Tuulta purjeisiin

Tässäpä kortti p*askarteluhaasteeseen #50. Haasteena oli resepti: 1 rusetti, 2 paperia ja 3 nappia. 

Kuvana Tall Ship Racen purjevene. Löysin pari ihanaa kuvaa, joita saa kopioida omaan käyttöön. Lisäsi vähän Gelly Rollilla kimallusta purjeisiin ja aaltoihin. Reunassa vielä kokeellinen "aalto-ommel", hurautin sen ompelukoneella. Omasta mielestäni aika kiva. Näyttää hyvältä myös kääntöpuolella, koska käytin valkoista alalankaa :)

Purjelaivakortti-idea lähti liikkeelle Koukussa kortteihin yhteisön haasteesta. Siellä piti tehdä kortti miehelle tai pojalle.  Eli tuolla sinisellä purjevenekortilla on punainen isoveli, joka jostain syystä haluaa näyttäytyä pienempänä. Tuo purjevene kuva on vielä ihanampi.

Piti mennä tänään Puuhamaahan. Emme kyenneet. Enpä olisi uskonut, että syy voisi olla tälläinen: LIIAN KUUMAA! Omalla pihalla jaksoimme olla hetken, mittari näytti +28 ja Tervakosken ennuste oli +33. Esikoinen vaati lupaamaan, että ennenkuin loma loppuu menemme Puuhamaahan vaikka olisi sata astetta tai vaikka sataisi. Toivottavasti se on kiva paikka, emmekä juutu kilometrien autojonoon tai saa lämpöhalvausta. Niin ja urbaani legenda kertoo, että Puuhamaan kypäristä saa täitä. Yritämme kuitenkin katsastaa paikan.

Meillä oli eilen vielä kuumempaa kuin tänään, silloin ulkoilu hoitui pihalla siten, että puutarhaletkusta suihkuteltiin vettä jatkuvasti koko perheen päälle. Nurmikkokin oli jo ihan märkä siinä paahteessa. Sisällä ilmalämpöpumppu pörisee täysillä. Voi olla tulevat vesi- ja sähkölaskut aikamoiset.

Pojat eivät suinkaan jääneet ilman hupia tänään -kävimme Hoplopissa. Vaikka ilmastointi puhalsi, niin kyllä siellä sai hien pintaan kiipeämällä liukumäkeen. Kivaa oli!

Isi ja keskimmäinen

Vauveliini

Kuopuksen hatut ovat taas hukassa. Pikkusällihän ei hattuja diggaa lainkaan, vaan yrittää heti kiskoa pois ja mieluiten piilottaa. Kaksi kesähattua on nyt jossain hyvässä tallessa. Niinpä päätin tehdä yhden lisää. Ajatuksena oli tehdä sellainen lippis, joka suojaa myös korvalehden yläosat. Kangaskin oli valmiina, tosi suloista pupukangasta.

Hattu jopa valmistui vielä saman päivän sisällä. Minä heti mallailin hattua kuopukselle ja jo ajattelin tehdä keskimmäisellekin samasta kankaasta, kunnes mies vähän toppuutteli. Hattu on kuulemma ihan vauvanhattu. Ja vielä tyttövauvan. Täytyy tunnustaa, että mies on oikeassa. Ja kun katselen kuopusta vauvanhatussaan, on poika ja hattu ihan eri paria. Ei ole minulla enää vauvaa. Periksi en anna, hattu päähän kuopukselle -ole äidin pikku vauveliini, olethan? Edes tämän kesän loppuun! Oma vauvelini.

Luulitkos äiti, että tämä hattu päässä pysyisi

Ihan pellehattu. 

Nauraisin suu auki, mutta sain maistiaiseksi kananugetin 

ja mehua ja mun suu on ihan täynnä

Pitää vielä laittaa tälläinen sattumus muistiin. Keskimmäinen huusi minulle: "Äiti, täällä on ihan kauheaa pölyä, tule ottamaan se pois". Ajattelin, että nyt on poika jostain kaappaissut kunnon villakoirat käteensä ja riensin katsomaan. Pyysin poikaani näyttämään pölyn. Poika on täysin puhdas ja heiluttelee käsiään ympärillään ilmassa, että tässä sitä pölyä nyt on. No, kieltämättä haiskahti pahalta ja tiedustelin, että pääsikö paukku. Poika sanoi: "Pääsi paukku ja se pöly haisee, vie se heti pois". Ei sentään pyytänyt ensin maalaamaan punaiseksi :)

Esikoiselle yritetään opettaa naisten kanssa toimimista :) Ei ole sopivaa kiristää kylässä olevaa naapurintyttöä leikkiin, johon hän ei halua, uhkailemalla, että mulla on kuule muitakin tyttöystäviä kuin sä. Pihalla ei pidä kehuskella, että mullapas onkin tosi monta tyttöystävää. Illalla sängyssä voikin sitten spekuloida, että kenen kanssa sitä menisi naimisiin. Villinä korttina on se, että jos meniskin jonkun pojan kanssa. Ja äitiä naurattaa niin, että välillä pitää purra peitonkulmaa, etten ihan repeä. Kyllä se ihan-kohta-eskarilaisen elämä on jännittävää.

