Satoherkkuja mummolatyyliin

Vuoden parhaat kokkailuhetket ovat käsillä kun syksyn sato on kypsynyt. Tässä meidän perheen suosikkeja. Erittäin perinteisellä linjalla mennään, kaikki nämä on blogissa nähty näiden vuosien varrella jo aikaisemminkin.

Sienet ja etenkin kanttarellit
Sienet maistuvat keittona, piirakassa, munakkaan välissä, mutta kaikken parhaiten ainakin kanttarelliset maistuvat perinteisenä sienikastikkeena keitettyjen perunoiden kanssa. Voimakkaammat mustat torvisienet ja suppilot sopivat parhaiten kuitenkin keittoihin.

Minä laitan sienikastikkeeseen 1dl ruokakermaa, kevytmaitoa, suurustan valkoisella Maizenalla ja maustan suolalla, mustapippurilla ja kirvelillä.

Kanttarellikastike tulossa

Kukkakaalilaatikko
Kukkakaalista saa tehtyä pyreetä perunamuussin korvikkeeksi tai maukasta keittoa, kun siihen laittaa Koskenlaskijaa. Parasta kukkakaali on laatikkona. Keitetyn kukkakaalin sekaan tulee palvikinkkua, päälle valkokastiketta ja juustoa ja komeus gratinoidaan uunissa.

Kesäkurpitsa
Jos grillaamme, niin aika usein lisukkeena on kesäkurpitsa tankoja grillattuna. Pieni marinadi pintaan ja grilliin. Helppoa ja terveellistä. Kesäkurpitsalla voi korvata lasagnessa lasagnelevyt tai upottaa kesäkurpitsaa lasagnen kastikkeeseen. Minusta parasta kesäkurpitsa on kuitenkin täytettyinä veneinä. Laitan sisään seosta, jossa on kesäkurpitsaa, jauhelihaa, keltaista paprikaa ja chiliä. Joka kerta lapset luulevat tuoksun perusteella, että meillä on pizzaa :)

Tämän helpon ohjeen löydät täältä: Maukasta kesäkurpitsasta. Kesäkurpitsaveneet ja jauheliha sörsselin voi valmistella jääkaappiin odottamaan edellisenä iltana.

Omalla syksyn kokeilulistallani on kesäkurpitsa-vuohenjuustopasta, jonka aion tehdä mukaillen ohjetta Vera Jordanovan Don't miss a bite keittokirjasta

1. Viipaloi 2 isoa kesäkurpitsaa ja 5-7 valkosipulinkynttä
2. Laita kesäkurpitsan viipaleet astiaan, sekoita 1-2 rkl oliiviöljyä ja suolaa. Paista pannulla keskilämmöllä.
3. Paahda pinjansiemenet pannulla, itse tykkään niistä niin laittaisin ehkä 0,5dl
4. Keitä täysjyväspagettia 500g suolatussa vedessä. Valuta pasta. Säästä keitinvesi!
5. Sillä välin kun pasta kiehuu, kuumenna loraus öljyä ja voita ja kuullota valkosipulit.
6. Lisää pannulle pasta ja pari rkl keitinvettä.
7. Lisää kesäkurpitsa ja pinjansiemenet.
8. Murusta päälle vuohenjuustoa

Suippopaprikat
Muutama vuosi sitten ihastuin suippopaprikoihin toden teolla. Niistä puuttuu kokonaan paprikalle ominainen karvaus. Oma suosikkitäytteeni niille on riisiä-tonnikala-feta seos.

Punajuuret
Tykkään punajuurisosekeitosta, mutta siihen laiskana käytän aina kaupan valmista sosetta. Uunipunajuuret ovat herkkuani, etenkin jos kaveriksi tulee fetaa tai chevreä. Punajuurista saa juhlavampaakin tarjottavaa, kun punajuurien alle kasaa salaattipedin.

Alla olevan annoksen ohje on ystäväni blogissa Punajuuria salaattipedillä

Ehdotonta satoherkkua mummolatyyliin on kaalilaatikko. Siihen liittyy paljon muistoja. Isoäitini teki ison vuuallisen kaalilaatikkoa mökkireissulle ja se oli niin hyvää. Oma laatikkoni on vaimea yritelmä samaan suuntaan :(

Mitkä ovat sinun satoherkkusi? Mielelläni otan vinkkejä vastaan!

