Kotimaan museot A:sta Ö:hön, osa 1 A-L

En tiedä, mistä tämä innostus A-Ö listoihin oikein iski. Mutta tällä kertaa vuorossa on kotimaisten museoiden ja merkkirakennusten parhaimmisto aakkosjärjestyksessä. Ehkä tästä listasta joku voi saada inspiraatiota kesämenoihin.

A - Ateneum, kattavin valikoima kotimaisen kultakauden merkkiteoksia. Arkkitehtuurihelmi myöskin. Ehdottomasti jokaisen kannattaa käydä Ateneumissa edes kerran. Ateneumin näyttelyistä olen kirjoittanut ainakin neljä postausta. Kannattaa tosiaan seurata Ateneumin vaihtuvia näyttelyitä. Vuosi sitten ihailimme sielä venäläisen Repinin upeita töitä ja vuonna 2018 Ateneum olikin muuttunut Ankallisgalleriaksi. Se oli erittäin hyväntuulinen näyttely.

Linkki postaukseen Ankallisgalleriasta: Ankallisgalleria

Herranen aika A on vanhva museokirjain. A:lla alkaa aikamoinen lista Suomen parhaimpia museoita. Tässä vielä kolme kovaa A-museota lisää. 

Aboa Vetus on jännittävä katsaus Turun keskiaikaiseen historiaan maan alta löytyneen korttelin myötä. Tykkäsin tästä todella paljon ja alakoululaiset viihtyivät siellä myös. Toki museo on aika pieni.

Amurin työläismuseossa pääsee tutustumaan Tampereen työläisten oloihin.

Apteekkimuseo ja Qwenselin talo Turussa on viehättävä kokonaisuus. Suosittelen vierailua etenkin joulun aikaan, kun Qwenselin talossa ajan mukainen joulunviettointeriööri.

Ateneumin portaikko

B - Bengtskärin majakka
Bengtskärin majakka on Pohjoismaiden korkein majakka ja Suomen eteläisin asuttu saari. Paikanpäällä on upeat merelliset maisemat. Kuvia Bengtskäristä minulla ei ole digitaalisena ja vierailustani sinne on kulunut yli 20 vuotta. Bengtskär on vuodesta toiseen kesän haavelistalla, mutta odottaa edelleen toteutumistaan. Vuonna 2020 vierailin ystäväni Leenan kanssa Kylmäpihjalan majakalla. Se oli mukava reissu, mutta minuun ei iskenyt kova palo tutustua lisää majakoihin. Mutta vielä joku kesä otan Bengtskär uusinnan.

Kuva lainattu https://www.bengtskar.fi/

C - Sen verran harvinainen kirjan, ettei muistini sopukoista noussut mitään kohdetta.

D - Designmuseo
Designmuseo esittelee monipuolisesti suomalaista muotoilua. Minut Designmuseo on valitettavasti jättänyt vähän kylmäksi ja siksi olen käynyt siellä vain kahdesti. Kun uusin museokorttini, niin Designmuseo tulee olemaan vierailulistani kärjessä. Designmuseon eteen vierailuliastalla kiilaa kuitenkin toinen D:llä alkava helsinkiläinen museo Didrichsenin taidemuseo, jossa en ole käynyt.

Komea Designmuseo

E - Ett hem
Jos ajatellaan museon merkittävyyttä, E-kirjaimen ykkösen olisi pitänyt olla Emma, eli Espoon modernin taiteen museo. Minä tykkään paljon enemmän interiöörimuseoista kuin modernista taiteesta. Parhaimmillaan interiöörimuseossa voi kuvitella siirtyvänsä hetkeksi menneisyyteen. Turun Ett Hem on varsin viehättävä. Ett hem on Jacobsenin säätyläiskoti 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. Hra Jacobsen oli vaurastunut mm. puukaupalla ja perheen asema ja varakkuus näkyi kotiin hankitussa taiteessa ja puuseppien upeissa huonekaluissa.

