Ympärillä tohistaan joulua. Olen ollut tähän saakka joulustressivapaalla vyöhykkeellä. Nimittäin minulla ei ole ollut yhtään aikaan miettiä joulua. Mies on ollut kohta taas viikon reissussa. Vaikka minulla oli ma-ke apuna mummi ja isotäti en ole vielä kyennyt siihen vaiheeseen, että olisin tehnyt edes listaa jouluhommista. Listan ensimmäisenä olisi ehdottomasti Halloween-hämähäkin poistaminen lastenhuoneen ovesta :)
On tämä taas ollut aika matalakiito viikko. Maanantaina perkasin yli 400 lukematonta sähköpostia. Samalla katselin, että eihän se kalenteri niin pahalta näytäkään. Maanantai-iltana selvisi, että keskimmäisen joulujuhla on tiistaiaamuna samaan aikaan palaverini kanssa. Mummi ehti juhlimaan. Keskiviikkona olimme heti aamusta kuopuksen joulujuhlissa ja illalla esikoisen koululuokan pikkujouluissa. Isotäti paistoi koulun nyyttäripöytään jossain välissä satsin joulutorttuja. Illalla selvisi, että täpötäydestä kellarista pitää saada vielä esikoiselle pulkka aamuksi kouluun. Torstain kruunasi asiakaspalaveri etänä klo 20-23. Olin niin väsynyt, että joudun vetämään kofeiinitankkauksen kolmella tabletilla illan kuluessa. Yöunien laatuun kohtuuton kofeiinin tankkaus ei vaikuttanut lainkaan, aamulla tosin oli selässä kipupiste, mikä johtui siitä legoukosta, jonka päällä tulin nukkuneeksi.
Tänään lähdin aamulla kiireellä ajamaan palaveriin. Buffet-lounasta syödessäni muistin, että joku jäi aamulla ruuatta. Nimittäin kilpikonna. Tulin suoraan lounaalta kotiin etätöihin ja ruokkimaan elukkaa. Kilpikonna makasi tyhjän ruokakuppinsa päällä. Kun siivosin jätökset ennen ruuan antamista, kilppari katsoi asiakseen sähistä minulle. Olin toki kyseisen mielenilmauksen ansainnut ;) Tuollainen yksinkertainen elukkakin on selvästi oma persoonansa.
Täysin ansaitsemattoman mielenilmauksen kohteeksi oli joutunut kuopuksen päiväkotiryhmän lapsen isovanhempi. Herttainen ja kiltti kuopukseni oli yrittänyt potkia isoisää päiväkodin pihalla, eikä ollut pyynnöistä/määräyksistä huolimatta lopettanut (osan aikaa pahanteossa oli ollut kuopuksen paras ystävä). Lapsilla -etenkin pojilla- suurimmalla osalla teetättää jossain vaiheessa jotain typerää. Olin silti järkyttynyt. Mikä oikein meni herttaiseen lapseeni?!
Viikon tympein homma on se, että isotäti oli huomannyt pyykkiä pestessään, että pesukoneemme oli vuotanut. Rakkine on uskollisesti palvellut minua 90-luvun alkupuolelta saakka. Ilmeisesti jouluvalmistelujen edelle ajaa pesutornin purkaminen ja uuden pyykkikoneen hankkiminen.
Töissä on vähän kettuilun makua. Asiakas laittoi tarjouksen palautuspäiväksi 24.12. Kyseissä maassa vähemmistö kuitenkin viettää joulua, että ei se ihan tuntematon ilmiö ole... Ennakoin pientä paniikin makua to-pe.
Toisaalta en ole mitenkään kova laittamaan joulua. Mulla on taas täksi jouluksi hyvät perustelut, että miksi ei ole tehty suursiivousta, miksi pöydässä on vähäisesti jouluisia ruokia, miksi en ole kokeillut mitään uutta ruokaa juhlapöytään, miksi ulkovalot ovat ripustamatta ja jouluverhot ostamatta. Oikeastaan on ihan pikkuisen vapauttavaa, että on syy olla joulustressaamatta ;)
Palaan viimeiseen lauseeseen sitten ensi viikolla, kun auto ei mahdu kauppakeskuksen parkkiin ja hiki valuu selkää pitkin kaupassa lahjoja ja ruokaa jonottaessa. Viimeiseen saakka, yritän ottaa iisisti.
14. joulukuuta 2012
12. joulukuuta 2012
Joulusukka 11.12.2012
Eilen joulusukasta tuli tehtäväksi askarrella omatekoinen koriste joulukuuseen. Joulutonttu oli etukäteen suunnittelut kolme eri tyyppistä koristetta, joista esikoinen voisi valita mieleisensä ja minä kävisin ostamassa valinnan mukaiset tarvikkeet.
