Juhlaa ja haastetta

Eilen siis juhlittiin isiä, 2v kuopusta ja 6v esikoista sukulaisten kesken. Aamupäivällä superbabysitterimme käytti pojat 2 tunnin jumpassa, jotta pienet sankarit eivät kiipeilleet seinille juhlia odotellessaan. Sillä välin ehdin kokkailla miehelleni isänpäivä brunchin ja pojat kotiintullessaan antoivat lahjansa. Esikoinen oli tehnyt hienon kassin, jossa on isin kuva. Pienemmät olivat tehneet kortit.

Illalla vihdoin juhlittiin poikia. Ihan uskomattomalta tuntuu, että kuopus on kaksi vuotta. Olisin laittanut tähän kuvan vastasyntyneestä kääröstä, mutta ei minulla ole yhtään kuvaa. Kuopus nimittäin yllätti meidät täysin syntymällä neljä viikkoa etuajassa ja aika vauhdikkaasti. Siitä enemmän joku toinen kerta.



Voi sitä hulinaa ja riemua! Sukulaisia! Mummin koira! Karkkia! Ja tietenkin lahjoja!

Kuopus istui tomerana kaikki lahja-autot sylissään ja hymyili koko naamallaan. Esikoinen sai pitkään toivomiaan legoja ja sai kummeistaan apua niiden kokoamiseen. Aikuiset sentään malttoivat istua kahvipöytään :) Tarjolla oli juustokakkua sekä mustikkapiirakkaa ja croissantteja ja karjalanpiirakoita.

Kuopus sai Tuomas-veturijunaradan. Onnistuin kokoamaan

sen, vaikka ohjeet olivat selväksi kiinaksi.

Kummit toivat muunmuassa radio-ohjattavan. 

2v ajaa sillä mukavasti.

Tämähän oli kuin jouluna, kuvassa vain osa lahjoista. 

Joskus katsellessa poikien lelumäärää iskee leluähky - lapset eivät oikeasti voi tarvita tätä kaikkea. Pidän osan leluista kellarissa ja sieltä kun hakee pidempään poissa olleen lelun, niin sehän tuntuu lähes uudelta ja innostaa heti leikkimään. Tänään ilta kului rattoisasti legoja rakentaessa

Kuopus on yleensä järkyttävän aamuvirkku. Tänä aamuna sängystä

löytyi väsynyt juhlija, joka olisi vain nukkunut ja nukkunut.

Kiitos vielä juhlavieraille!

Huomenna meno jatkuu, paikalle saapuu 9 muksua. Pitää vielä miehen kanssa hioa strategiaa sen suhteen, että kun arteenetsinnässä jaettavat 12 superpalloa ovat juhlijoiden ja omien poikien kourissa, miten niiden heittely siirretään vieraiden omiin koteihin :)

Pitkä on postaus kuin nälkävuosi, mutta heitän lisää vettä kiukaalle. Hetki elämästä blogin Jassu haastoi minut. 

1. Mitä vastasit pienenä kysymykseen - Mikä sinusta tulee isona?

Minulla ei ole ikinä ollut selkää kuvaa, mitä minusta tulee isona. Eikä ole vieläkään. Varmasti olen vastannut, että taidemaalari, opettaja, arkkitehti ja juristi. Ja kaikki meni pieleen.

2. Mitkä olivat sarjakuvien/piirrettyjen lemppareitasi?

Sarjakuvista Aku Ankka ja Asterix. Erityisen viehättynyt olin Taikaviitasta. Piirretyistä en voi mitenkään unohtaa Bernardia ja Biancaa. Kävin katsomassa sen elokuvateatterissa ja keräilin purkkatarroja. Minulla on muuten vieläkin se keräilykirja tallessa, noin vuodelta 78.

3. Lempileikkejäsi?

Pihalla leikimme muiden lasten kanssa kirkonrottaa, piilosta ja kiipeilimme joka paikassa. Sisäleikkien suosikkeja olivat barbit. Oi, kuinka pidin Barbiesta. Lisäksi olin innokas pelaamaan erilaisia lautapelejä.

