Noh, miten päädyin lavuaarikuvauksiin?
Unelmareissun viimeinen kohteemme oli Ecuadorin pääkaupunki Quito. Tässä vaiheessa oli jo elämysähkyä ja matkaväsymystä. Lennolla Galapagokselta Manner-Ecuadoriin mietimme, että olisimme voineet samalla istumisella jatkaa kotiin saakka. Edessä oli kuitenkin reilu vuorokausi Quitoa.
Quitoon olimme ostaneet puolen päivän kulttuurikierroksen, onhan kyseessä kaunis siirtomaa-ajan kaupunki monine upeine kirkkoineen. Lennolla aloimme miettimään, että haluaisimme vaihtaa retkemme johonkin kevyeen hömppään. Niinpä tiedustelimme heti lentokentällä oppaaltamme, että voisimmeko vaihtaa retken käyntiin päiväntasaajalla. Oppaasta paistoi pieni järkytys, kulttuurikierroksen vaihtaminen lavuaarin katseluun. Turisteille annetaan, mitä turistit haluavat ja retken vaihto onnistui.
Päiväntasaajalla - kirjaimellisesti
Päiväntasaajan nähtävyytenä on maan pyörimisliikkeestä johtuvan coriolisvoiman vaikutukset. Tästähän on vähän ristiriitaista tietoa, että mikä on eniten vaikuttava tekijä siihen, että mihin suuntaan vesi poistuessaan lavuaarista pyörii. Mutta minä uskon corialisvoiman vaikutukseen. Eteläisellä pallonpuoliskolla samasta lavuaarista vesi pyöri myötäpäivään ja samasta lavuaarista pohjoisella vesi pyöri vastapäivään ja päiväntasaajalla se hulahti pyörimättä lävitse. Nyt on teidänkin aika uskoa coriolisvoimaan: ystäväni kuvasi todistusaineistoa.
Näin se vesi kiertää myötäpäivään. Tarkkaile lehtiä!
Ja nyt päivätasaajalla vesi tuleekin suoraan lävitse.
Lähestulkoon yhtä kiehtovaa on se, että coriolisvoimien ansiosta keitetty kananmuna on suhteellisen helppo asettaa naulan kannan päälle. Todella tarpeellinen taito! Meikäläinen oli se turistiryhmän toinen, joka otti heti tämän taidon haltuun ja sain siitä diplominkin. Olen nyt diplomimunanasettelija :)
Coriolisvoima vaikuttaa myös ihmiseen. Päiväntasaajalla ei ole helppo tehdä tasapainoa vaativia liikkeitä. Me ei olla mitään eilisen teeren tyttöjä näissä tasapainoiluhommissa. Siinä, missä tavallinen turisti yritti seistä yhdellä jalalla, meikät veti homman ihan eri sfääreihin. Kuka muu muka?
Varsinainen koitos oli kävellä silmät kiinni tuota viivaa pitkin niin, että jalka tulee aina toisen eteen. Sekin me suoritettiin tuosta vaan. Siitäkin olisi videomateriaalia :D
Oppaamme oli mennyt jonnekkin nurkkaan häpeämään meitä, mutta onnistuimme löytämään hänet paluumatkalle :D :D Että sellainen oli Quiton turistikierroksemme
***
Tässä vaiheessa minut hyvin tuntevat tietäisivät kysyä, että jätinkö todellakin koko vanhan kaupungin ja kaikki kirkot väliin? (Diplomimunanasettajan lisäksi olen myös kivikasabongauskuningatar). Ehdimme tekemään kävelykierroksen kevyessä vesisateessa ja toki ratsaamaan sen pääkirkon Iglesia de La Compania de Jesusin ja toisenkin kirkon. Paluumatkalla päiväntasaajalta kävimme vielä ihailemassa näköaloja. Joten ihan Quito ei jäänyt pelkiksi lavuaareiksi.
Vanha kaupunki:
Näköalapaikalta:
Iglesia de La Compania de Jesus:
Kuvaus sisällä oli kielletty, kuva lainattu https://en.wikipedia.org/
