Ravintolapäivästä ja kotikokkauksista

Ravintolapäivä
Vaikka ravintolapäivä on minulle erittäin mieluinen konsepti, en ole silti ikinä osallistunut siihen. Pojat ovat korjanneet tilanteen kerralla kuntoon. He eivät osallistuneet syömällä vaan pyörittämällä Kepposten Pullaa ja Mehua! Sillä välin, kun me miehen kanssa huitelimme Italiassa, lapset leipoivat babysitterin valvovan silmän alla pullaa ja pistivät ravintolapäivänä oman putiikin pystyyn. Omat tuotteet oli luonnollisesti koemaisteltu ja erinomaiseksi todettu, samoin kuin kaupan mehu :) Kaikki myyntiin saakka päässeet pullat menivät nopeasti kaupaksi. Hyvä Kepposten Pulla ja Mehu!

Strategia oli: esikoinen leipoo, keskimmäinen avustaa ja kaataa mehua ja kuopus pienimpänä toimii myyjänä ja yrittää kerätä söpöys-pisteillä asiakkaat kiskalle.

Harmillisesti Kepposten Pullasta ja Mehusta ei ole yhtään kuvaa. Kuvituksena toimikoon poikien äitienpäivänä mummilassa toteuttamat vohvelikestit.

Äitienpäivävohvelit

Kananmunien rikkominen on tarkkaa hommaa

Rva Kepposen erinomaiset keitokset
Meillä pojat ovat alkaneet pisteyttämään heille tarjottavia ruokia. Esikoiselta saa aina hyvät pisteet eli 9 ja 10 väliin. Tämä on välillä aiheuttanut poikien kesken närää. Kuinka joku kehtaa tykätä pikkuveljien inhokkiruuista! Lisäksi heitä ilmeisesti ärsyttää se, että valitettavan usein tulee tokaistua, että onpa hyvä, että edes joku osaa arvostaa äidin valmistamia ruokia.

Keskimmäinen esikoiselle: Miten sä voit aina tykätä jokaisesta ruuasta?
Minä kerjäten kiitosta: Ehkäpä siksi, että äiti on niin hyvä kokki.
Esikoinen: Välillä se johtuu ihan vaan siitä, että mulla on niin kova nälkä, ettei ole juuri väliä, että mitä on ruuaksi.

Kiitos keittotaitoni arvostuksesta ;)

Kirsikankukkajuhla

Helsingin Roihuvuoressa on hieno kirsikkapuisto sekä japanilainen puutarha. Kirsikkapuistossa vietettiin tänä vuonna kahdeksansia kirsikankukkajuhlia eli hanamia. Se on mukava koko perheen ilmainen tapahtuma. Treffasimme juhlissa ystäväperheen, katselimme budolajien esityksiä ja taikorummutusta, pidimme piknikin, jota täydensimme kojuista myytävillä japanilaisila herkuilla. Jos pojilla on jotain jäänyt mieleen aikaisemmilta vuosilta, niin se on japanilaiset limsat. Ne avataan muovipalikalla ja aina kuohuu :) Pulloissa on sisällä lasikuula, joten jos hörppii liian ahneesti loppuu limsan tulo pullosta.

Sää oli tänä vuonna vaihteleva, välillä paistoi lämpimästi ja välillä ripsi vettä. Automatkalla koimme raekuuronkin. Edellispäivän sateesta ja kovasta tuulesta huolimatta kirsikkapuut kukkivat vielä upeasti. Suosittelen käymään kirsikkapuistossa tai japanilaisessa puutarhassa nyt kun kukinta on upeimmillaan. Vuosi sitten toukokuu oli yllätyslämmin ja kirsikankukkajuhlan aikaan kaikki puut olivat jo päättäneet kukintansa.

Limsojen lisäksi ostimme yakitoria eli kanavartaita. Yakitorikastike kävi erinomaisesti yhteen kaupan lihapullienkin kanssa :)

The limsat

Ajattelin, että nytpä saan kivoja kuvia pojista kirsikankukkien keskellä. Kävi joku ajatusvirhe :D Alla yksi parhaimmista kuvista :D :D Siinä sentään jokainen poika on kasvot melkein kameraan päin.