 

Postaukseni Ett hemista: Joulutunnelmaa Turussa 

 

 Ett hemiin minut johdatti turkulainen Kinttupolut blogin Marika

Vielä sitten bonuslinkki varsin onnistuneeseen koko perheen retkeen EMMAan 9 vuoden taaksi. Eli pojista vain yksi on ollut koululainen. Käytiin lävitse lastenkierros ja lastentyöpajat ja kivaa oli. Postaus: En pääse pelaamaan fudista, mun äiti pakottaa mut museoon 

F - Fagervik
Inkoossa sijaitsee yksi Suomen vanhimmista ruukeista Fagervikin ruukki. Ruukkialueella pääsee kiertelemään vapaasti, mutta rakennuksiin ei pääse sisään. Fager tarkoittaa ruotsiksi kaunista ja sellainen paikka onkin. Varsinainen Kaunislahti! Paikka on yleensä myös todella rauhallinen. Palveluita alueella on yhden hyvän kahvilan verran. Minulle paikka on sellainen maisemapaikka, jossa voi vaan nautiskella ympäristöstä.

Hyvä kakkonen F-museoista on Fiskarsin ruukki. Se on eläväisempi, kaupallisempi, palveluita täynnä, siellä on myös pieni museokin ja onhan Fiskarskin kaunis. Mutta sieltä puuttuu se hiljaisuus ja rauha. 

Fagervik postaukset:
Fagervik (2020)
Fagervik (2013)

Fagervikin kirkko

G - Gallen-Kallelan museo
Valinta on helppo, koska Gallen-Kallelan museo on ainoa G:llä alkava paikka, jonka muistan. Toki minulle museo on paremmin tunnettu talon nimellä eli Tarvaspäänä. Museo esittelee kivasti Gallen-Kallelan elämää ja tuotantoa. Vaikka ei kiinnostaisi mennä sisään museoon, niin kannattaa poiketa kauniissa rakennuksessa joskus kahvilla.

Tarvaspään kahvila

H -  Hvitträsk
H:lla alkavia museoita on erittäin paljon ja moni niistä on todellakin käymisen arvoinen. Valitsin täpärästi ykköseksi Hvitträskin. Kirkkonummella sijaitseva Hvitträsk on arkkitehtikolmikko Gesellius, Lindgren ja Saarinen rakennuttama kansallisromanttinen ateljeekoti puutarhoineen. Se on hieno kokonaisuus.

Hvitträsk

Hvitträskiä olen esitelly tässä postauksessa Brunssia ja kulttuuria

Hvitträsk peittosi toisen ateljeekodin Tuusulanjärven rannalla sijaitsevan Halosenniemen, sekä myös Hämeen linnan ja nHelsingin kaupungin museon työväenasuntomuseon. Vahva H-kirjaimella alkava nähtävyys on ehdottomasti vantaalainen Heureka. Se toimii aina sekä lapsille että aikuisille. Meillä oli useampana vuotena kesäisin Heurekan reissu, koska joku pojista kävi siellä päiväleiriä.

Heurekapostaukset:
Heureka (2015)
Ajoin polkypöyrällä trapetsilla

H-kirjaimella alkaa museo, jossa haluan ehdottomasti vierailla: Helinä Rautavaaran museo. Se esittelee maailmankulttuureita. Museo on nimetty peruskokoelman lahjoittaneen personaallisen ja värikkään maailmanmatkaajan Helinä Rautavaaran mukaan.

I - Ilmailumuseo
Jos tarkkoja ollaan, niin tässä on nyt vähän oikaistu, koska oikea nimi onkin Suomen ilmailumuseo. Olen käynyt siellä vuonna 2010 poikien kanssa. Minusta oli hauska päästä sisään Finnairin hyvin vanhaan lentokoneeseen. Yllättäen lapsia vantaalainen ilmailumuseo ei kiehtonutkaan lainkaan. Syynä oli se, että ainakin tuolloin museo oli mallia ei saa koskea mihinkään.

Jos samalla lailla oikaisisi nimien kanssa, niin I-kirjaimella saisi alkamaan Suomen Ilmavoimamuseon Tikkakoskella. Ilmavoimamuseosta meille jäi paremmat muistot. Olin ostanut sieltä erittäin kiinnostavan opastuksen, mutta se oli pitkä ja liian yksityiskohtainen pojille. Ehdottomasti plussaa siitä, että Tikkakoskella pääsee kolmeen koneen ohjaamoon istumaan ja nappuloita saa räplätä sydämensä kyllyydestä.