Poika innostui kovasti tehtävästä ja halusi ehdottomasti tehdä kaikki koristeet. Tarvikkeita löytyi kaupasta vain kahteen malliin.
Ensimmäinen malli oli helppo ja kiva tehdä. Keskimmäinen tuhersi itkua vieressä, koska hänkin halusi tehdä joulukoristeen. Niinpä koristeita syntyi kerralla kaksi, olimme reiluja :) Pojat haluaisivat tehdä näitä lisää. Meillä oli niin hiljaista näitä tehdessä - helmien pujottelu on zeniläistä hommaa.
Malli on varsin simppeli. Koristeessa on 20 vahahelmeä pujotettuna rautalankaan. Lopputulos on väännetty sydämen muotoiseksi. Rautalangat päät on kätketty punaisen nauhan ja rusetin alle. Rautalangan päättelyssä ja rusetissa pojat tarvisivat apua.
Alkuperäisenä suunnitelmana oli käyttää pieniä punaisia puuhelmia, mutta joku oli rohmunnut kaupan tyhjäksi. Niinpä tuli "fiinimpiä" vahahelmiä.
Puolet luukuista on avattu. Ainoastaan jouluisen elokuvan tai kirjan lukeminen on aiheuttanut rähinää. Tämän askartelun osalta oli ensimmäinen luukkukateusepisodi.
Poika innostui kovasti tehtävästä ja halusi ehdottomasti tehdä kaikki koristeet. Tarvikkeita löytyi kaupasta vain kahteen malliin.
Ensimmäinen malli oli helppo ja kiva tehdä. Keskimmäinen tuhersi itkua vieressä, koska hänkin halusi tehdä joulukoristeen. Niinpä koristeita syntyi kerralla kaksi, olimme reiluja :) Pojat haluaisivat tehdä näitä lisää. Meillä oli niin hiljaista näitä tehdessä - helmien pujottelu on zeniläistä hommaa.
Malli on varsin simppeli. Koristeessa on 20 vahahelmeä pujotettuna rautalankaan. Lopputulos on väännetty sydämen muotoiseksi. Rautalangat päät on kätketty punaisen nauhan ja rusetin alle. Rautalangan päättelyssä ja rusetissa pojat tarvisivat apua.
Alkuperäisenä suunnitelmana oli käyttää pieniä punaisia puuhelmia, mutta joku oli rohmunnut kaupan tyhjäksi. Niinpä tuli "fiinimpiä" vahahelmiä.
Puolet luukuista on avattu. Ainoastaan jouluisen elokuvan tai kirjan lukeminen on aiheuttanut rähinää. Tämän askartelun osalta oli ensimmäinen luukkukateusepisodi.
11. joulukuuta 2012
Joululahja Hänelle
*** Hra Kepponen - älä lue tätä postausta***
Kuten viime vuonna jo tilitin, olen huono hankkimaan lahjoja. Syksyn mittaan olen miettinyt, että jättäisin lahjojen hankkimisen tänä vuonna väliin suurimmaksi osaksi. Aikuisille on niin vaikea keksiä sopivia lahjoja! Olen miettinyt, että lahjojen sijasta järjestäisin aikuisille helmiherkuttelut kotonani tai ravintolassa.
Kun jouluaatto lähenee, niin päädyn kuitenkin perinteisiin tavaralahjoihin (ja pieneen paniikkiin).
Vaikein lahjottava on mieheni. Olen haastatellut työkavereitani kerätäkseni lahjaideoita. Alla suosikkini
1. Lämpimät lasketteluhanskat
Tai miksei hiihtohanskat tai kunnon nahkahanskat.
Kuvissa Hestra lasketteluhanskat sekä talvihanskat (ainakin Partioaitta myy). Kuvat lainattu Partioaitalta.
2. Laadukas kaulahuivi
Laadukas kaulahuivi talveen pehmestä ja kevyestä materiaalista - kahsmiria tai silkki-villasekoitetta.
Kuvan tyyriit kashmir-huivit myy Peter Hahnin verkkokauppa.
3. Sarjakuvaa
Sarjakuvaa on saatavilla muutakin kuin Aku Ankkaa ja Tinttiä (vaikka hyviä nekin ovat). Sarjakuvaa tulee harvoin ostettua, vaikka molemmat miehen kanssa pidämme monista sarjakuvista. Hyvä puoli on, että ei tarvitse lukea kerralla loppuun :)
Kuten viime vuonna jo tilitin, olen huono hankkimaan lahjoja. Syksyn mittaan olen miettinyt, että jättäisin lahjojen hankkimisen tänä vuonna väliin suurimmaksi osaksi. Aikuisille on niin vaikea keksiä sopivia lahjoja! Olen miettinyt, että lahjojen sijasta järjestäisin aikuisille helmiherkuttelut kotonani tai ravintolassa.