Osa hanamin juhlijoista tulee paikalle pukeutuneena. Tänä vuonna pukuagentit olivat valinneet 15 pukua lavalle esiteltäväksi. Lopuksi vielä pieni pukukavalkadi.

Japanista tilattu puku 

Itse valmistettu 

Itse valmistettu 

Itse valmistettu

Synttäreiden sijasta poikien liikuntatapahtuma

Viime viikolla vietimme keskimmäisen kaverisynttäreitä. Pojan toiveena oli kutsua kaikki oman ykkösluokan pojat ja vielä kaksi muuta kaveria. Vierasmäärän rajaaminen osoittautui hankalaksi, sillä tyttövaltaisella luokalla poikia on oman poikani lisäksi 8. En hyväksy synttäreillä käytävää valtapeliä ja haluan omalta osaltani kitkeä sitä pois. En pidä siitä, että jätetään yksi tai pari kutsumatta. Koulukiusaajaa tai pyöränkumin puhkojaa ei tarvitse tasapuolisuuden nimissä kotiinsa kutsua, mutta pääsääntönä minulla on että porukasta ei saa eristää. Keskimmäinen on koulun jälkeen leikkinyt ihan jokaisen luokkakaverin kanssa. Rajaamisyrityksistä ihan pieniin juhliin ei tullut mitään, joten päätimme kutsua 10 poikaa.

Olemme aikoinaan tehneet päätöksen, että jokainen lapsi saa kahdet ulkoistetut synttärit. Olisi tehnyt mieli livetä päätöksestä, mutta esikoinen olisi ollut katkera seuraavat 10 vuotta ;) joten edessä oli kotisynttärit, ellen keksisi jotain muuta selvästi hoplopeja ja vastaavia edullisempaa.

Tsekkailin asukaspuistoja ja muita edullisia vuokratiloja, mietin erilaisia ohjelmavaihtoehtoja ja sitten sain varsinaisen kuningasajatuksen. Keskimmäinen on ihan älyttömän innostunut liikuntaleikeistä ja pallopeleistä ja moni kaveri tuntuu olevan samaa maata. Järjestämme perinteisten synttäreiden sijasta pojille liikuntatapahtuman! Keskimmäisen koulu on pilottikoulu, josta saa vuokrata tiloja suoraan rehtorilta. Liikuntatilojen varaus piti valitettavasti hoitaa Opetusviraston kautta, mikä vaati oman byrokratiansa ja parin viikon odottelut. Hinta oli muistaakseni hiukan yli 25€/tunti.

Saimme varattua liikuntasalin kahdeksi tunniksi, josta vieraiden kanssa vietimme 1t 45min. Rehtorin luvalla saimme käyttää koulun paksuja jumppapatjoja, sählymaaleja ja pehmopalloa. Vieraat toivat omia sählymailoja ja naapurostosta lainasimme lisää.

Ohjelmana oli:
1. polttopalloa - tuo ikuinen kestosuosikki
Keksimme myös uuden version, jossa lopuksi pelataan kahdella pallolla :)

2. Rva Kepposen lentokuperkeikka- ja volttikoulu
Näimme lennokkaita suorituksia ja jopa voltteja ja huikeita pituushyppyjä. Jollain oli seuraavana päivänä kädet hellänä :D

3. Mustekalahippa
Tätä leikittiin jo minun lapsuudessani

4. Jäätelötauko ja pikainen lahjojen anto
Hra Kepponen kuuli lausunnon "Mä arvasin, että on pakko olla jätskiä. Ei voi olla synttäreitä ilman jädeä" :D Muuten tarjoilu koostui hedelmistä.