Linkki Suomen Ilmavoimamuseo postaukseen: Jyväskylän seudun nähtävyydet

Ilmailumuseon koneita

J -  J. L Runebergin museo
J:llä alkavia museoita oli niin vähän, että piti avata museokortin listaus. Sieltä löytyi Runebergin kotimuseo listattuna J. kohdalta. Tämä porvoolaismuseo hyötypuutarhoineen on todella viehättävä. Porvoo on minulle sellainen vakituinen retkikohde läheisen sijaintinsa vuoksi. 

Postaus Porvoon retkestä jolla kävin Runebergin kotimuseossa: Kesäpäivän huumaa Porvoossa

K - Kansallismuseo
K-kirjaimella alkavia museoita on hurjan paljon! Ykköspaikan nappaa ehdottomasti Kansallismuseo. Kansallismuseosta en ole ikinä tehnyt omaa postausta, mutta arkipostauksissani on muutama maininta Kansallismuseon vierailusta. 2014 olen tehnyt poikien kanssa sinne syyslomaretken ja olemme suorittaneet shamaaniseikkailurataa: Valopilkkuja lokakuussa.

Toinen K:lla alkava kestosuosikimme on Korkeasaaren eläintarha.

Poikia ja minuakin hämmästyttänyt jättimäinen plooturaha. Kuulakärkikynä vasemmalla mittatikkuna

Tälläinen kiva selfieautomaatti on ollut Kansallismuseossa vuonna 2014

L - Louhisaari
L-kirjaimella alkaa lempimuseoitani. Louhisaari teki vaikutuksen minuun viime kesänä. Luostarinmäen käsityöläismuseo Turussa on niin upea kokonaisuus ja Luonnontieteellinen museo Suomessa ainoa laatuaan ja poikani ovat tykänneet siitä hurjasti. Kaikki kolme ansaitsisivat olla se ykkönen!

Louhisaari edustaa Suomessa harvinaista palatsiarkkitehtuuria. Se johdataa kävijänsä 1600, 1700 ja 1800 luvuille, Flemingien ja Mannerheimien aatelisperheiden elämään. 

Tässä postauksessa pääset kurkkaamaan kauniiseen Iniön saareen ja Louhisaaren linnaan:
Iniö ja Louhisaaren kartanolinna

Sisäkuva Louhisaaresta

 Tässä postauksessa vieraillaan Luostarinmäellä, nautitaan ruuasta Turussa ja risteillään Viking Gracella: 26 tuntia = 3* buffet + pasta

Tässä postauksessa retkeillään poikien kanssa Luonnontieteellisessä museossa: Luonnontieteellisessä museossa

Tässä oli siis Kotimaan museot A:sta Ö:hön ensimmäinen osa.

Puuttuuko listalta sinun suosikkisi?

Reseptikokeiluja

"Taistelu" uusien ja parempien arkiruokareseptien löytämiseksi se vaan jatkuu ja jatkuu.

Aloitetaan menestyksellä. Esikoisemme tilasi isältään kaupasta ainekset kevätrulliin, jotka hän valmisti yhtenä päivänä lounaaksi. Aineksia katsellessani hieman hämmästelin, että eihän kevätrullia tehdä riisipaperiarkkeihin vaan kevätrullataikinaan tai filotaikinaan. Vastustan nuorison friteerausharjoituksia lähinnä paloturvallisuussyistä. Esikoinen sanoi laittavansa pannulle noin 3 rkl öljyä ja uskalsin keskittyä töihini. Kävin tietenkin vähän salakuvaamassa.

Poika: Onko sun aina pakko kuvata?
Minä: Haluan siltä varalta kuvia, että nämä onnistuvat hyvin. En kuvaa sinua.
Poika: Miksi kuvaat?
Minä: No siksi, että jos noista tulee hyviä, niin fleksaan (=kehun) somessa, että munpa lapsi teki sikahyviä kevätkääryleitä lounaaksi.

Asiasta vänkääminen päättyi :)

Ensimmäiset kevätrullat valmiiksi käärittynä, nämä voisi syödä tälläisenäänkin dippikastikkeen kanssa.