Sympatiaa atk-tuelta

Yllättäviltä tahoilta voi saada sympatiaa. Ehkä tähän mennessä yllättävimmät sympatian jakajat ovat olleet paikallisen lähiön nuhruisen korttelikapakan päihtyneet vakioasiakkaat, jotka tsemppasivat minua lastenkasvatusurakassa. Nyt voin lisätä listaan atk-tuen nuoren miehen.

Ensimmäinen työpäivä alkoi niin, että en muistanut salasanaani tietokoneelle. Ei hätää, onneksi talletin sen ja listan keskeneräisistä töistä johonkin näppärään ja tietoturvalliseen paikkaan. Tarkastin kaikki sähköpostitilini, puhelimeni appsit, mutta näppärä ja tietoturvallinen paikka taitaa jäädä ikuiseksi arvoitukseksi. Tietojen hakurumbassa löysin vanhan puhelimeni kontaktien backupit, joita olisi tarvinnut kiihkeästi tammikuussa, kun kännykkäni pimeni vieden kaiken mukanaan :)

Noh, päädyin sitten atk-tukeen henkilökohtaisesti anomaan apua. Nuori mies siellä totesi, että säännöt ovat sellaiset, että hän ei saa auttaa minua vaan minun pitää soittaa puhelinpalveluun, joka ohjautuu jonnekin Ugalabulagaan. Huojentuneena kuulin, että Ugalabugala ei ole enää Intiassa vaan ehkäpä Filippiineillä, joten saatan ehkä pystyä kommunikoimaan puhelinpalvelun kanssa.

Jäin sitten hengailemaan siihen atk-tuen baaritiskille, että nopeasti hoidan tämän jutun kuntoon. Puhelinpalvelu tosiaan puhui aivan ymmärrettävää englantia -huh! Putkeen ei mennyt yksinkertainen homma vaan roikuin puhelimessa kaiken kaikkiaan 1t 30min. 24 numeroisten lukusarjojen naputtelu osoittautui minusta vastapuolen luettelutaidolle liian vaikeaksi ja konekin piti buutata pariin kertaan. Olin välissä jo tarvinnut atk-tuelta virtapistoketta tietokoneelle ja kuulakärkiä hätänutturan kiinnitykseen sekä jakanut (epä)päteviä neuvoja muille asiakkaille. Atk-tuen jamppa kävi välillä naureskelemassa minulle ja välillä pyörittelemässä epäuskoisena päätään.

Kun homma oli vihdoin valmis, tuli atk-nuorimieskin tiskille takaisin päivittelemään, että on se kumma, kun ihan perusjuttu kestää noin kauan. Siinä sitä hetken taivastelimme maailman menoa ja etenkin näitä ulkoistuksia ja sitä että Suomessa toimivan yritysverkopalvelufirman puhelinpalvelu voi olla Ugalabugalassa. Lopuksi keskustelumme eteni näin.

atk-tuki: On muuten aika hidas toi sun koneesi
minä: No älä muuta sano. Tämä on ihan karmea, olisi pitänyt uusia aikaa sitten. Mutta silloin kun saisi tilata uusia koneita, niin ei ehdi ja silloin kun ehtisi tilaamaan ja ottamaan sen käyttöön, niin ei saa tilata.
atk-tuki: Kuulepas, meillä on nyt vähän varastossa aika kivoja kierrätyskoneita. Mitäs jos mä laittaisin sulle sellaisen iltapäiväksi.
minä: ???
atk-tuki: Näistä ei edes laskuteta.

Nyt minulla on sitten uusi kierrätyskone :) Atk-tuki vielä kopioi kaikki minun tiedostonikin.

Tällä hetkellä jumaloin at-tukea, joka tuntee täti-raukkaa ja sen surkeaa konetta kohtaan niin paljon sympatiaa, että oma-aloitteisesti fiksaa homman! Palveluasenne kohdillaan.

Negatiivisesti ajatellen voisi kai sanoa, että elämäni ei liene kovin hohdokasta, kun sympatiaa heruu sekä atk-tuelta että lähiöräkälän asiakkailta ;)

Mutta eipä ajatella negatiivisesti. Arki lähti käyntiin räväkästi ja pieni vaikeus johti parempaan tietokoneeseen.

