Upeitten hautaholvien ja pyramidien Sakkara

Pienestä tytöstä lähtien olen haaveillut joskus pääseväni tutustumaan historialliseen faaraoiden Egyptiin. Vihdoin unelmasta tuli totta Kairossa. Ehdimme käymään Gizan pyramideillä ja Sfinksillä, Sakkaran nekropoliksella, entisen pääkaupungin Memfisin ulkomuseossa sekä Kairon keskustan Egyptimuseossa.

Aloitan Sakkaran (englanniksi Saqqara) nekropoliksesta. Sakkara sijaitsee lähellä muinaista pääkaupunkia Memfistä. Se on suuri hauta-alue, jolla sijaitsee enemmän pyramideja kuin missään muualla Egyptissä. Kuninkaallisia pyramideja on 11 kappaletta ja sitten muut pyramidit kuten hallitsijoitten puolisoitten hautapyramidit.

Erittäin laajalta alueelta löytyy yhä edelleen uusia hautoja. Hieman ennen matkaamme tehtiin jälleen yksi löytö. Munaiset egyptiläiset uskoivat, että elämää maan päällä seuraa elämä tuonpuoleisessa ja siellä elämä on pitkä. Yksi maallisen elämän tärkeimmistä tehtävistä olikin varautua elämään tuonpuoleisessa. Tästä syystä hautoja on niin suuri määärä ja niistä löytyy erilaisia tarve-esineitä ja hautakammiot ovat kuin taideteoksia itsessään. Alueen vanhimmat haudat ovat 1. dynastian ajalta n. 2900-2700 eKr. 

Kun opas osti meille pääsylippuja, hän kertoi, että on myös kohteita joissa voi vierailla tippaamalla opasta. Hän alustavasti tiedusteli kiinnostumme siihen. En yhtään tykkää tuollaisesta, onhan kyseessä historiallisesti arvokkaat muinaismuistot. Vastailin hieman ympäri pyöreästi.

Alueelle, jossa pääsee näkemään hautakammioita sisältä kuljetaan upean pylvästemppelin lävitse. Suurin osa pylväistä on harmillisesti katkennut, mutta ehjiä on jäljellä pari kappaletta. Todella vaikuttava sisäänkäynti.

Upean pylväikön kokonaisena säilyneet pylväät

Katkenneita pylväitä

Seuraavaksi lähdimme tutustumaan hautakammioihin. Niissä oli paljon turisteja. Silmiini osui sellainenkin, että turistit ovat käyneet kaivertamassa muistonsa hautakammioon "John was here". Kylläpä sapetti tuollainen ajattelemattomuus.

Hautakammioiden seinät on koristeltu kiveen kaiverrelluilla piirustuksilla. Ne kuvaavat uskonnollisia menoja, mutta myöskin arkielämää Niilin varrella. Niissä on uskomattomia yksityiskohtia. Harmillisesti värit ovat kuluneet pois. Kuvat on otettu kolmesta eri hautakammiosta, joihin on haudattu arvostettuja faaraon virkailijoita nimeltään Idut, Unas-Ank ja Inefert. Haudat sijoittuvat viidennen ja kuudennen dynastin välimaastoon, noin 2400-2200 eKr.

Tässä soudellaan Niilillä, vedenpinnan alla on Niilin krokotiili, maailman agressiivisin eläin

 Saalislintuja, viljaa ja olisikohan tuo vasikka?

Lähikuva kalastuksesta Niilillä, tuonnäköisiä kaloja on Niilistä pyydetty yli 4000 vuotta sitten

Ainoa eläin joka pärjää Niilin krokotiilille on virtahepo. Niilin krotiilit osaavat väijyä virtahevon poikasia. Tässä krokotiili on valmiina nappaamaan poikasen.

Olin erittäin haltioitunut hautakammioista. Moneen kertaan kyselin oppaalta, että oliko kaikki siis alunperin värikästä. Tässä kohtaa opas sanoi, että jos olisimme halukkaita tippaamaan museovartijaa voisimme ehkä päästä katsomaan hautakammiota, jossa värit ovat säilyneet. Tässä kohtaa päätin osallistua tähän muinaismuistojen basaariin ja pyysin opasta tsekkaamaan tilanteen.

Museovirkailija johdatti meidät viereisen rakennuksen lukitulle portille ja päästi sisään. Olimme hautakammiossa kolmestaan. Poissa oli tunkevat turistit ja kammiossa oli värit jäljellä. Tunsin samaan aikaan pientä häpeää ja historian huumaa. 

Minun on vaikea sanoa, että kumpi teki minuun suuremmat vaikutuksen Gizan pyramidit vai Sakkaran hautakammiot.

Upeita yksityiskohtia

Kaikki seinät eivät olleet säilyneet yhtä hyvin

Kyllä ottaa päähän, Ryanille tuli mieleen raaputtaa oma nimensä ja vuosiluku tuon upea lehmän alle. Häpeä Ryan! 

Hautakammioiden jälkeen oli vuorossa Djoserin porraspyramidi. Se on Egyptin ensimmäinen suuri kivipyramidi, eräänlainen mallikappale siis. Djoser hallitsi kolmannen dynastian aikaan, todennäköisesti 2670-2650 eKr. On mahdollista että Djoser hallitsi pidempään kuin noin 20 vuotta. Joka tapauksessa hän ehti elinaikanaan rakentaa massiivisen hautamonumentin tykötarpeineen.

Djoserin porraspyramidi ja jättimäinen juhlakenttä

Djoserin porraspyramidilta jatkoimme matkaa kävellen Serapeumiin. Opas hämmästeli sitä, että olin valinnut kohteen Sakkaran retkellemme. Hän sanoi, että paikka on kaunis, mutta vierailijat harvemmassa. Serapeum on maanalainen hautauspaikka eläimille. Serapeumiin on haudattu massiivissa sarkofageissa mm. härkiä. Eräs uskonsuuntaus uskoi, että härät ovat pyhiä ja jumalten inkarnaatioita.