4. Parhaat synttärisi ja miksi?

Kärtin pitkään ja hartaasti kaverisynttäreitä. Taisin täyttää 10v, kun sellaiset viimein sain. Muistan kuinka itse hankin palkinnot ja karkit, isi rahoitti. Suunnittelu oli ihan yhtä hauskaa kuin juhlat.

5. Mistä urheilusta pidit/harrastit?

Aloitin ala-asteella joukkuevoimistelun ja harrastin sitä aktiivisesti vielä aikuisenakin. Toinen pitkäaikainen harrastus on laskettelu. Laskettelun lisäksi pidin hiihtämisestäkin. Lyhyemmän aikaa olen harrastanut tennistä, uintia ja balettia.

6. Ensimmäinen musiikki-idolisi?

Ensimmäinen minuun vaikutuksen tehnyt artisti oli Michael Jackson. Fanittamaan saakka en ryhtynyt, vaikka kopioidun c-kasetin kuuntelin puhki. Kova fanitusvaihe tuli minullekin Dingon myötä. Kävin konserteissa ja keräilin laatikollisen tauhkaa.

7. Paras joululahjasi/muu lahja, jonka olet saanut?

Tässä on nyt vaikeuksia valita Taikatukka Barbien ja Greenhouse elektroniikkapelin välillä. Muistatteko vielä noi elektroniikkapelit Donkey Kongit ja muut? Voi sitä pelihimoa :)Valitsen kuitenkin sen Barbien. Kolmas unohtumaton on Afrikan tähti, vuodelta 77. Sillä pelataan edelleen, vaikka esikoinen hävitti Afrikan tähti kiekon -murrurrrr.

8. Mitä olisit halunnut elämässäsi tehdä, jota et vielä ole tehnyt?

Minulla on ollut mahdollisuus tehdä paljonkin asioita, mutta kyllä listaa vielä riittää ja sinne tipahtelee jatkuvasti uusia asioita.

-Haluaisin viettää vähintään 3kk jollain eksoottisella saarella. Snorklailisin, patikoisin, tutkisin luontoa
-Olisi tosi makee oppia lainelautailemaan
-Laitesukellus
-Kehitysyhteistyöprojekti
-Oppia soittamaan selloa
Ja jos siirrytään maanpinnasta poispäin niin:
-kirjoittaa kirjan
-opiskella toisen ammatin
-hallita jonkun vieraan kielen niin hyvin, että voisin simultaanitulkata

Haastan pari minulle uudempaa blogia:
-Kialan blogista Onni
-Annun blogista Jajonakinpaivana

Sitten kyllä haastan vielä
Termiittien äidin blogista Tyylikkaat termiitit
Ja Haltiakummin

Pikkujoulua askarrellen

Kokoonnuimme tänään Kätevien Emäntien kesken Leonidalle maistelemaan glögiä (ja muitakin herkkuja), kuuntelemaan joulumusiikkia ja tietenkin askartelemaan. Mirka ja Leonida olivat vauhdissa joulukorttien teossa. Itselläni on ajatuksena lähetellä pääasiallisesti kuvakorttia pojista, joten mitään paineita joulukorttiaskarteluihin minulla ei tänä jouluna ole. Kuvauspaineita sitten varmaan senkin edestä. Niinpä ajattelin tehdä myös jotain muuta kuin kortteja. Kaverin kanssa on aina kivempi puuhata, joten haastoin päivän emännän kranssin tekoon. Alla omani.

Kaikki tarvikkeet Tiimarista. Myös hopeaspray, jolla vaalea kranssi on maalattu. Kuvausjärjestely on pimeydestä johtuen aika eksoottinen -tyyny liedellä. Itse tykkään kranssista kovasti ja se päätyy ulko-oveemme. Emäntien innostamana tekaisin kolme joulukorttiakin, joista laiskuuttani otin vain "ryhmäkuvan". Oma suosikkini on vasemmalla, vaikka valmistumishetkellä en siitä juurikaan pitänyt.

