Minulla oli yhtenä aamuna lääkäriaika Meilahdessa. Otti koville ehtiä ajoissa paikalle enkä ehtinyt juomaan aamukahviakaan. Ilmoittautumisautomaatti sanoi tylysti, että sinulla ei ole voimassa olevia ajanvarauksia. Aloin kaivelemaan kännykkääni ja silloin satuin huomaamaan, että olin saanut tekstiviestin. Aikani oli peruutettu kaksi tuntia aikaisemmin. Aamukiireessäni en ollut huomannut viestiä. Melkein meinasi mennä kuppi taas nurin. Istuin hetkeksi aulaan miettimään tilannetta ja tajusin, että nyt minulla on kalenterissa tyhjä kolo ja siitä osa kannattaa käyttää johonkin kivaan. Vaikka pullaan :) Mietin, että menen yhteen suosikkipaikoistani pullakahveille. Sitten muistin, että olin lukenut Hesarista kahvila-arvion, jossa ylistettiin lähistöllä sijaitsevan minulle tuntemattoman kahvilan korvapuusteja. Pikainen googlaus ja olin löytänyt perustiedot Cafe Korvarista.
Cafe Korvari on Hesarin mukaan aamuvirkkujen paikka, koska siellä tarjoillaan yksi kaupungin aikaisimmista aamiaisista. Korvari on myös töölöläisten kanta-asiakkaiden paikka, mutta pullan tuoksu houkuttelee kuulemma ohikulkijoita pistäytymään sisään. Omistaja Juha Holm on pyörittänyt kahvilaa vuodesta 1990. Paikassa sijaitsi jo aiemminkin kahvila.
Sisustukselle ei ole tehty mitään. Se on täynnä 80-luvun estetiikkaa. Kahvilassa on kuvattu kohtauksia Hormonit! tv-sarjaan sekä Kuolleet lehdet elokuvaan. Kuten tuon ajan paikkoihin kuuluu, niin luettavissa on päivän iltapäivälehdet sekä Hesari. Ilahduin kovasti paperisesta iltapäivälehdestä. Minua nauratti se, kuinka ihanan vanhanaikaiselta tuntui lukea paperilehteä ja istua 80-luvulla sisustetussa kahvilassa. Oikea aikahyppy! Ainoa mistä kiitin nykyhetkeä on kiristynyt tupakkalainsäädäntö. Mieleeni tuli 80-luvun kahvila Tikkurilassa, jossa ilma oli sinisenä savusta ja hiukset piti pestä kotona kahvilavierailun jälkeen.
Olin paikalla hieman klo 9 jälkeen ja yllätyksekseni korvapuustit olivat hetkellisesti loppu. Niitä tulisi lisää saataville noin vartin päästä. Päätin odotella, juoda kahvin ja syödä karjalanpiirakan. Karjalanpiirakka oli Fazerin, päällä oli mukavan runsassuolaista munavoita. Kahvipannussa oli pohjat jäljellä ja minä inhoan sitä viimeistä kupillista, joka on yleensä kärsinyt seisottamisesta. Vatsani erittäin huonoina vuosina, nenäni kehittyi siihen, että pystyn haistamaan kahvista, että kestääkö vatsani sitä. Tämä on ihan tosi juttu. Pannu vaihtui uuteen pyytämättä ja kahvi oli hyvää.
Kahvilassa oli japanilaisia asiakkaita useampi odottelemassa pullaa ja ihmettelemässä kaurismäkeläistä tunnelmaa. Viereisen pöydän naisia hämmensin juttelemalla heille muutaman fraasin japaniksi.
Entäs sitten se kehuttu pulla? Korvapuusti on mukavan kuohkea ja hyvänkokoinen ja on ehdottomasti kehut ansainnut. Korvarilla on oikein hyvä korvapuusti. Kun nyt olen pullakriitikoksi alkanut niin totean, että Korvarin korvapuusti ei kuitenkaan ole täydellinen. Mielestäni kanelia oli saanut olla hieman enemmän. Sinänsä tämä on paljon pienempi puute kuin se, että nykyisin monesti korvapuustit ovat aivan liian kanelisia. Sokeria olisi voinut olla hieman vähemmän. Hinta-laatusuhde on kova!