5. Sählyturnaus
Liikaa voitolle pääsevä joukkue joutui ottamaan minut tasoituksena ;) Mutta totesin sählyn olevan liian raskasta ja vuoro menikin Hra Kepposelle

Olin jo kutsuissa kertonut, että perinteisten synttäriherkkujen sijasta on tarjolla juotavaa ja hedelmiä. Liikuntasali on tarkoitettu liikuntaan eikä siellä saa syödä. Hedelmät maistuivat lyhyillä tauoilla eikä kuulunut yhtään valitusta siitä, että tarjolla ei ollut karkkia. Hra Kepponen tosin kuuli lausunnon jäätelöistä :D

Hedelmävati

Sitä en kertonut tarjoilusta ennakkoon, että kotiin lähtiessä saa vähän perinteisiä synttäriherkkuja mukaan :) Tigerista löytyi kivoja pusseja pienelle yllätykselle. Sinne sujahti hauska hampurilaisaiheinen pyyhekumi, kynä ja suklaata. Tigerista ostin myös ihanan värikkäitä pahvirasioita popcornille ja irtokarkit sujahtivat mukeihin. Harmillisesti unohdin kuvata lähtöherkut.

Lahjapussit

Synttärit sujuivat todella mukavasti. Kaikki olivat innokkaasti leikeissä ja peleissä mukana. Pojat kuuntelivat hyvin ohjeita, vaikka en edes löytänyt pilliäni. Salista poistui punaposkisia ja hikitukkaisia poikia. Aika loppui vähän kesken, toinen sählymatsi uusilla joukkueilla olisi mennyt kevyesti. Sankari itse tykkäsi liikuntatapahtumasta todella paljon! Vähäinen herkkujen määrä ja perinteisten ohjelmanumerojen (onginta, leikit) puuttuminen ei tuntunut missään.

Aivan kylmiltään en liikuntatapahtuman järjestämiseen lähtenyt. Olen nuoruudessani ohjannut 10 vuotta erilaisia lasten, nuorten ja aikuisten tunteja ja käynyt aiheeseen liittyviä kursseja. Perinteisen liikuntaleikit ja pallopelit sujuvat ilman kokemustakin.

Polttopallo menossa

Kuopus maalivahtina sählyssä

Kamera ei tosiaankaan pysynyt mukana sählyssä :)

Dubrovnikin reissu

Palaan vielä tekstin kera Dubrovnikin matkaan. Kuten jo aikaisemmin hehkutin, kaupunki on juurikin niin kaunis ellei jopa kauniimpi kuin turistioppaat väittävät. Ihana vanha kaupunki ja huikean sininen meri tekevät Dubrovnikista aivan erityisen.

Matkailijat ovat löytäneet Dubrovnikin. Sesonki on noin pääsiäiseltä marraskuuhun saakka ja kesäkuukausina se on erityisen kiihkeä. Itse en haluaisin matkustaa Dubrovnikiin sesongin kiihkeimpinä kuukausina. Kaupunkiin tulee päivävierailulle muiden matkailijoiden lisäksi tuhansia risteilymatkustajia, joiden laiva pysähtyy päiväksi Dubrovnikiin. Jo toukokuisena lauantaina saimme maistiaisen tungoksesta, kun 5000 risteilymatkailijaa saapui kaupunkiin. Huh, ei sovi minulle.

Mielestäni vanhan kaupungin näkee hyvin päivässä, toisaalta se on niin suloinen, että sielä voi kuljeskella päiväkaupalla. Pienillä kujilla on turistikauppoja, kahviloita ja ravintoloita. Ylös muurille pääsee kävelemään ja sitä pitkin voi kiertää koko vanhan kaupungin. Matkaoppaissa varotellaan, että kesäkaudella muurilla tulee kuuma, koska varjoa ei juuri ole. Lisäksi voi tutustua merihistorialliseen museoon, kirkkoihin ja luostariin. Tai tehdä niin kuin me eli vaellella päämäärättä pitkin viehättäviä kujia, ruokailla ja istua merimaisemabaareissa.

Lounas vanhassa kaupungissa, annos yhdelle n. 23€. Yksi kala jäi kokonaan syömättä.