Oli ihana päivä. Vielä ihanamman siitä olisi voinut tehdä vain kolme emäntää lisää. Päivän energialla jaksoin valmistella huomistakin. Nyt on kakku jääkaapissa odottamassa. Huomenna juhlitaan isiä, tasan 2v kuopusta ja päivää vaille 6v esikoista. Tuskin maltan odottaa, että mitä poikien isälle tekemistä paketeista paljastuu. Tosin salaisuuksia on jo minulle kuiskuteltu :)

Kädentaitomuistelua

Viime viikko on ollut pelkkää matalakiitoa ja tuntuu, että vauhti sen kuin vain kiihtyy. Synttärijuhlaa pukkaa. Ensin kuopus täyttää 2v ja heti seuraavana päivänä esikoinen 6v. Ensin juhlitaan sukulaisten kesken, sitten eskarikavereiden kanssa ja jos kunto antaa periksi, niin vielä kolmas kerta muiden kavereiden kanssa. Eskarilaisten bileiden teemana on kaikki "herkut" kerralla eli Pokémon-Bakugan-Halloween :)

 

Isin tekemä kutsukortti. Osaa se isikin kortteilla.

Sitten niihin kädentaitomuisteluihin, joita Mirka kirjoitteli blogissaan.

Mitä on nyt tekeillä tai mitä teit viimeksi?

Minäkin olen innokas aloittamaan, mutta aina ei riitä voimat tai innostus valmiiksi saakka tekemiseen. Tällä hetkellä kesken:

-Kuopukselle raidallinen trikoopaita, odottaa silityskuvaa tai aplikaatiota

-Itselleni se kuuluisa kesäjakku, vailla vaikeita osia

-Yksi lähes pilalla oleva naisten paita, joka odottaa ihmettä, jolla se muuttuisi paidaksi

-Lampunjalkaa ja pientä viimeistelyä vailla oleva Tiffanylasivarjostin

Millaisia muistoja sinulla on lapsuudesta käsitöihin/muihin kädentaitoihin liittyen?

Olen piirtänyt ja askarrellut ihan pienestä saakka. Paljon. Isäni on varsin taitava käsistään, piirtää ja näpertelee myöskin. Hän on tehnyt upeita käsinsidottuja muistikirjoja ja pojille Ex Librikset. Lapsuudessani mm. maalasimme öljyväreillä ja teimme puukoruja faijan kanssa. Faija on myös aika hyvä ompelemaan, mistä todistusaneistona on Barbien vaatteita. Isänisäni puolestaan vietti eläkepäivänsä maalaten suurikokoisia öljyvärimaalauksia. Varsinainen ompelutaituri oli äidinäitini, joka teki minulle muutamia aivan ihania vaatteita. Minusta oli superkivaa katsella, kun mummi ompeli vanhalla poljettavalla Singerillä. Ja olin kiusaksi saakka ruinaamassa, että mummi ompelisi Barbien vaatteita.

Oletko oppinut joltain sukulaiselta tai tutulta esimerkiksi kutomista ennen koulun käsityön tuntien alkamista?

Äidinäiti opetti minut virkkaamaan pikkutyttönä, ensin loputtoman pitkiä ketjusilmukoita ja sitten kiinteitä silmukoita.

Parasta koulun käsityön/kuviksen tunneissa?
Koulun käsityötunneilla heikkouteni oli ehdottomasti malttamattomuus. Työn olisi pitänyt edistyä nopeasti ja neuvoa olisi pitänyt saada pian. Tunneilta on jäänyt hyvin mieleen jatkuva jonotus. Alakoulun käsityöopettajasta on jäänyt jotenkin tympeä mielikuva, muistelen häntä tylynä ihmisenä. Yläasteella opettaja oli kiva ja hyvä, mutta silloin opetussuunnitelmaan kuului ihan järjettömiä tehtäviä teineille, kuten isoja kirjontatöitä. Piti kirjoa kansallispukuisen nuken kuva kankaalle helvatun ohuella langalla. Ja ennen sen valmistumista ei saanut aloittaa housujen ompelua, minkä takia monella jäikin housut kesken, mutta tulipas valmiiksi tökerö kirjontatyö. Parasta kässässä oli vaatteiden ompelu itselle.
Koko kouluajan rakastin kuviksen tunteja. Yläasteella ja lukiossa opetus oli hyvin laadukasta ja siellä pääsi kokeilemaan monipuolisesti erilaisia juttuja. Lukiossa oli mahdollisuus ottaa kuviksen lisäkursseja ja otin kaikki.