Kohti Serapeumia

Serapeumin sisäänkäynti

Käytävien varrella on jättimäisiä kivisiä sarkofageja. Ihmetyttää, että miten muinaisessa Egyptissä on pystytty valmistamaan niitä ja siirtelemään niitä.

Sarkofagit ovat niin suuria, että mittasuhteita on hankala hahmottaa. Tällä sarkofagilla korkeutta melkein pari metriä ja pituutta varmaan 5-6m ja varmaan leveyttä parimetriä. 

Olin sanonut oppaalle, että haluaisin käydä sisällä jossakin pyramidissa, mutta polveni estävät isot pyramidit. Opas suositteli minulle Tetin pyramidia. Pyysin häntä hankkimaan sinne meille liput, johon opas sanoi, että se paikka toimii vain käteisellä. Meille jäi epäselväksi, että oliko museovirkailijat avanneet omaan piikkiinsä pyramidin yleisölle. Siltä se vaikutti. Tippaamisen suhteen opas oli meihin tyytymätön, koska olimme tilanteessa jossa tippasimme itse ja aivan liikaa. Meillä ei ollut kuin 100 Egyptin punnan seteli ja ainoimme sen. Tämä aivan liiallinen tippaaminen maksoi meille noin 3,5€. Matkakassaan ei siis henkilökunnan lahjuksista tule suurta lovea. Tälläiset tavat ovat suomalaiselle vaan niin vieraita. Voisitteko kuvitella, että vaikka Seurasaaressa virkailijat alkaisivat vitosella päästämään kävijöitä lukittuun rakennukseen ja esittelisivät sitä?

Tetin pyramidi on siitä kuuluisa, että sen sisällä on kirjoitusta. Tetin nimeä on toistettu monessa paikkaa. Tetin pyramidi on 6. dynastian ajalta, noin 600 jKr, eli huomattavasti uudempi kuin Djoserin pyramidi. Tetin pyramidin ulkokerros on yhdeltä sivulta ainakin sortunut, sitä on vauhdittanut aikoinaan tiilien ryöstäjät.

Pyramidien käytävät ovat ahtaita ja kaltevia, niihin on tehty tälläisiä kulkuväyliä. Samanlaista on Gizan isojen pyramidien sisällä, mutta kiivettävää ja laskeuduttavaa riittää moninkertaisesti.

Lisää matalaa käytävää

Kirjoitusta seinillä

Kepposet pyramidissa

Lähikuvaa kirjoituksista. Jossakin kohtaa lukee Teti. Muistelen, että tuo kotka oli osa Tetiä.

Tetin sarkofagi. Haudanryöstäjät ovat rikkoneet sarkofagin kannen. Kairon alueen pyramideissa ei siis ole sisällä mitään nähtävää, mutta fiilis on kiehtova ja ehkä jopa vähän pelottavakin.

Todennäköisesti tämä uskomattoman hieno kuvaus kuinka naudat ylittävät Niilin on Tetin pyramidin kompleksista

Vielä lopuksi pari yleiskuvaa Sakkaran alueelta:

Tässä on kesken oleva kaivauspaikka. Minulle ei selvinnyt varmaksi, että oli tämä se alkuvuonna 2023 tehty löytö. Tämä on kuvattu auton ikkunasta.

Alueen sisäänkäynnin luona

Sakkaran jälkeen kävimme vielä pienellä Memfisin ulkomuseoalueella. Se tuntui Sakkaran jälkeen hieman vaatimattomalta. Vaikuttavin on jättimäinen Ramses II patsas. Ramses II jatkoi isänsä viitoittamaa tietä lähialueiden valloittajana. Hän aloitti sotaretket jo isänsä hallintokaudella noin 14-vuotiaana. 1258 eKr allekirjoitettiin maailman ensimmäinen rauhansopimus Egyptin ja Kaanin välillä Ramses II hallintokaudella. Rauhansopimuksen jälkeen Ramses II keskittyi infrastruktuurin ja merkkirakennusten rakennuttamiseen, tunnetuimmat ovat Abu Simbel ja Karnak. Vahva tulkinta on siitä, että Ramses II esiintyy myöskin raamatussa. Vanhassa testamentissa kerrotaan, että faarao piti juutalaisia orjuudessa, kunnes juutalaiset lähtivät maasta. Nimeltä Faaraota ei mainita, mutta hänen kerrotaan rakennuttaneen Ramseksen kaupungin. Minua kiinnostaa ihan hirveästi Abu Simbel, Luxor ja oikeastaan kaikki Niilin varren historialliset kohteet.

Patsas on niin kookas, että sen näkee parhaiten toisesta kerroksesta. Patsasta varten on siis rakennuttu tuollainen avorakennus. Patsas oli rajattu köysillä. Eikös jostain taas ilmaantunut museovirkailija pitämään köyttä alhaalla, jotta retkiopas saisi turreista kuvat ihan patsaan vieressä. Kannustivat minua koskettelemaan patsasta. En todellakaan alkanut lääppimään muinaismuistoa, mutta esitin aika pätevästi silittäväni Ramses II kunnioittaen ja hellästi.

Ramses II olikin sitten jo 19. dynastian hallitsija, erittäin pitkäaikainen hallitsija ajanjaksolta 1279-1213

Seuraavassa Egyptipostauksessa ollaankin sitten Gizan pyramideilla ja sfinksillä. Tarjolle tulee blogin pölhöimmät turistikuvat. Retkioppaat ovat erikoistuneet ottamaan niitä ja päätimme heittäytyä turistihömpöttelyyn.