sujui rauhallisesti ja herkullisesti.

Kuva lainattu: https://www.queensland.com/au/en/things-to-do/food-and-drink/restaurants-and-cafes/best-restaurants-in-queensland

O - Olympiastadion ja Lux 2022
Pitkästä aikaa pääsimme Hra Kepposen kanssa ihailemaan LUXin järjestämää valotaidetta Helsingissä. Minusta vaikuttavin teos oli Olympiastadionille heijastetut revontulet. Oli lisäksi kiva päästä edes pieneltä vilaukselta näkemään, kuinka hienosti stadion on remontoitu.

Revontulet ympätöivät Olympiastadionia ja torni pilkistää hieman niitten takaa

P - Pasilan muraalit
Kinttupolkujen Marikan kanssa kävimme katsomassa Pasilan katutaidetta. Minusta joukossa oli monta hienoa, ajankohtaista ja puhuttelevaa teosta. Todellakin tutustumisen arvoinen paikka.

Mikä upea kolmiuloitteisuus

Q - Queenin keikka
Sain Hra Kepposelta 50v lahjaksi liput Queen + Adam Lambert keikalle. Tämä oli yksi suurista toteutumattomista musiikkiunelmistani. Lista on ollut alunperinkin aika pieni ja tällä hetkellä musahaavelistalla "voin kunpa voisin joskus nähdä" on enää jäljellä Adele. Tokihan sitä on kiva mennä kuuntelemaan artisteja suurimpien haaveiden listan ulkopuoleltakin.

R - Riihimäen ravirata
Kesän lopussa järjestimme ystävien kanssa Ascotin laukkakisat itä-helsinkiläisittäin. Nautiskelimme afternoon tean päähineet päässä ja tutustuimme paikalle tuotuihin ratsuihin. Varsinainen laukkakisa olikin sitten ravit Riihimäen raviradalla. Se oli ensimmäinen ravikisa meille kaikille ja oli yllättävän mielenkiintoinen tapahtuma. Voisin mennä uudestaankin raveihin.

S - Sintra
Sintrassa kävimme Lissabonin pitkän viikonloppureissun yhteydessä. Tykkäsimme paikasta ja etenkin Penan palatsista molemmat Hra Kepposen kanssa. Palatsi oli ihastuttavan värikäs ja koristeellinen ja Sintran kylä viehättävä.

T -Turun kaupungin teatteri ja Hobitti
Esikoinen sai kummeiltaan lahjaksi lipun Hobitti-näytelmään ja kuljetuksen Turkuun ja takaisin. Minäkin mahduin mukaan. Kävimme siis kaksi äitiä ja ja kaksi poikaa katsomassa Hobitin. Tykkäsimme kaikki siitä. Turussa oli vielä bonuksena ihanan keväinen ilma.

U - Uimastadion, maauimalakauden avaus
U osoittautui vaikeaksi kirjaimeksi. Sitten muistin, että aloitin maauimalakauden ihan pari päivää Uimastadionin avaamisen jälkeen. Ihan maauimalan viimeisinä aukiolopäivinä päätin kauden Leppävaarassa. Muuten maauimalakausi oli kuin laskettelukausi, vahva avaus ja päätös, mutta ei mitään mainittavaa siinä välissä :D

Edellisestä Uimastadionin vierailusta ehti kulua useampi vuosi.

V - Venetsia
Gardajärven matkan yhteydessä teimme päiväretken Venetsiaan. Siellä on minusta huumaavaan kaunista. Tällä kertaa oli myös hirvittävän kuumaa. Esikoinen toivoi gondoliajelua ja tuli sitten tehtyä sekin. Todennäköisesti elämäni ainoa gondoliajelu.

W - Wavelin linna
Wavelin linnassa on asunut Puolan kuninkaita. Kävimme ihailemassa linnan pihoja ja sieltä aukeavia maisemia keskimmäisen kanssa. Hän sai rippilahjaksi matkan Krakovaan. Mukana reissussa oli pojan kaveri äitinsä kanssa.

Z - Zalando Technical Hub
Kävin Women in Tech aamuluennolla, joka järjestettiin Zalando Technical Hubin tiloissa Kampissa. Tilat olivat kuin paljon rahaa saaneen teknofirman toimitilat. Oli pelipöytiä, keinuja, hieno keittiö ja kaikenlaista erilaisempaa työtilaa ja todellakin hyvällä paikalla. Kyllä kelpaisi :) Luennolle minut houkutteli Woltin VP of new markets johtajan Marianne Vikkulan haastattelu. 

Ö -  Östersundomin ruska
Ajelimme ihailemassa ruskaa lähiseuduilla ja tuli pyörähdettyä Östersundomissakin.

Voi, kunpa vuodesta 2023 tuli matkailullisesti yhtä hyvä.