Entäs pahinta?
Käsitöissä ala-asteella opettaja jakoi välillä aika reipastakin kritiikkiä. "Ei ole siististi tehty" "hutilointia" "jos et halua seiskaa pura se" Ja kotona meno vaan koveni. Äitini jaksoi muistutella jatkuvasti, kuinka onnistuneita kaikki hänen työnsä oli ja kuinka hänellä oli kiitettävä käsitöistä. Kiitettävä olisi oikeasti kuulunut mummille, joka purki ja teki äidin työt kotona uudestaan ;) Kuviksesta mulla ei ole mitään pahaa sanottavaa. Noh, joskus olisin vaan halunnut piirtää enkä juuri sillä hetkellä lämmennyt esim. savitöille lainkaan, mutta myöhemmin olen muistellut niitäkin lämmöllä. Kuvis nyt oli vaan niin ihanaa.

Millaiset tuli ensimmäisistä villasukistasi tai lapasista?
Villasukista toinen oli koko 40 ja toinen lähemmäs kokoa 50.  Tajusin niiden heikon käyttöarvon, mutta annoin ne silti isälleni joululahjaksi. Ylpeänä.

Onko ompelukone ystävä vai vihollinen?
Riippuu täysin ompelukoneesta. Sellainen työväenopiston upea Bernina on ystävä. Omani on välillä ystävä, mutta myös vihollinen. Jos ompelun aloittaa liian reunasta se pirulainen jymäyttää langat paakuiksi. Bernina ei ole ikinä tehnyt niin. Pääasiallisesti oma koneeni on ystävä.

Isotöisin juttu jonka olet koskaan tehnyt?
En ole vielä ommellut mitään kovin isotöistä. Lähinnä lapsille paitoja, housuja ja pipoja ja jotain peruspaitaa itselleni. Kerran neuloin itselleni puseron, ehkä se on isotöisin. Tai sitten se kun tein suhteellisen ison lyijylasityön käyttäen kiskoja. Minulla hermot riittävät vain pieniin tai keskikokoisiin töihin :)

Kamalin/hienoin vaate jonka olet ommellut? 
En mä ole ommellut vielä mitään hienoa. Lasten vaatteet ovat onnistuneet kaikki ihan jees, mutta ne ovat ihan peruskauraa. Mulle on toistaiseksi haastetta peruskaurassakin. Kamalin vaate: Loppukesästä teimme Hannan kanssa minulle paitaa. Hanna nauraa räkätti sille puolijoukkueteltalle niin estoitta, että meinasin jo suuttua, että pitääkö hänen pilkata pulskaa ystäväänsä. Muakin alkoi naurattamaan siinä vaiheessa, kun tajusin että hihan kainalosaumat olivat lähempänä kyynärtaipeita kuin kainaloita. Pikkasen oli lennossa kaavan suurentaminen mennyt pieleen. Kaikenlaista koetimme keksiä puolijoukkueteltan taltuttamiseksi, mutta sanottakoon että se ei vieläkään istu päälle :D

Mitä itsetehtyä olet antanut joskus lahjaksi?
Muutamia alakoulussa tekemiäni töitä olen antanut lahjaksi, ainakin pyyhkeen ja joululiinan, jotka olivat ihan onnistuneet. Itsekseni tein äidilleni kanavatyön, jossa on ruusuja, noin 10 vanhana. Aikuisempana en ole juurikaan itsetehtyjä lahjoja antanut paitsi anopilleni. Anoppi arvostaa käsitöitä ja on niin sutjakassa kunnossa, että hänelle on helppo tehdä kaikenlaista. Ai niin, Tiffanykoristeita olen kyllä tehnyt aika paljon lahjoiksikin.