Esikoinen paistoi paketillisen kanan jauhelihaa ja maustoi sen yksinkertaisesti soijalla, pippurilla, valkosipulijauheella ja chilillä. Sitten esikoinen raastoi kaksi isoa porkkanaa ja pilkkoi kaksi kevätsipulia ja keitti kolme leveää nuudelilevyä. Oikeaoppisesti kevätkääryleisiin kuuluisi kaalia, mutta esikoinen ei välitä juurikaan kaalista eikä viitsinyt pilkkoa sitä. Poika sekoitti ainekset kulhossa ja kostutti riisipaperiarkit ohjeen mukaan. Sitten vaan nopea täyttö ja rullaus. Kevätkääryleet voisi syödä ilman kypsentämistä, kuten vietnamilaiset kesäkääryleet syödään. Esikoinen halusi kuitenkin kokeilla paistamista.

Täyte valmiina

Koekappaleet ja koepaisto. Oli todella hyvää!

Kevätkääryleiden paistaminen onnistui erinomaisesti! Niistä tuli todella hyviä. Kääryleet ovat helppo valmistaa ja sinne voi hyvin sujauttaa erilaisten kasvisten loput. Vahvemmin aasialaista makumaailmaa saa käyttämällä yrttejä kuten vaikkapa korianteria ja erilaisilla dippikastikkeilla. Koska kyseessä oli arkilounas, me käytimme dippikastikkeena kaupan sweet and sour chilikastiketta, joka toimi hyvin. Näitä tehdään joku ilta oikein suursatsi!

 

***

Toinen ruokakokeilu lähti pankojauhoista. Ystäväni oli ostanut ahvenfileitä. Hän kieritteli fileet ensin kananmunassa, sitten hän ripotteli suolaa ja pippuria fileisiin ja lopuksi vielä hän kieritteli fileet pankojauhoissa ja paistoi voissa. Ahvenfileistä oli tullut todella herkullisia. Nuo fileet ovat pyörineet mielessäni pitkään ja päätin ilahduttaa perhettäni vähän paremmalla aterialla.

Kaupassa ei tietenkään ollut ahvenfileitä, mutta meriahvenfileitä oli saatavilla. Päätin antaa meriahvenfileille mahdollisuuden. Ajattelin, että jos pojat eivät oikein innostu meriahvenfileistä otan kaikenvaralta yhden valmiin Knorrin hollandaisetetran. Sen avulla uppoaa heikompikin ruoka :) Kaupassa ei ollut tetroja, joten otin pussijauhekastikkeen.

Kun seuraavana päivänä aloin valmistelemaan kaloja, paketista tuli todella tymäkkä kalanhaju. Sellainen haju, että tiesin, että meriahvenfileet eivät todellakaan olleet tuoreimmillaan. 

Jury oli aika armoton. Meriahventa ei pelastanut pankojauholeivitys. Pojista se oli mautonta, mikä oli ehkä hyvä, koska perusmaku ei miellyttänyt. Knorrin pussista tehty Hollandaise oli pojista myöskin lirua ja aika mautonta - ja olen siitä samaa mieltä. Minun ja Hra Kepposen mielestä kala oli ihan keskivertohyvää.

 

Yksi pannullinen meriahven fileitä. Oli siellä pannussa voitakin, vaikka kuvassa ei juurikaan näy.

 

Kalan lisääminen arkiruokailuun ei ole helppoa. Minusta valikoimat ovat rajalliset, tuoreuden kanssa on vähän niin ja näin ja lohen kilohinta on noussut hurjasti. Joutunen antamaan periksi ja alkamaan harjoittelemaan erilaisia silakkapihvireseptejä. Pojat söisivät silakkaa, sitä on hyvin saatavilla ja edullisesti. Minua vaan harmittaa se päiväkausia asunnossa leijuva silakan haju.

Arkikuulumisia

Arki ei nyt tarjoile parhaita puoliaan. Kun viimein sää on muttunut aurinkoiseksi ja lämpöisemmäksi, me olemme viruneet sisällä flunssan kourissa. Kaikki ovat sairaana, paitsi Hra Kepponen. Oireet alkoivat esikoisella jo viime viikolla, meillä muilla lauantai-sunnuntai välillä. Kuopuksella oli neljä päivää todella korkea kuume. Myös keskimmäinen on kuumeillut. Kaikki olemme hyvin nuhaisia ja yskäisiä. Minä olin jopa pari päivää tekemättä töitä, mutta sitten oli pakko hoidella kiireisimpiä juttuja alta pois. Pojat ovat poteneet 5 päivää ja minä neljä, eikä olo ole vieläkään selvästi kohentumaan päin. Pojilla onneksi kuume on laskusuunnassa. Koronakotitestit näyttävät negaa. Pojille tämä on kevään toinen flunssa koronan jälkeen.

