Pikamoikat Liettuasta

Lomamatkamme jatkui Riikasta Liettuaan. Vilna olisi ollut varma kohde, mutta valitsin mustan hevosen eli Kuurinkynnään. Tuo UNESCOn maailmaperintökohde valtasi sydämeni heti. Itämeri ja saaren luonto olivat aivan ihania! Olisimme viihtyneet saarella vaikka kokonaisen viikon. Kuurinkynnäästä lisää myöhemmin, nyt pari "maistiaista".

Pikamoikat Riikasta

Pääsimme onnellisesti perille Riikaan. Lomapäivät täällä ovat menneet hujauksessa ja kohta onkin aika piipahtaa Liettuan puolella. Olemme nauttineet Riian vanhan kaupungin kauneudesta ja ravintoloista ja lähiseudun aktiviteeteista. Tällä hetkellä reissun ehdotonta ykkössijaa pitää pystysuuntainen tuulitunneli, kakkossijasta pojilla kilpailee vesipuisto ja italialainen ravintola. Omana kakkosena on tietenkin suloinen vanha kaupunki.

Keskimmäinen lentovuorossa

Jurmalan ranta

Riian vanhakaupunki

Ihanaa heinäkuista viikonloppua!

Synttäröitymistä

Aika harvoin tulee vietettyä aikuisten synttäreitä mitenkään sen kummemmin. Omien synttäreideni ajankohtana olen yleensä lomalla mökki- tai reissuolosuhteissa. Tänä vuonna olimme kaupungissa ja aloinkin muutamaa päivää ennen syntymäpäivääni kyselemään pojilta, että mitä he hankkivat minulle syntymäpäivälahjaksi.

Oikeastaan en toivunut lahjaa, vaan jotain itsetehtyä kuten kortin. Kuopus lupasi ostaa suklaata. Keskimmäinenkin halusi ostaa jotain pientä, mutta ilmoittautui täysin varattomaksi. Niinpä pojat hoitivat lahjahankinnat kirjaimellisesti palautuspullobudjetilla. Hra Kepponen avusti poikia ja osti pojille hieman lisätarvikkeita synttäriyllätyksen valmistamiseen.

Illalla en saanut poikia millään nukkumaan eikä Hra Kepponen mokoma osallistunut nukutustalkoisiin lainkaan. Syykin selvisi. Vähän ennen puolta alkoi jatkuva kysely: "mitä kello on?" Pojat halusivat yllättää minut heti, kun vuorokausi vaihtui.

Sekä keskimmäinen että kuopus olivat molemmat tehneet minulle ihanat kortit. Sen lisäksi keskimmäinen oli valmistanut minulle kaulakorun. Lahjaksi sain lisäksi suklaata ja askartelutarvikkeita. Ihanat murulaiset!

Koru ja ihanat kortit

Aamulla kuulin, kuinka keskimmäinen tuli herättämään Hra Kepposta: "Isi, voisitko vähän auttaa puuron teossa?" Sain aamiaiseni sänkyyn. Hra Kepponen oli ostanut minulle lahjaksi tarjotinpöydän, jolta aamiaisen syöminen sujuu mukavasti sängyssä. Oih, mikä aamu!

Luksusaamiainen. Pojat olivat peranneet mansikatkin ja asetelleet ne kauniisti lautaselle.

Seuraavaksi lähdin vanhemmilleni. Isälläni oli kauppa-asioita hoidettavana ja muistuttelin siinä ehkä hiukan suureen ääneen, että tyttärellänne on tänään syntymäpäivä. Vaari palasikin ostoksilta mansikkakakun kanssa. 

Nam!

Jaksoin juuri ja juuri vyöryä takaisin kotiini päiväunille. Niiden jälkeen olikin Hra Kepposen valmistama illallinen ja esikoisen synttärilahjaksi tekemä pannukakku.

Taas herkutellaan

Synttärijuhlinta ei suinkaan päättynyt tähän. Syntymäpäivääni seuraavana arkipäivänä ystäväni tarjosi minulle aamupalan ulkona. Ihanaa!

Aamupala ulkona hyvässä seurassa 

Ystäväni antoi minulle lahjankin. Paketista paljastui ihastuttava Escadan kesätuoksu.

Eikä tässä vielä kaikki. Ennen lomille jäämistäni kävimme uimakaverini kanssa aamu-uinnilla. Ystäväni tarjosi melkein syntymäpäiväni kunniaksi minulle aamukahvit. Yleensä syön aina karjalanpiirakan, mutta olihan tämä melkein synttäripäivä ihan täydellinen tekosyy syödä aamupalaksi voisilmäpulla. Tuliais-synttärilahjana sain vielä uuden Cyprus-uimakassin. Edellinen on mainoskamaa Matkamessuilta ja uusi pesee sen 6-0.