Minkä taidon käsityön/askartelun saralta haluaisit oppia?
Siisti neulekäsiala, kuosittelu, koruja haluaisin oppia tekemään, lasinsulatus olisi varmaan kivaa ja joskus tuntuu, että pieni nikkarointi voisi olla tosi hauskaa.


Millainen käsitöihin tai askarteluun liittyvä kauppa saisi sinut riehaantumaan? Mitä käsitöihin liittyvää ostit viimeksi?
Käsityö/askartelutarvikkeet ovat heikko kohtani. Kamaa kertyy. Korttitarvikkeiden edessä on välillä vaikea pidätellä itseäni. Viime aikoina olen alkanut himoita boordileikkureita tai sitten sitä Sissixiä. Kankaita ostelisin myös, jos löytäisin kivoja ja kohtuuhintaisia. Viimeksi ostin fleeceä Eurokankaasta.

Voisiko käsitöistä tulla sinulle ammatti?
Vielä lukioikäisenä haaveilin kuvataitelijan urasta, mutta sisälleni iskostunut keskiluokkaisuus ajoi minut taloudellisesti todennäköisesti kannattavampiin hommiin. Ei kaduta. Käsitöistä en ole ikinä edes haaveillut ammattina. 

Mitä projekteja on nyt suunnitteilla?
Niinkin arkinen, mutta minulle haasteellinen paitapusero.
Olen opetellut tekemään palmikkoa, kiitos vaan Linnéalle. Alla todistuainestoa. Ihan vielä en uskalla sanoa, että mikä tästä mykkyrästä tulee.

Hei sinä taitava lukija, jos et nukahtanut pystyyn, niin nappaapas tästä itsellesi muisteluhaaste :)

Äiti-poika "laatuaikaa"

Ehdin harvoin tekemään mitään yhden lapsen kanssa kerrallaan satunnaista kirjan lukemista lukuunottamatta. Olen alkanut järjestämään pieniä hetkiä, jolloin teen tai menen jonnekin vain yhden lapsen kanssa. Toistaiseksi minä valitsen ajankohdan ja tekemisen, toki lapsen toiveita kunnioittaen. Mitään ei osteta. Hoplopit ja vastaavat eivät ole vaihtoehto, niissä käydään koko jengillä.

Eilen askartelin keskimmäisen kanssa. Onnistuimme saamaan rauhallisen paikan ja seuraa menemällä Hannan ja Mimosan luokse. Olin ajatellut hamahelmiä, mutta Hannalla oli parempi idea - Tehdään autoja.

Tarvikkeina maitopurkki, limsapullonkorkkeja 4 kpl, varrastikkuja 2kpl, pilli. Paperia, tusseja, sakset, liimaa, kuumaliimalla liimasimme pullonkorkit tikkuihin, mutta voisi tehdä myös reiän. Haaraniittejä 2kpl, joita ei ollut. Siksipä kippimekanismi ei vielä toimi. Vähän liimausta ja väritystä - TADAA

Kävi onnenkantamoinen, koska pyörät pyörivät hyvin.

Tekeminen oli pikkuaskartelijasta mukavaa, etenkin kun välissä ehti leikkiäkin. Entäs sitten auto, onko se kiva? See the smile.

Auto lähti esittäytymiskierrokselle tänään päiväkotiin :) Hirveä mekkala tuli illalla kotona, koska kuopus olisi tietenkin tarvinnut myös auton. Ja esikoista harmitti periaatteesta, että miksei ollut nyt hänen vuoronsa. Meillä oli kivaa. Ehkä kaikken makeinta oli, kun tulimme kotiin ja keskimmäinen sanoi "Äiti ei mennä vielä kotiin, istutaan hetki autossa ja kuunnellaan musiikkia kahdestaan". Kotiin ei enää kävelty käsi kädessä, vaikka oli tosi pimeää, koska pikkumiehen piti juosta kertomaan veljille.

Noita autoja voisi tehdä vaikka enemmäkin. Pillimehuista saisi kivoja pikkuautoja, pyörien pitäisi ehkä olla pienemmät.

Ohjeet löytynee täältä Origamimommy
Ja Hannalta kuvakavalkadi