Kun jouluaatto lähenee, niin päädyn kuitenkin perinteisiin tavaralahjoihin (ja pieneen paniikkiin).
Vaikein lahjottava on mieheni. Olen haastatellut työkavereitani kerätäkseni lahjaideoita. Alla suosikkini
1. Lämpimät lasketteluhanskat
Tai miksei hiihtohanskat tai kunnon nahkahanskat.
Kuvissa Hestra lasketteluhanskat sekä talvihanskat (ainakin Partioaitta myy). Kuvat lainattu Partioaitalta.
Laadukas kaulahuivi talveen pehmestä ja kevyestä materiaalista - kahsmiria tai silkki-villasekoitetta.
Kuvan tyyriit kashmir-huivit myy Peter Hahnin verkkokauppa.
3. Sarjakuvaa
Sarjakuvaa on saatavilla muutakin kuin Aku Ankkaa ja Tinttiä (vaikka hyviä nekin ovat). Sarjakuvaa tulee harvoin ostettua, vaikka molemmat miehen kanssa pidämme monista sarjakuvista. Hyvä puoli on, että ei tarvitse lukea kerralla loppuun :)
4. Laadukkaat kuulokkeet
Olen jo vähän oikeastaan päättänyt, että hankin miehelle erityisen hyvin lentomatkustamiseen sopivat vastamelukuulokkeet (voisin sitten välillä itsekin lainata niitä reissuun :) ). Hankinnan ongelmana on se, että minkä tuotteen valitsisin. Vastamelukuulokkeiden hintahaitari on aikamoinen: 40-370€. En todellakaan ole hifisti ja en ymmärrä juuri mitään kuulokkeiden teknisistä kuvauksista. Tämä idea voi siis kaatua valinnan vaikeuteen.
Harkinnassa on Sonyn MDR-NC100D tai Sennheiser PXC 250. Tai jos pankkitilin saldo näyttää heikolta, niin Creative HN-900.
Jos jollakulla tietäväisemmällä on hyviä kuulokevinkkejä, niin vastaanotan niitä kiitollisena. Valitettavasti parhaimmat ja kalleimmat Boset jäävät kauppaan :(
Mitä sinun puolisosi saa joululahjaksi?
9. joulukuuta 2012
Lomafiiliksiä Israelista
Palasimme tänään keskimmäisen kanssa lomalta kotiin. Loma oli varsin onnistunut ja tarjosi molemmille mukavia juttuja ja unohtumattomia kokemuksia.
Minä muistelen Petran upeita maisemia, poika muistelee pomppuista hevoskärrykyytiä siellä. Minä muistelen erinomaista risottoa, poika allasbaarin hodareita. Minä muistelen punaisen meren lämpimiä laineita, poika muistelee pierupantterileikkiä kylpyammeessa :D
Lomasäät eivät olleet täydelliset. Lomaviikolle osui kaksi täysin pilvistä päivää, joista toinen oli viileäkin. Marraskuun alussa aurinko oli paistanut vielä kuumasti ja lämpöä oli ollut päälle kolmenkympin. Paremmat lomasäät meille on osunut Kanarialla, mutta ihan kohtuulliset nämäkin olivat.
Hotelimme oli Isrotel Royal Garden. Se oli hyvin varusteltu, siisti, mutta ikä alkoi jo näkyä. Huoneisto oli tilava ja minikeittiön varustelu hyvä. Meillä oli näköala rakennusten väliseen rehevään puistoon. Aamuisin katselin, kuinka vihreät papukaijat lentelivät palmusta toiseen. Ihana aloitus päivälle :)
Pientä miinusta siitä, että näimme huoneistossa muutaman hyönteisen ja liskon. Varsinainen jupinan aihe on lämmitetyt uima-altaat. Vesi oli todella kylmää! Yhdessä altaassa en pystynyt uimaan lainkaan.
Eilat on virkeä turistikohde, jossa suurin osa turisteista vaikutti olevan paikallisia. Paikallisasutus sijaitsee turistikeskuksen ulkopuolella. Palveluja on joka lähtöön ja shoppailumahdollisuudet ovat hyvät. Paikallisten englannin taito on hyvin vaihtelevaa, huonolla tuurilla voi sattua tarjoilija, joka ei osaa lainkaan englantia tai hotellin respa ei ymmärrä kellonaikoja. Palvelu on hiukan jäykkää ja hidasta. Lapsiin -myös meluisiin ja juokseviin- suhtauduttiin joka paikassa mukavasti.