Balttian kierros osa 4

Vihoviimeinen postaus Balttian reissusta eli jotain jokaisesta maasta :)

Kun ajoimme Riiasta Liettuan Klaipedaan kävimme matkalla poikkeamassa Ristikukkulalla. Jos ajaa Siauliain ohitse ei tarvitse paljoakaan poiketa päätieltä vierraillakseen Ristikukkulalla.

Paikka on peltojen keskellä oleva pieni kukkula, joka on aivan täynnä ristejä. Se on saanut alkunsa jo 1800-luvun loppupuolella. Neuvostovallan aikana kukkula oli tunnettu siitä, että liettualaiset protestoivat viemällä sinne ristejä. Neuvostoliittoa se ärsytti niin paljon, että ristit käytiin tasaisin väliajoin jyräämässä maansiirtokoneella. Ja niitä tuli aina vaan uudestaan. Nykyisin paikalla on vähintään 100 000 ristiä. Tunnetuin ristin tuoja on paavi Johannes Paavali II, joka vieraili paikalla 1993.

Ristikukkulalla oli paljon hääpareja

Paluumatkalla Kuurinkynnäältä jäimme yöksi pieneen kaupunkiin nimeltään Bauska. Bauska on siitä erikoinen paikka, että sen läheisyydessä sijaitsee kaksikin eri linnaa ja iso kartano. Meidän retkikohteemme oli niistä se kaikkein tunnetuin eli Rundalen palatsi. Rakennuttajalta, herttualta, ei ole käteisvaroja puuttunut 1700-luvun puolivälissä. Kesäasunnoksi rakennettu palatsi on hakenut vaikutteita Versaillesista ja sisustusta ja tauluja on shoppailtu pitkin Eurooppaa. Minä pidin paikasta paljon. Vielä enemmän olisin pitänyt, jos siellä olisi englanniksi opastettuja kierroksia. Hra Kepponen aina välillä referoi parhaita paloja saksalaisen turistioppaan opastuksesta.

Sisätiloista kuvia kertyi helposti kymmeniä, koska kierrettäviä huoneita on paljon. Kuopus alkoi lopussa jo väsähtää palatsiin. Vanhemmat pojat jaksoivat hyvin ja esikoisen hupia oli sala/piilo-ovien bongaus. Minä tykkäsin kovasti, kannattaa ehdottomasti vierailla, jos sattuu matkan varrelle tai tehdä vähän pitempikin poikkeama.

Lisätietoja: http://www.latvia.travel/fi/nahtavyys/rundalen-linna-ja-museo

Juhlasali

Valkoinen sali, jossa voi pyörähdellä vaikka häätanssin

Herttuan makuuhuone

Aasialainen posliinikokoelma

Jokaiseen barokkipalatsiin kuuluu olennaisena osana muotopuutarha, niin myös Rundaleen.

Rundalen linnalta jatkoimme matkaa Viroon ja Pärnuun. Pärnu on suloinen kylpyläkaupunki, jossa on mukavasti säilytetty vanhoja puuhuviloita. Ranta on ihanteellinen lasten vesileikkeihin. Niin paljon olimme jo ehtineet kokemaan reissun aikana, että Pärnu jäi niiden kokemusten varjoon. 

Auringonlasku oli hurmaava Pärnussakin

Kyllä kelpaisi lomahuoneisto vaikka tästä villasta

Pärnussa saimme seuraavan oppitunnin balttian rappukäytävistä. Käytävän lattia oli paljaalla alkuperäisellä betonilla, joka oli varmasti minua vanhempi. Ulko-ovi kuului asukkaan omaan varusteluun, joten luonnollisesti jokainen oli valinnut makunsa mukaisen. Sisältä löytyi viimeisen päälle remontoitu asunto ilmalämpöpumppuineen ja porealtaineen. Jos emme olisi saaneet Riiassa esimaku rappukäytävistä olisin todennäköisesti kääntynyt alaovelta saman tien pois. Harmi ettei tullut kuvattua rappukäytävää. Viihdyimme asunnossa erinomaisesti, siellä oli hiljaista ja rauhallista.

Lomalla pitää nauttia :) 

Ennen laivamatkaa kotiin ehdimme vielä käymään poikien kanssa Lennusadamissa. Kävimme siellä Hra Kepposen kanssa reilu kaksi vuotta sitten ja ihastuimme paikkaan. Vihdoin pojatkin pääsivät vierailemaan siellä. Vaikka meillä alkoi jo olla todellista elämysähkyä, niin Lennusadam vetosi koko porukkaan. Siellä oli niin rauhallista, että pojat pääsivät kokeilemaan lentosimulaattorin ja kauko-ohjattavat laivatkin.