Kuopuksella kuume on ollut sen verran korkea, että hän ei ole halunnut nukkua parvellaan. Olen tarjonnut hänelle varasänkyä olohuoneeseen, mutta poika halusi nukkua parvekkeella karvapeiton alla. Siellä on kuulemma paras ilma hengittää ja lämpöä pystyy säätelemään helpoiten. Meillä onkin jatkuvaa taistelua siitä, että mitä ikkunoita tai ovia saa pitää auki. Osa potilaista tuntee läkähtyvänsä ja osa palelee.

Näyttää pahasti siltä, että viikonloppu menee vielä kotona toipuessa minulla, keskimmäisellä ja kuopuksella. Kirjoittelen tätä myöhään illalla ja asunnosamme kuuluu joka puolella hirveä yskintä. Kuulostaa siltä, että kuopus on palannut tänä yönä parvisänkyynsä.

Naapurin omenapuu kukkii

Esikoiselta jäi koulunpäättyminen juhlistamatta kokonaan. Minulta jäi sunnuntaiksi suunnitellut pienet juhlat väliin myöskin. Keskimmäinen ja kuopus ehtivät käydä hakemassa todistuksensa ennen selkeitä oireita. Keskimmäinen keksi kaverinsa kanssa, että he menevät hakemaan todistukset puvuissa, kun heillä kerrankin on parempaa päälle pantavaa. 

8. luokan kevätjuhlalook

Sunnuntaiaamupäivällä kun minultakin peruuntui juhlat ja keskimmäinen ja kuopus olivat selvästi kipeitä Hra Kepponen teki meille lohdutukseksi pekonimunakasta. Sen verran pojat olivat jo huonokuntoisia, että munakasta jäi hieman ylitse. Lisälohtua toi se, että vieraita varten oli varattuna vähän pientä makeaa ja heti munakkaan päälle aloitimme niiden jakamisen.

Lohtupekonimunakasta sairastupalaisille

Olin haaveillut käyväni Malminkartanon omenatarhalla ihastelemassa kukintaa. Taitaa käydä niin, että se jää tänäkin vuonna kokematta. Taloyhtiöllämme on hyvin runsaat istutukset ja tänä vuonna pihalla ovat kukkineet upeasti omenapuut, koristekirsikkapuut, angervot, päärynäpuut ja tulppaanit. Ehkä sitten ensi keväänä pääsen Malminkartanolle saakka. 

Koristeomenapuut kukkivat hienosti

Koristekirsikkapuut kukkivat

Ennen oireitten pahenemista ehdin sunnuntaina lukaista hyvän ja varsin erilaisen dekkarin. Kyseessä oli sveitsiläisen Joël Dickerin Totuus Harry Quebertin tapauksesta. Se kertoi tarinan kahdesta kirjailijasta ja toki myös samalla setvittiin kolmen vuosikymmenen takaista murhaa. Kirjan päähenkilö on Marcus Goldman, alle kolmikymppinen kirjailija, jonka esikoisteos on singauttanut kuuluisuuteen ja varakkuuteen. Marcuksella on tyhjän paperi syndrooma, kustantaja painaa päälle ja toinen kirja pitäisi saada markkinoille äkkiä ja Marcuksella ei ole mitään kasassa. Näissä apeissa ja vähän ahvistavissa tunnelmissa Marcus palaa yliopiston kirjallisuuden opettajansa, josta on tullut hänen ystävänsä ja mentorinsa, Harry Quebertin luokse. Tapaamisen jälkeen Harryn pihalta löytyy ruumis ja nopeasti Harrystä tulee pääepäilty. Marcus palaa auttamaan Harrya ja päätyy kirjoittamaan kirjaa tapauksesta. Juonessa on mukavasti käänteitä ja vauhtia ja erilaisia teemoja, kuten kustannusmaailma, urapaineet ja ystävyys. Pidin paljon kirjasta!