Jos haluaa aikahyppäyksen 80-luvun kahvilasisustukseen, niin kannattaa nauttia pulla paikan päällä. Minä taidan nykyisin usein odottaa kahvilakäynniltä myös esteettistä tai eksoottista elämystä, niin voi olla seuraavan mahdollisuuden tullen otan korvapuustit vaan mukaan Korvarista. Minulle on osoitettu uusi aika Meilahdesta vielä toukokuulle ja yritän saada silloin hankittua korvapuustit kotiin mukaan.
Kahvilan korvapuustien menekki on Hesarin jutun perusteella niin kova, että iltapäivästä pullat saattavat olla loppuneet.
Sitten seuraavaksi kukkabongauksen kuvasaldoa. Kävimme Hra Kepposen kanssa yhtenä iltana pikaisesti piipahtamassa Torkkelinmäellä katsomassa magnolioita. Elämys alkoi jo heti autosta ulos astuessa, koska se huumaavan ihana tuoksu iski samantien sieraimiini. Ihan vaan senkin takia kannattaa mennä paikalle. Kukkien lisäksi bongasin ystäväni Marjon magnoloitten luona.
Aurinko paistoi vielä korkeitten talojen takaa jonkin verran, mikä sai ison valon ja varjon kontrastin aikaa, mikä vaikeutti kuvaamista.
Aah kukkapaljouksia 🌸🌸🌸
VastaaPoistaMinulle on monta kertaa käynyt noin että joku juttu peruuntuu yhtäkkiä tms. ja olenkin keksinyt tilalle jotain uutta, pisteet siitä sinulle!
Korvari voisi sopia minullekin kun minulla on nyt Spock-korvat 😀 ⭐️
Kivasti kerrottu raportti. Tulee mieleen että pitäisi ehkä ottaa omat kanelit ja sokerit mukaan jo ryhtyisi korvapuusteja kunnolla harrastamaan ☕️
Nuo magnoliat ja niiden tuoksu olivat huumaan ihanat.
PoistaPeruuntumista aiheutuu vaivaa ja vähän harmiakin, sitä kannattaa torjua tekemällä jotain kivaa, jos ei voi yksin noudattaa alkuperäistä suunnitelmaa.
Jos saatavilla on peruspulla tai voisilmäpulla, niin otan aina sen koemaistoon. Se on armoton testikappale, makua ei voi mitenkään parannella sokerilla ja kanelilla :)
Voi että miten kaunista siellä on. Ihanasti kukkivat mangoliapuut.
VastaaPoistaHyvin käytit peruuntuneen ajan. Korvapuustit ovat pullista parhaita.
Mukavaa viikonloppua sinulle.
Nuo Torkkelinmäen magnoliat ovat niin upeat!
PoistaPulla laimensi harmistuksen siitä, että menetin työaikaa pelkästään matkoihin yli tunnin ja joudun tekemään sen saman uudestaan. Kannatti ehdottomasti mennä rentoutumaan ja nautiskelemaan pullakahvit eikä lähteä suoraan ajamaan ärtyneenä kotiin.
Kivaa sunnuntaita!
Olen muutamia kertoja ajanut Korvarin ohi ja miettinyt pitäisikö piipahtaa hakemaan korvapuusteja. Jos olisin ollut liikkeellä jalan olisin varmasti kävellyt ovesta sisälle koska eihän vastapaistetun pullan tuoksua voi vastustaa. Ihanan nostalginen retrofiilis kahvilassa. Oli todella hauskaa treffata ihan ex tempore Torkkelinmäen magnolioiden alla. Näitä kaunottaria ei koskaan voi jättää väliin toukokuussa. Ovat ne niin kauniita! Hyvää ja aurinkoista viikonloppua Rva Kepposelle ♥
VastaaPoistaKannattaa seuraavan kerran etsiä parkkipaikkaa ja pysähtyä Korvariin!
PoistaOli hauska nähdä sinut ja Mimmi ja magnoloiden luona. Minä olen myöskin yrittänyt joka kevät käydä katsomassa magnoliat, mutta viime keväänä se taisi jäädä väliin. Viime keväänä teimme Hra Kepposen kanssa retken sinne Kukkalaaksoon katsomaan narsisseja.
Mukavaa sunnuntaita!
Äh, olipa tylsä tuo ajanperuutus, mutta kiva, kun harmittelun sijaan löysit asiasta jotain positiivistakin hyvän pullan muodossa.
VastaaPoistaHyvä pulla pelastaa paljon!
Poista