Sukellusvene Lembitin uusi miehistö

Reissu oli erittäin antoisa. Balttialla on paljon tarjottavaa matkailijalle. Viron Saaremaa polttelee edelleen.

Balttian kierrokset jutut:

Balttian kierros - osa 3 Liettuan Kuurinkynnäs

Latvia makes you fly

Balttian kierros - osa 2 Riian ympäristö

Balttian kierros - osa 1 Riika

Pojille kouluun

Pitäisi suorittaa hankinnat ensi viikolla alkavaa koulua varten. Kaivoin muistilistaksi viime syksyisen postaukseni ja tein siitä muistilapun ja täydensin muutamalla jutulla. Hetken päästä päätinkin täydentää vanhan postaukseni ja jakaa sen uudestaan.

Poikien kanssa koulutielle valmistautuminen on samaan aikaan helppoa ja vaikeaa. Ketään pojistani ei kiinnosta juurikaan vaatteet, vielä vähemmän koulutarvikkeet eikä oikeastaan edes reputkaan. Neutraalin näköinen kelpaa, joten hankinta on sinänsä usein helppoa. Mutta hankinnat pitää tehdä mahdollisimman vähällä vaivalla, mieluiten siten, että koululaisen itsensä ei pidä vaivautua kaupoille saakka.

Ohuet välikausihousut
Ohuen ohuet vettä pitävät välikausihousut mahtuvat hyvin reppuun hyvällä säällä ja huonommalla ne sujahtavat näppärästi sisähousujen päälle. Näissä meidän vakiomerkiksi on muodostunut Stadiumin Everestit. Näitä housuja saa aika edullisesti ympäri vuoden, joten varaparin voi hankkia vasta, jos tarve iskee.

Ainakin meillä muistamisen arvoista tosiaan on, että välikausihousujen alle pitää mahtua sisähousut. Sisähousut kannattaa sovittaa myös välikausihousujen kanssa. Joskus ne vyötärökaistaleet ovat vaan kertakaikkiaan ikävät päällekäin.

Vedenpitävä tai vettähylkivä välikausitakki
Meidän perheessä voi koulukäytössä unohtaa sadetakit. Voin pakottaa pojat lähtemään kotoa sadetakki päällä, mutta siitä hankkiudutaan eroon jo ennen koulua ja koulupäivän aikana on turha unelmoida siitä, että sadetakki menisi päälle. Siksi takin hyvä vähintään hylkiä vettä. Yleensä pojillamme on vedenpitävät takit. Esikoisellamme on ollut vain yksi takki ja hän on pärjännyt hyvin. Viime syksy oli vähän poikkeus, kun välikausitakilla kuljettiin melkein joululle saakka, kun syksy oli poikkeuksellisen lämmin. Olisi voinut olla kaksikin takkia.

Collegepaita ja huppari
Poikani eivät tykkää neuleista, vaikka ne ovat minusta niin kauniita. Talven varalle pitää olla 1-2kpl collepaitoja. Huomasin viime vuonna, että niiden hankkiminen tammikuussa oli hyvin vaikeaa, koska sopivia kokoja ei enää ollut. Tänä syksynä aion ostaa reilua kokoa, että ovat sitten tammikuussa sopivia.

Huppareita 1-2kpl. Toinen mielellään ilman huppua, jolloin sitä voi käyttää välikausi- tai talvitakin alla. Nämäkin kannattaa ostaa nyt, kun valikoima on suurimmillaan.

Ostoslistan edullinen hupparikandidaatti 25€ XXL:stä

Sateenvarjo
Sellainen pieni malli, että sitä on helppo pitää repussa jatkuvasti sateen varalta. Sateenvarjot ovat meillä pysyneet yllättävän hyvin tallessa.