Olen lohduttautunut sillä, että jos viikonloppu menee kotona pötköttäessä, voin sentään aloittaa seuraavan Joel Dickerin kirjan. Joku hopeareunus löytyy tähänkin flunssailuun. Vaikka mieluummin olisin terveenä mökillä saunomassa ja uimassa.

Kesäkukkia ehdin ostamaan, mutta en istuttamaan. Sen yritän saada tehdyksi, ennenkuin kukat kuolevat purkkeihinsa. Muuten ainoa saavutus on se, että saimme vihdoin pihalle uuden Fatboy riippukeinun. Se oli tarkoitus ostaa jo viime keväänä Stockkan hulluilta päiviltä, mutta tarjous meni minulta ohitse. Hinta on niin suolainen, että en sitten halunnut enää maksaa siitä viime kesänä täyttä hintaa. Tänä keväänä sitten päätin, että nyt sen kotiutan. Ensimmäiset käyttökokemukset ovat varsin hyvät. Juuri mietin, että minun pitänee ostaa muutama pokkari kesäksi, toiveikkaana suunnittelen laiskana makoilevani Fatboyssa kirjan kanssa.

Kivaa perjantaita ja viikonloppua! Pysykään terveinä!

Nopeat sanat haaste

Tässä haasteessa pitää vastata nopeasti se, mikä on mielenpäällä ensimmäisenä. Sain haasteen blogista Repolainen reissaa ja räpeltää. Ajattelin että tekaisin tämän nopeasti, mutta vaikka sanat olivat nopeat, niin postauksen teko ei. Olisi pitänyt vastata parilla sanalla, mutta kun tuli niin paljon asioita mieleen.

Kulkuneuvo
Auto. En ole mitenkään autoihminen, mutta autoa tarvitsen töissä ja mökillä käymiseen, eikä tämän perheen kauppaostokset onnistu mitenkään ilman autoa. Tosin nykyisin käytämme jonkin verran myös kotiinkuljetusta.

Minä ajan tylsästi Toyotalla, koska Toyotan mallit keikkuvat vähävikaisempien autojen listalla jatkuvasti. Salaa haaveilen avoautosta kesäkaudelle :) Unelma olisi vanha Corvette. Koska lähipiirissä ei ole ketään joka osaisi korjata Corvettea, se jää ajatusleikiksi. Näillä bensahinnoilla en raaskisi ajaa metriäkään.

Haaveiden kesäauto

Unelmamatkakohde
Voi niitähän on vaikka kuinka paljon. Pystyisin helposti tekemään useammankin postauksen unelmamatkakohteistani. Minulla on perheloma, parisuhdeloma, snorklausloma, kommunismikiertue, kaupunkiloma, Jonnacation (loma Jonnan kanssa) listat aivan erikseen ja jokaiseen kuuluu useampia kohteita.

Minulla ja Jonnalla oli varattuna tee-se-itse roadtrip Namibiaan keväälle 2020, mutta korona esti sen. Namibia on edelleen haavelistan kärjessä. Sen lisäksi haaveilen matkasta Uzbekhistaniin ja siitä, että Hra Kepponinkin pääsisi Malediiveille. Perhematkahaavelistalla kärjessä on laskettelureissu Alpeille tai Åreen. 

Tästä pääset katsomaan miltä matkahaavelistani näytti viisi vuotta sitten: https://pikkukepponen.blogspot.com/2017/03/matkahaavelista.html

Tuossa postauksessani kirjoitin, että Oseanian kohteet ovat minulle niin kaukana, etten edes osaa haaveilla matkustavani sinne. Pari vuotta lähinnä kotona pyörimistä muutti mieleni ja tänä keväänä kävin Australiassa.

Matkailun kannalta korona ei ollut niin paha kuin etukäteen ajattelin. Se toki rajoitti matkailuani todella, todella paljon. Korvaukseksi olen matkaillut kotimaassa enemmän ja kokenut todella mahtavia juttuja täällä. Pitkään haaveilemani Lofoottien reissukin toteutui kesällä 2020, kun minä en uskaltanut lähteä mihinkään muualle kuin automatkalle Norjaan.