💖 💖 💖 Perhe ja ystävät 💖 💖 💖 

Tämä postaus on ajastettu. Toivottavasti olemme turvallisesti Balttian matkamme ensimmäisessä pääkohteessa Riikassa ja toivottavasti auto on tallessa ja kolaroimaton. Reissun etenemistä pääset kurkistamaan instassa https://www.instagram.com/kepposet/

Ihana Turun reissu

Olemme silloin tällöin käyneet Turun keskiaikaisilla markkinoilla. Tänä kesänä Turussa asuva ystäväni kysyi, että tulisimmeko heidän kanssaan kokemaan markkinahulinaa. Ihana ajatus! Innostuimme Turusta niin paljon, että päätimme tehdä yön yli retken. Meno oli aavistuksen verran rauhallisempaa, koska esikoinen päättikin jatkaa mummin ja ukin hemmottelevana oloa.

Tapasimme lauantaiaamuna Turun linnalla. Linnan edustalla oli järjestetty lapsille turnajaiset. Meidän pojat lämpenivät turnajaisiin sen verran hitaasti, että ilmoittautumisaika meni ohitse. Pääsimme kokeilemaan lajeja turnajaisten jälkeen ja hurrasimme ystäväni pojalle, joka voitti nuorempien sarjan ja pääsi laakeriseppele päässään kunniakierrokselle.

Ystäväni poika ratsastaa vihreällä hevosella kunniakierrosta

 Ensimmäistä kertaa kuopus pääsi hevosen kyytiin, 

jolla oli kahden naisvoiman moottori

Ostimme pääsytliput linnaan. Ensimmäiseksi tankkasimme linnanpihalla keskiaikaista evästä eli kanaa, possun potkaa ja hapankaalia. Sitten pojat kirmasivat hiekkalinnan rakennukseen.

Kävimme jälleen opastetulla linnakierroksella. Pojat jaksoivat tunnin kierroksen mukavasti. Opastukseen tuotiin lisäväriä pienillä näytöksillä. Ensin kuulimme keskiaikaista musiikkia. Esiintyjä oli todella taitava, hän soitti kolmea eri soitinta ja lauloi upeasti. Kaksiosainen nokkahuilu jäi kummittelemaan mieleeni - oppisinkohan soittamaan sitä? Rouvain huoneessa oli rouvia paikalla ompelutöissä ja pääsimme kurkistamaan millaisia käsitöitä tehtiin keskiajalla. Pääsimme myös vähän tanssimaankin.

Linnanpihalla oli jousiampujia ja ritareitakin. Aikaa linnalla meni niin paljon, että ehdimme häthätää vähän katsastamaan markkinoita.

Ritareita 

Markkinapäivän päätösjuhla

Ystäväni tiesi, että näiltä tanskalaisilta saa parhaat sokerimantelit

Seuraavan päivän aloitimme ystäväni valmistamalla brunssilla. Aikuiset söivät ja puhuivat ja söivät, pojat ehtivät käydä välissä pelaamassa fudistakin. Sitten suuntasimme Aboa Vetukseen. Aboa Vetus on maanalainen vanha rauniokortteli, jossa on kuuden talon rauniot. Hurjan mielenkiintoinen kohde! Historia on tehty eläväksi opasteiden avulla, jotka kertovat Matti-pojan muutosta Turkuun ja kuinka hän kokee Turun. Turku on ollut keskiajalla vilkas ja kansainvälinen kaupunki. Minulle oli yllätys, että Turku oli tuohon aikaan Ruotsin toiseksi suurin kaupunki.

Lapsille oli mukavasti puuhapisteitä, joissa pääsi kokeilemaan ja leikkimään. Meidän poikien suosikki taisi olla kauppiaan talon pienoismalli, jolla sai leikkiä.

Turun reissu päättyi makeisiin tunnelmiin, kun herkuttelimme ystäväni tekemällä huippuhyvällä suklaa-nutella-kakulla. Reissu oli tosi kiva. Turku oli ihana ja vielä ihanampaa oli nähdä ystävää pitkästä aikaa.

Nyt olen melkein siirtynyt työstressistä (vielä ihan hännät rästilistalta tekemättä) lomastressiin. Ensi viikolla suunnataan auton nokka kohti Balttiaa. Hiukan jännittää, että miten reissu sujuu ja minkälaisiksi majapaikkamme osoittautuvat.