Goretex-kengät tai kumisaappaat
Meillä on usein pärjätty koko syksy yhdellä goretex-kenkäparilla. Siis todellakin yhdellä kenkäparilla. Varakenkinä on ollut sisäkäyttöön soveltuvat lenkkarit. Goretex-kengät pitävät sen verran vettä, että ainakin sateenvarjon kanssa jalat pysyvät kuivina. Mielestäni parempi vaihtoehto märälle säälle olisi kumpparit. Osalle jälkikasvua kumisaappaiden käyttäminen on aika mahdotonta, koska niillä on törkeän huono juosta välitunnilla. Mikäli juoksuominaisuudet ovat tärkeät suosittelemme vain ja ainoastaan Nokian Kontioita. Niissä on sen verran napakka varsi, että se pysyy jalassa kovassa vauhdissakin.

Sisäkengät kouluun tunneille
Ulkokengät riisutaan koulussa naulakolle ja sateisina päivinä sukat kastuvat heti. Siksi sisäkengät ovat hyvät kouluun. Kesän crocsit siirtyvät meillä kouluun sisäkengiksi.

Halpoja hanskoja
Meillä suositaan syksyisinn halpoja neulesormikkaita. Yhtään paria kalliita välikausihanskoja en enää osta hukattavaksi. Ainakaan 1-2 luokkalaiset eivät kykene huolehtimaan välikausihanskoistaan. Talvihanskoja meillä ei ole kadonnut juurikaan.

Verkkarihousut, urheilushortsit, sisäpelikengät
Molemmat tarvitaan kouluun liikuntatunneille, ja tietysti t-paitoja. Meillä sisäpelikenkiä tarvitaan yleensä vasta kolmannelta luokalta alkaen. Ainakaan meidän koulussa sisäpelikenkien tarpeesta ei ole tapana turhan aikaisin ilmoittaa, se tulee aina tyyliin "Ylihuomenna sisäpelikengät mukaan!" Olen yleensä ostanut kaiken varalta koululaiselle jotkut edulliset sisäkäyttöön sopivat lenkkarit. Nehän toimivat hätätapauksessa varaparina. Tänä syksynä pojilla on tarkoitus kokeilla salibandyä, joten soveltuvat sisäpelikengät on hankittava.

Koululaisen varustusta

Reppu

Ekaluokkalaisemme ovat yleensä jaksaneet jonkun verran innostua repusta. Sen jälkeen reppuinnostus on ollut mennyttä. Reppumaku on nykyisin aika neutraali ja Lego Chima ja Star Wars reput ovat yleensä jääneet ekaluokan jälkeen syrjään. Meillä pojat käyttävät reppunsa aika loppuun, mikä useinmiten tarkoittaa kahta lukuvuotta. Hämmästyttävän kestäväksi repuksi edulliseen 20€ hintaansa osoittautui Prisman Hypno.

Vuosi sitten keskimmäinen valitsi tämän repun ja se menee tänä lukuvuonnakin

Pyyhe liikuntatunneille

Muista, että pyyhkeen pitää olla neutraali. Ekaluokkalainen voi vielä käyttää Nalle Puh-pyyhettä, mutta ainakin kolmasluokkalainen kuolee häpeästä ;) Pyyhe vie ihan älyttömästi tilaa repussa. Mikrokuitupyyhkeet menevät pieneen tilaan ja ovat kevyitä. 

XXL mikrokuitupyyheliina, 60cmx120cm ja painoa 145g

Hirvittävä määrä lyijykyniä, puuvärit, muutama kumi ja teroitin kotikäyttöön
Pojilla on koulussa pulpetissaan kirjoitusvälineet. Olen yrittänyt opettaa heitä penaalin käyttöön ja pöhköyksissäni ostelin hienoja penaaleja ja koulutarvikkeita. Noh, ainakaan kahta ensimmäistä koululaista ei voisi vähempää kiinnostaa koulutarvikkeet. Penaali on aina kotona ja tyhjänä kynistä. Kynäpurkki läksypaikan vieressä on toimivampi ratkaisu.

Kontaktimuovia - joskus kierrätyskirjat ovat ihan jees, kun äidin ei tarvisekaan päällystää :)

A4-kokoinen kovamuovinen "asiakirjakotelo"
Wilman ja muun sähköisen viestinnän aikana koulusta vielä kuitenkin tipahtelee kaikenlaista lippulappusta ja koetta allekirjoitettavaksi ja niille on hyvä olla suojaava kotelo.

Mukavaa koulunaloitusta!
Meidän perheessämme on yksi, joka ei millään malttaisi odottaa koulunalkua ja se olen minä :) Pojat selvästi kaipaavat jo struktuuria ja tavoitteellisempaa tekemistä.