Snorklaamassa Suurella Valliriutalla Australiassa

 

 

Karhubongausta Kainuussa kesällä 2021

Musiikkilaji
En ole mikään musiikin suurkuluttaja ja minullahan ei ole edes omaa Spotify-tunnusta. Esikoinen on kyllä tehnyt minulle synttärilahjaksi Äitin keski-ikä soittolistan :) 80-luvun popmusa on aina lähellä sydäntäni. Tämän hetken tykkäyslistan kärjessä on Vesterinen, Olavi Uusivirta, Ellinoora, Behm. Ulkomaisista Adele ja Queen. Kuuntelen myös jonkin verran klassista musiikkia ja erityisesti rakastan selloa.

Viime kesänä sain mieheltäni synttärilahjaksi keikkaliput Queen+Adam Lambert konserttii ja tänä kesänä se toivottavasti toteutuu!

Kukka
Tykkään kukista todella paljon ja jos vaan jaksaisin ja ehtisin kasvattaisin pihalla ja mökillä vaikka mitä kukkia. Erityisesti pidän pioneista ja kieloista.

 

Oman pihan pioneja kesällä 2020

Jälkiruoka
No niin, ollaan taas ydinosaamisalueellani. Minä rakastan jälkiruokia. Suosikkini on yleensä sellainen johon yhdistyy luontevasti jäätelö tai sorbetti. Listani kärkipäässä on creme brulee, köyhät ritarit, marjapiirakat jäätelöllä, baklava, tiramisu ja kaikki raparperijälkkärit. 

Tässä on todennäköisesti Suomen parhaat baklavat, jotka valmistaa ravintola Mezza Espoon Leppävaarassa. Kuva synttäreiltäni kesä 2021

Keittiöväline
Onko tiskikone, uuni, jääkaappi ja jne. keittiövälineitä? Jos ei lasketa näitä ihan perustavaa laatua olevia kiinteitä koneita, niin ehdottomasti tärkein keittiövälineeni on kahvikoneeni. Meillä on kahvikoneen kanssa niin läheinen suhde, että kun olen poissa kotona kaipaan perhettäni ja kahvikonettani. Ruuansulatukseni on ronkeli kahvin suhteen.

Melkein kuin perheenjäsen :) Kuva 50v synttärijuhlieni jälkeen. Ihmettelimme, että yrittikö joku oikeasti saada lisää pinacoladaa kahvikoneesta?

Lempivaate
Etätyön aikana olen todellakin skaalannut pukeutumistani alaspäin. Yleisimmät vaatteeni ovat kesämekkoja, yöpaitoja tai t-paita ja jumppatrikoot. Toimistolla päälläni on useinmiten joku tunika ja kapeat, hieman joustavat, suorat housut. Synttäreilleni ostin mekon, joka on tällä hetkellä vaatekaappini kivoin vaate.

Paras omistamani vaate. Kuva viimekesäisitä synttärijuhlistani.

Kosmetiikkatuote
Minä en ole kosmetiikkaihmisiä lainkaan, meikkipussista löytyy vain muutamia tuotteita. Talvisin ihoni on järkyttävän kuiva ja olen etsinyt kasvojen iholle riittävää kosteuttajaa. Uimahallikeikan jäljiltä naamani hohtaa punaisena. Tämän talvikauden pelastaja oli Filorga, creme universelle. Sitä myy ainakin Kicks ja jotkut apteekit.

Lempikaupunki

Tämä on vaikea. Maailmassa on niin paljon hienoja kaupunkeja. Valitsen lempparinikseni entisen kotikaupunkini Tokion.

Tokiossa vuonna 2014 työmatkalla, kuva toimiston ikkunasta. Vaikka nimesin Tokion suosikkikaupungikseni, niin harvakseltaan siellä tulee silti käytyä. Tokiosta on ehkä tullut sellainen hyvien muistojen kultaama kaupunki, jollaista ei ole oikeasti enää olemassakaan.

Loppuvuodesta 2020 kun elämässä ei muuten tapahtunut juuri mitään ehdin kirjoittelemaan muutamia postauksia Japanin ajastani. Alla niihin linkit.

Muutto Tokioon
Japanilainen työkulttuuri
Japanilaisia erikoisuuksia
Japanilaisia harrastuksia, ajanvietteitä ja juhlia

Lempikirja
Minulla ei ole varsinaista lempikirjaa. En yleensä lue kirjoja enää uudestaan. Seitsemän veljestä olen lukenut useampaan kertaan, Sinuhe egyptiläinen oli lapsena lempikirjani Tuulen viemää ohella. Sinuhen olen kuunnellut äänikirjana poikien kanssa melkein kokonaan. Se on ehdolla lempikirjakseni. Toinen vahva kandidaatti ihana lastenkirja Kaislikossa suhisee.

