Pikaiset paitatuunaukset

Esikoisella on todella hurja kasvukausi käynnissä. Se näkyy ruokapöydässä, siellä on yksi kestonälkäinen. Se näkyy vaatteissa, varmaan kolmas osa kaapin sisällöstä on taas pieniä. Piti saada lisää paitoja. Pitäisi (ja haluaisin) harventaa kangasvarastoa, mutta nyt en vaan ehdi enkä jaksa.

Onneksi voi pikatuunata -nämä valmistuivat hetkessä.  Pojat ovat sen verran nirppanokiksi totutettuja, että pelkkä perustrikoo ei oikein kelpaa.  KappAhlin raitapaitaan kiinnitin viimeisen omatekoisen legoukkelin. Legoukkelilla oli -kääks- pinkki yläosa, siitä piti ehdottomasti tehdä poikamaisempi. Siitä tuli Darth Vader fani. Saas nähdä, mitä ukkeli pitää jatkuvasta pesusta ja rumpukuivauksesta. H&M vihreään perustrikooseen painoin nopsaan vanhalla sabluunalla mustan lentokoneen.

Keskimmäisellä päällä esikoiselta peritty lähes 2 vuotta vanha

itse painettu paita. Hyvin on Folk Art Fabric pysynyt.

Nettiputiikit ovat pullollaan syysuutuksia, olisi aika ihanaa shoppailla vähän uutta. Viimeaikaisen käytöksen perusteella on turha ostaa mitään arvokkaampia vaatteita nykyiseen kehitysvaiheeseen. *HUOH* sitten koulun alun tapahtunutta: Esikoinen kieri uuden paitansa johonkin käsittämättömään mönjään ja siitä tuli roskiskamaa. Taas on yksi takki hukassa, toivottavasti löytyy koulusta. Keskimmäinen puri ison reiän leikin tiimellyksessä esikoisen toiseen uuteen paitaan. Samainen kaveri myös niisti tyynen rauhallisesti omaan paitaansa. Kuopus veti keskimmäistä paidasta niin, että sauma ratkesi. Tällaista jengiä viitsii vaatettaa lähinnä H&Mllä.

Tai sitten mukavilla löydöillä Piilo-kirppikseltä. Poikien himoitsemien Star Wars vaatteiden lisäksi sieltä löytyy aina ajoittain kivoja vaatteita jopa koossa 140cm. Tässä on ihanat sävyt:

PS. Yritämme edelleen kasvattaa lapsia. Meillä ei ole sallittua purra, repiä eikä edes niistää vaatteisiin ;)

Kortti pojalle

Tällaisen kortin tein p*skarteluhaasteen nro 105. Haasteessa oli määrätty värit: vaaleansininen ja valkoinen ja yksi tehosteväri. Tehosteväriksi valitsin vihreän.

Leimakuvana söpöinen lohikäärme (joltain emännältä leimattu), joka on kohotarroilla kiinnitetty. Pohjaympyrät ovat todella paksua kartonkia. Taustapaperina tulostettu onnea-paperi, jossa Distressiä ja ihan uusia metallivärejäni. Metalliväreillä käsittelin myös ympyröiden reunat (eipä näy kuvassa). Viirin leikkasin pahvista ja Glossyn avulla taivutin kuperaksi. Sitten vähän dropseja koristeeksi ja valmista tuli. Sisäpuolelle tuli pari ritaria.

Keskimmäinen varasi tämän kortin itselleen, joten on se ainakin lasten mieleen ;)

Leppoisaa sunnuntaita!

ihana + ihana + ihana = ???

Esikoiseni on ihana poika.
Kiinnostunut oppimaan, kova pohtimaan ja hyvä keskustelemaan.

Keskimmäiseni on ihana poika.
Aurinkoinen, energinen ja osoittaa kiintymystään avoimesta.

Kuopukseni on ihana poika.
Vekkuli, veikistelijä, rento heppu, sylipallero.

Mitä tulee, kun ihanat lapset laitetaan yhteen? Tulee ajoittain (lähinnä välillä 7-21) sietämätön keitos huutoa ja tappelua.

Meno on päätöntä koheltamista tilanteesta toiseen. Veljesten kesken pitää kisata siitä, kuka on ekana ovella, kuka räkäisee pisimmälle, kuka tekoröyhtäisee koviten. Jokaisesta napin painalluksesta ja istumapaikasta pitää kinastella. Paras lelu on se, joka on veljellä käytössä. Leikkimielisesti "kolistellaan sarvia" eli painitaan. Sitten kohta nipistellään, raavitaan ja purraan. Ja hävinnyt osoittaa tilansa alistumisen sijasta helvetillisellä ulinalla. Kyllähän äiti-ihminen ymmärtää, että tietty määrä sarvien kolistelua kuuluu asiaan nuorilla uroksilla, mutta joku roti pitäisi tilanteeseen saada. Muuten meillä on 10 vuoden päästä lauma teinejä "leikkisästi" kuristamassa toisiaan hävityn pleikkapelin päätteeksi (ei-toivottu skenaario).

Jatkuva koheltaminen ja meteli on aikuiselle kuluttavaa, ja huonohermoiselle (kuten minä) raastavaa. Tilanteeseen ei auta neuvoksi, että keskustele lastesi kanssa. Suu vaahdossa selostamme miehen kanssa, kuinka käyttäytyä. Puhetta tehostetaan milloin minkäkin gurun neuvojen mukaisesti tuijottamalla silmiin tai mörisemällä matalalla äänellä ja konttaamalla lapsen tasolla.