Aika rientää

Nämä ihanat kesäpäivät tuntuvat kuluvan aikaisempaa nopeammin. On tämä ollut niin upeaa, että melkein toivoisin tämän jatkuvan ikuisesti. Vaikka aika ihanalta tänään tuntui raikas ja viileä ilma. Ajan lisäksi rientää pojat -kokoajan on meno päällä ja aamulla ensimmäiseksi kaverit heti hihkuu, että lähdetään retkelle. Pojat kyllä keksii sata ja yksi tapaa viilentyä tarvittaessa.

Voi minkä riemun Kaivopuiston sadettajat soivatkaan

 
Retkiä kotikaupungissa onkin tehty kiitettävästi. Siihen se aika sitten meneekin. Onneksi sentään sain hetken rauhallista aikaa viikon p*askarteluhaasteelle. Haaste #49 kuului, että kortissa pitää olla värinä sininen ja sen lisäksi saa valita yhden lisävärin. Päädyin sitten aika minimalistiselle linjalle, toisena värinä musta. Pari leimaa, nauhan pätkä, kolme timangia ja naistenlehdestä leikatut kirjaimet. Siinäpä se. Seuraavaksi aion tehdä jotain romanttista ja kukista -ihan varmasti.

Tälläinen pieni painatus valmistui hyvänaikaa sitten ja vihdoin pääsi saajalleen saakka. Mallina jo joulunaikaan koestettu ihana sudenkorento, joka Ottobre sivuilta saatavilla. Paitana heleän turkoosi H&M elastaanitrikoo, toivottavasti painatus pysyy hyvänä siinäkin.

Aina kun sain paidan suoraan kuvausta varten, niin kuopus kävi korjaamassa sen ruttuun :)

Tuunattuja paitoja ja pari korttia

Kaivoin viimein kangasvärit naftaliinista. Ei vaan ole tullut painettua mitään viime aikoina, kun ompelu ja korttiaskartelu ovat vieneet voiton. Niinpä minulle on kertynyt pieni rästilista tuunattavaa: lahjaksi luvattua ja lasten valitsemia kuvia. Rästilistalta lyheni vain kolmanneksella.

Nyt paitoja tuunaillessa tuli taas tosi hyvä fiilis. Siis tuosta tekoprosessista, siitä että otan jonkun vaatteen, joka on oikeastaan menossa UFF:n laatikkoon tai ihan rätiksi ja alan työstämään sitä. Ja sitten lopputuloksesta tulee jotain uniikkia ja käytettävää. Kyllä minulle siis tuunauksessa tärkein on tuo muutosprosessi. Säästyvät luonnonvarat ja rahat ovat toki lisäplussaa :) Ja tietenkin ilonaihe on se, että vielä toistaiseksi äidin painamat paidat ovat pojille tosi mieluisia.

Anopille tein pöllöpaidan. Paitana kirpparilta hankittu pitkähihainen Marimekon paita, joka oli muuten hyvä, mutta kaulaukon ja hihansuiden resorit olivat ihan rikki. Nyt kaula-aukossa on uusi ruskea kanttaus (on hieno, kun Hanna surautti parit kaula-aukot mulle peitetikkikoneellaan) ja pitkistä hihoista tuli lyhyet. Rintaa somistaa tutut pöllöt, jotka ovat saaneet aika graafiseen muotoonsa vähän krumeluuria.

Seuraava tuunauskohde olikin ihan uusi t-paita, joka on menossa poikien sedälle erittäin myöhästyneeksi synttärilahjaksi. Koska pidän vihreästä, valkkasin setämiehelle vihreän paidan. Siinä oli jo vähän pulmaa, että mitä laittaa aikuisen miehen paitaan. Ja välillä jotain muuta kuin pöllöjä. Käly pitää siileistä ja keräilee niitä, joten yksi kokoelmaan lisää :)  Saas nähdä, mitä saaja itse tuumii paidasta.

Kun kerran oli siilisabluuna valmiina, niin samalla tuunasin kirpparilta kuopukselle ostamani bodyn. Itse olen tulokseen tyytyväinen. Kumman isoilta nuo siilit näyttävät pienen lapsen vaatteessa.

Ja sitten vielä yksi lähikuva siileistä

Appivanhemmilla on 40v hääpäivä. Nopeasti kasasin heille onnittelukortin. Muu perhe nimittäin lähti juhlimaan appivanhempien yhteistä taivalta ja minä jäin nauttimaan omasta ajasta. Mieli teki mukaan, mutta oma aika on niin kortilla, että kaikki mahdollisuudet pitää hyödyntää.

Ja sitten vielä lopuksi Koukussa kortteihin yhteisön vintage-haasteeseen tekemäni kortti. Kortin pitää olla 3D. Autokuvasta olen tehnyt itse 3D:n. Kolmiuloitteisuus näkyy kuvassa valitettavan huonosti. Mutta lamput on kohotettu, vasen etupyörä, oikea lokasuoja ja etupyörä. Taustapaperin on sivu jostain pokkaristani (ei sentään loppuratkaisu :) ).

Tulipas tästä pitkä postaus.