Eilatin hintataso on lähelle Suomen hintatasoa. Ravintolaruokailu tekee siis kunnon loven lomabudjettiin. Turistialueen minimarkettien hintataso on kuulemma melkein tupla paikallisten käyttämiin ja valikoimiin kuului vähäisesti tuoretuotteita. Ravintolaruoka oli aina tuoretta ja kunnolla valmistettua. Itse pidin erityisesti paikallisista salaateista. Pastat ja pizzat eivät olleet kummoisia. Söimme pari kertaa yhdessä Eilatin turistialueen parhaista ravintoloista, joka oli hyvä. Mitään sellaista ruokailukokemusta, että olisin halunnut nuolla lautasen ei kohdalle osunut. Ehdotonta plussaa siitä, että jäätelö uskaltaa syödä rantakadun kioskeistakin.
Minä muistelen Petran upeita maisemia, poika muistelee pomppuista hevoskärrykyytiä siellä. Minä muistelen erinomaista risottoa, poika allasbaarin hodareita. Minä muistelen punaisen meren lämpimiä laineita, poika muistelee pierupantterileikkiä kylpyammeessa :D
Petraan johtava Siq-sola
Lomasäät eivät olleet täydelliset. Lomaviikolle osui kaksi täysin pilvistä päivää, joista toinen oli viileäkin. Marraskuun alussa aurinko oli paistanut vielä kuumasti ja lämpöä oli ollut päälle kolmenkympin. Paremmat lomasäät meille on osunut Kanarialla, mutta ihan kohtuulliset nämäkin olivat.
Hotelimme oli Isrotel Royal Garden. Se oli hyvin varusteltu, siisti, mutta ikä alkoi jo näkyä. Huoneisto oli tilava ja minikeittiön varustelu hyvä. Meillä oli näköala rakennusten väliseen rehevään puistoon. Aamuisin katselin, kuinka vihreät papukaijat lentelivät palmusta toiseen. Ihana aloitus päivälle :)
Pientä miinusta siitä, että näimme huoneistossa muutaman hyönteisen ja liskon. Varsinainen jupinan aihe on lämmitetyt uima-altaat. Vesi oli todella kylmää! Yhdessä altaassa en pystynyt uimaan lainkaan.
Niin houkuttelevaa, mutta liian kylmää!
Pienihän tuo lisko on, mutta pelästyin kun tuollainen kaveri pinkaisi liikkeelle sukkien seasta
Eilat on virkeä turistikohde, jossa suurin osa turisteista vaikutti olevan paikallisia. Paikallisasutus sijaitsee turistikeskuksen ulkopuolella. Palveluja on joka lähtöön ja shoppailumahdollisuudet ovat hyvät. Paikallisten englannin taito on hyvin vaihtelevaa, huonolla tuurilla voi sattua tarjoilija, joka ei osaa lainkaan englantia tai hotellin respa ei ymmärrä kellonaikoja. Palvelu on hiukan jäykkää ja hidasta. Lapsiin -myös meluisiin ja juokseviin- suhtauduttiin joka paikassa mukavasti.
Eilatin hintataso on lähelle Suomen hintatasoa. Ravintolaruokailu tekee siis kunnon loven lomabudjettiin. Turistialueen minimarkettien hintataso on kuulemma melkein tupla paikallisten käyttämiin ja valikoimiin kuului vähäisesti tuoretuotteita. Ravintolaruoka oli aina tuoretta ja kunnolla valmistettua. Itse pidin erityisesti paikallisista salaateista. Pastat ja pizzat eivät olleet kummoisia. Söimme pari kertaa yhdessä Eilatin turistialueen parhaista ravintoloista, joka oli hyvä. Mitään sellaista ruokailukokemusta, että olisin halunnut nuolla lautasen ei kohdalle osunut. Ehdotonta plussaa siitä, että jäätelö uskaltaa syödä rantakadun kioskeistakin.
Paikallista kalaa ja risottoa. Erinomaista!
Muut matkalaiset kehuivat snorklausmahdollisuuksia. Itseltäni jäi kokematta. Sen sijaan ihailimme koralleja ja kaloja merenalaisesta observatoriosta ja lasipohjaveneestä. Vapaana liikkuvia delfiinejä olisi voinut katsella maksullisella riutalla.
Eilatin plussat:
+siisti kohde ja hyvä hygienia ravintoloissa
+hyvät rannat niin lapsille kuin snorklaukseen
+mielenkiintoisia retkikohteita (Petra, Jerusalem, Kuollut meri...)
+kivaa tekemistä kaupungissa
+hyvät ostosmahdollisuudet
+lyhyt lento
miinukset:
-hinnat Suomen tasolla
-kylmät uima-altaat
-epävakaa sää talvikaudella
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)