Juoma
Oikutteleva vatsani on saanut minut melkein luopumaan lempijuomistani: kahvi, cocis, valkoviini, kuohuviini ja punaviini. Nykyinen lempparini on ihan vaan vesi. Jos olen etelänlomalla, niin silloin on ehdottomasti saatava lempijuomani pinacolada.

Asiallisesti pukeutunut henkilökunta tarjoilee pinacoladaa pihallamme :)

Tuoksu
Minulle iski jossain vaiheessa lievä tuoksuallergia. Muilla tuoksut eivät vielä laukaise päänsärkyä ja pahoinvointia, mutta itselläni kyllä. Pystyn ehkä silloin tällöin käyttämään jotain tuoksua.

Omat suosikkituoksuni tulevat luonnosta: kuivan kangasmetsän tuoksu, meren tuoksu, syksyn tuoksu ilmassa.

Iltarutiini
Ei minulla ole mitään erikoisempaa iltarutiinia. En laita seuraavan päivän vaatteita esille, joogaa, meditoi tai mitään muutakaan mielenkiintoista. Ehkäpä iltarutiinini on jokailtainen hämmästys, että miten kello voi olla jo noin paljon ja miksen olen jo nukkumassa.

Jäätelö
Oma suosikkini on suklaapallo yhdistettynä joko pistaasipalloon tai kookospalloon.

Vaikka olenkin kovin perso makealle, niin silti Magnumit, Classicit ja vastaavat eivät ole herkkuani. Ne ovat minusta liian makeita. Tuuteista ja puikoista valitsen yleensä tylsästi kuningatartuutin tai supersuklaapuikon.

Gromin pistaasijäätelö on hyvää, mutta kallista. Meilläpäin sitä myy isto marketit

Flunssankarkoituskeino
Voi, olisinpa löytänyt jonkun toimivan keinon. Perhettämme riivaa juuri nytkin flunssa. Ainoa, millä uskon olevan jotain merkitystä on maskin käyttäminen.

Aamupala
Tyyppilisin aamupalani on kaurapuuro. Vaihteluna syön joskus myös jugurttia ja mysliä tai leipää. Puuro tekee niin hyvää vatsalleni, että useinmiten valitsen sen.

Saatan valita hotelliaamiaisellakin puuroa aamuaiseksi

Huonekalu
Tärkein huonokalu on ehdottomasti sänky. Se on sellainen jota saatan kaivata poissaollessani.

Vuodenaika
Kesä ja talvi. Kesää rakastan eniten, mutta rakastan hyviä talvipäivi jolloin on lunta ja aurinkoa oikeastaan melkein yhtä paljon. Keväässä minua haittaa koivunsiitepölyallergia ja syksyssä pimeys ja märkyys. 

Talvi 2022 oli hieno!

Juhlaruoka
Meillä ei ole sellaista, että joku tietty ruoka olisi aina juhlaruokaa. Joskus voi arkisempikin ruoka olla osana juhlaruokakokonaisuutta. Keskimmäisen rippijuhlissa ruokana oli lohikeittoa ja sitten makeita herkkuja ja se oli minusta ihan toimiva kokonaisuus. Juhlaruoka vaihtelee juhlan ja fiiliksen mukaan. Jouluna on tietenkin jouluruokaa, pääsiäisena lammasta, joku keväinen kakku ja suklaamunia, juhannuksena grillataan ja syödään mansikkakakkua, vapun juhlaruoka nojaa enemmän makeisiin herkkuihin. Poikien sukulaissynttäreille useita tehdään nykyisin salaattia, kun vanhempi polvi syö aika kevyesti. Meillä käy aika paljon ruokavieraita sekä sukulaisia että ystäviä ja yhteisen ruokapöytään kokoontuminen on minusta yksi parhaista asioista. 

Meillä juhlaruokaan kuuluu aina jotakin makeaa herkkua :)

Suvun kesken juhlintaa vuonna 2017, ruokana chevre-parsasalaattia

Viimekesänä meillä oli juhlabrunssi

Vielä ehtii hypätä mukaan haasteeseen!