Tämä baari ei mainostanut kateettomasti näköalojaan 

Dubrovnikissa on monenlaisia retkiä tarjolla, melojien lisäksi näimme segway-retkeläisiä

Vanhassa kaupungissa kannattaa kävellä myös iltaisin. Se on erittäin tunnelmallisesti valaistu. Oman jännän fiiliksensä hämärtyvässä illassa tuo kaupungin yllä parveilevat linnut. Ravintolat ja turistikaupat ovat pitkään auki.

Ostoksista kiinnostuneille Dubrovnikilla ei ole toistaiseksi juuri annettavaa. Vanhassa kaupungissa on perinteisiä turistipuoteja, joissa myydään matkamuistoja, sisustustavaraa ja koruja. Lapadin kaupunginosassa oli muutamia vaatekauppoja. Isompi ostoskeskus on kuulemma vasta rakenteilla.

Omien kokemusteni perusteella on kehuisi Dubrovnikia miksikään kulinarismin mekaksi. Tarjolla on paljon kalaa ja äyriäisiä. Kala grillataan usein kokonaisena ja fileoidaan pöydässä. Tällöin se jää helposti hyvin mauttomaksi. Tilasimme kahteen pekkaan 1,3kg hummerin ja pettymykseksemme sen tykötarpeet eli pasta ja kastike eivät tehneet raaka-aineelle lainkaan oikeutta. Pettymyksiä olivat sekä Posat että Otto Taverna. Parhaan illallisen söimme Gusta messa. Aivan huikea kokemus oli Hotel Moren Cave Bar. Cave Bari on kirjaimellisesti luolassa ja sen edessä on upea terassi meren päällä.

The Cave Bar 

Lasilattia on rakennettu meren päälle. Pöydän alta voi pudottaa korkkasinsa mereen :)

Matkaseurani arvostaa hyviä hotelleja ja päädyimme 100 vuotiaaseen tosin sisältä täysin uudistettuun Hotel Excelsioriin. Sieltä oli huikeat näkymät vanhaan kaupunkiin ja lyhyt kävelymatka. Näköalojen ja sijainnin lisäksi hotellin valttina oli hieno uima-allasosasto. Respalta oli välillä hukassa palvelualttiuden lisäksi työntekijätkin :(

Excelsiorin aurinkoterassi - meikä voi vain todeta että ooh, mikä paikka

Excelsiorin hulppea uima-allasosasto 

Hotellin aamupala oli erinomainen. Buffeen lisäksi listalta sai tilata munakkaita, puuroa, erikoiskahveja ja mehuja.

En sitten ottanutkaan kaurapuuroa :D

Hintatasoltaan Dubrovnik ei enää ole edullinen, hinnat alkavat lähestyä länsi-eurooppalaista tasoa etenkin vanhan kaupungin osalta. Matkan järjestimme itse. Suoria lentoja tarjoaa sekä Finnair että Norwegian. Oman kokemukseni perusteella, mitä aikaisemmin varaa sen edullisemmat lennot saa. Sama koskee hotelleja. Vanhan kaupungin hotellit ovat mielestäni kalliita. Pienemmällä kustannuksella löytyy hotelleja esim. Lapadin alueelta. Se on hyvin kaunista aluetta, siellä on pieni kaupungin ranta (joka kaipaisi kohennusta), paljon ravintoloita ja paikallisbussilla pääsee näppärästi vanhaan kaupunkiin.

Tekemistä riittää. Kaupungilla kävelyn lisäksi Dubrovnikista voi ostaa erilaisia retkiä rannikon saarille, muille lähialuille tai naapurimaihin. Me vietimme koko päivän retkeillen ihastuttavassa Montenegrossa. Toki uiminen ja auringonotto on mahdollista Dubrovnikissa. Merivesi on todella kirkasta ja houkuttelee pulahtamaan. Kroatian rannat ovat kivisiä ja Dubrovnik ei ole poikkeus, mikä kannattaa muistaa, jos suunnittelee matkaa lasten kanssa. Englannilla pärjää hyvin.

Todella mielelläni lähtisin uudestaan. Hieno reissu! Tämä oli hemmottelua parhaimmillaan.

Onnellinen matkailija odottelee ruokalappu kaulassa hummeripastaa

Kiitos matkaseuralle!