Jäähypenkille pitäisi välillä olla jonotusnumero. Suosikkeleluja on jäähyllä, on telkkarirajoitetta, on leikkirajoitetta, herkkukieltoa, kaverivierailukieltoa jne. Mutta huomattavaa muutosta ei näy. Kohta olisi kiusaus hankkia pojille sellaiset koirille tarkoitetut haukkupannat. Miksei jäähypaikkaa voi eristää sähköpaimenella?

Joo, mä tiedän, että mulla on ihan normaaleja, joskin vilkkaita, lapsia. He noudattavat ohjeita kai lähes keskimääräisen hyvin (ainakin pojiksi). Enkä tiedä siitä mitään, kun lapsella on oikeasti ongelmia. Ja 10 vuoden päästä muistelen näitä ongelmia kaiholla. Mutta just nyt tässä arjessa kypsyttää.

Keinovalikoima on siis lopussa. Kaikki lailliset vinkit sopii jakaa (ja puolilailliset). Eihän tässä välillä voi olla miettimättä, että miten näistä kavereista kasvaa aikuisia ihmisiä? Kunnollisia aikuisia.

Joudun nojaamaan kokeneempien neuvoihin.

Hoitotäti: Ajattele ominaisuuksia - energinen, iloinen ja avoin. Kaikki haluttuja ominaisuuksia aikuisessa, mutta miksei lapsessa? Siksi, että aikuiset kokevat ne raskaaksi. Älä tukahduta elämäniloa liiallisten sääntöjen alle. Pojilla on raamit, kyllä se meno siitä tasoittuu.

Mummi: Lapset ovat kuin perhosia. Pitkään he ovat toukkia, ja yrität kasvattaa ja kasvattaa niitä ja hermoilet. Sitten yhtenä päivänä työntulos pulpahtaa esiin ja niistä toukista tulikin upeita perhosia.

Elämäniloiset toukkani - joudun laittamaan paljon pelkän uskon varaan, että teistä joku päivä kuoriutuu tasapainoisia ja fiksuja aikuisia. Sitä ennen -pojat, oisko mitenkään mahdollista, olla joskus edes hetki ihan rauhallisesti? Tai muuten äiti syö teidän karkit ja takavarikoi legot.*kele!

 

Oi toukkaseni, kuinka toivonkaan, että teistä kuoriutuu

onnellisia ja tasapainoisia perhosia

Kuva lainattu http://www.geo-lehti.fi/

2 x housut

Harmillisesti minulla ei ole ollut yhtään aikaa käsitöille. Kankaita on kyllä kertynyt aikamoinen pino. Ennen kesälomia valmistui kuopukselle housut Metsolan joustofroteesta. Ihastuin heti kankaaseen livenä -autot ovat ihanan suuria! Minulla on samaa kangasta vihreänäkin, mutta kyllä tuo musta on ihanampi. Vihreä päätynee yläosiksi (sitten joskus).

Mukavan slimmit housut, koko noin 100cm

Omasta kaapistani löytyi käyttämättömät villasekoitehousut. Muistan ostaneeni ne yhden myymälän lopetusalesta aika pian jonkun lapseni syntymän jälkeen ja ihan vain siitä syystä, että nappi meni kiinni (ja ale oli tosi hyvä). Lahkeet piti lyhentää, mutta lopettavan liikkeen kautta en saanut korjauspalvelua. Niinpä housut jäivät kaappiin.

Henkarilta housut pääsivät seuraavan kerran sovitukseen lyhennystä varten. Samassa tuli todettua, että housut ovat liian löysät vyötäröltä ja taas kerran reisissä on liikaa väljyyttä. Tarvittavat kavennukset oli merkitty nuppineuloin ompelukurssilla. Opettajan ajatuksena oli, että puran vyötärökaistaleen irti, teen kavennukset ja ompelen kaistaleen takaisin kiinni. Ehdotus oli minulle liian työläs ja kaitaleen siististi kiinnitys vaikutti vaikealta, niinpä laitoin housut takaisin kaappiin marinoitumaan :)

Viime viikonloppuna päätin tehdä laiskan naisen korjaukset. Minua ei haittaa, vaikka vyötäkaisteeleen tulee taakse sauma. Sivuistakin päätin kaventaa sen verran, että taskuille ei tarvinnut tehdä mitään.

Alustavat kavennukset on tehty. Täytyy tehdä vielä housuille koekäyttö, jotta tiedän, että pitääkö vyötäröä vielä yrittää saada pienemmäksi. Sovituksen perusteella istuvuus ei ole täydellinen, mutta nyt olen taipuvainen julistamaan sen riittäväksi.

Aika pimeitä tulee jo näistä iltakuvista

Housuille yläosaksi sopisi hyvin viininpunainen. Sovitin jo kerran kivaa viininpunaista paitaa ja nyt kaivelee, etten ostanut sitä. Aikaa kaupassa käymiseen on ehkä joskus ensi viikolla. Tällaisen asukokonaisuuden koostin housuille: uusi vaalea neule on ihanan pehmeä (KappAhlilta), alla punainen t-paita (Stockkan Global).

Kuvan perusteella taas jää eteen tuollaista ärsyttävää vekkiä

Tässä alkaa jo vähän poltella viikonlopun Intohimona Askartelu -tapahtuma. Heti lauantaina sinne! Toivottavasti mukavassa seurassa.