26. huhtikuuta 2026

Säkenöivien Keksiäkäisten brunssitapaaminen

Viime viikonloppuna meillä oli ihanien naisten kanssa brunssitapaaminen. Olemme alunperin tutustuneet toisiimme blogiemme välityksellä. Harmillisesti kävi niin, että viidestä naisestä pääsi vain kolme paikalle. Yhtä sitoi työ, toisen kaatoi flunssa. Säkenöintiä riitti siltikin.

Malja meille!

Marika ja minä. Puuroa ja kuoharia - koska me voidaan tehdä niin ;)

Kata

Brunssipaikaksemme valikoitus Hietalahden Kauppahallissa toimiva Ravintola Piilo. Kauppahalli on viehättävä paikka ja Piilon ruoka oli erinomaista. Brunssin valikoima oli todella laaja ja se oli myös keskusta-alueen edullisimmasta päästä. Sanoisin, että suorastaan brunssilöytö.

Asiakaspaikkoja ravintolassa on sekä alhaalla että ylhäällä. Kuvasaldoni ravintolasta jäi vähäiseksi ja heikoksi, mutta alla pari räpsyä.



Minun suolaiset brunssilautaset koostuivat pääosin salaateista. Lisäksi söin karjalanpiirakoita, yhden fajitaksen ja chiavanukkaan

Jälkiruokavalikoima oli niin iso, että en pystynyt maistamaan kuin osan. Brunssiin kuului nimittäin myös Piilon jäätelöä. Minulla on kupissa passionhedelmäjugurttijäätelöä ja appelsiinijäätelöä. Molemmat olivat niin hyviä. Piilon pannarit olivat ehkä parhaimpia ikinä maistamiani.

Taivaalliset jälkkärit


Edellisestä tapaamisesta oli niin kauan aikaa, että jouduin kahdesti lisäämään parkkiaikaa kahdesti, kun meillä juttua riitti niin pitkään. Ihana oli nähdä ja oli hyvä brunssi.


Minulla oli sellainen herkkuviikonloppu, että sokeritasapainon palautumiseen meni pari vuorokautta. Sunnuntaina oli niin mukavan aurinkoinen päivä, että onnistuin houkuttelemaan Vaarin kahvilaretkelle ja samalla kävelimme pienen pienen lenkin.

Kevän ensimmäiset ulkokahvit

Kahvittelupaikkanamme oli viehättävä Kahvitupa Laurentinus Helsingin Pitäjän kirkon kupeessa



Kirkon virallinen nimi taitaa olla Vantaan Pyhän Laurin kirkko

21. huhtikuuta 2026

Pullatesti: Upea Vuosaaren Kartano tuo tuulahduksen Ranskaa

Nelisen vuotta sitten Ranskalainen Kauppa osti Vuosaaren Kartanon kiinteistön. Rakennuksen muuttamiseeen kahvila- ja myymäläkäyttöön lupaprosesseineen ja esteettömyysvaatimuksineen ja vanhan rapistuneen rakennuksen vaativaan sisätilojen remontointiin yrittäjällä meni neljä vuotta ostamisesta. Suuri hatunnosto yrittäjälle! Urakka on ollut aikamoinen. Paikka avautui pääsiäiseksi 2026. Marjo oli huomannut Facesta, että paikka avautuu viimeinkin ja ehdotti minulle pullatestiä.

Ympäristö oli vierailumme aikana talven jäljiltä ihan harmaa, siksi tälläinen lainattu kuva

Kartanolla on pitkä historia. Arvellaan, että päärakennus on rakennettu 1800-luvun alkupuolella. Kartanon vaiheista ei ole kovin paljoa tietoa saatavilla. Alkunsa se ilmeisesti sai Vuosaaren ratsutilasta, jonka omistajaksi tuli vuonna 1684 Helsingin pitäjän kirkkoherra. Vuoteen 1963 kartanolla harjoitettiin maanviljelystä. 1966 kartano siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen ja siellä on ollut vaihtelevasti toimintaa, viimeisimpänä päiväkoti. Kaupungin omistuksessa kartano on seissyt tyhjillään useita vuosia.

Saavuimme kartanolle aurinkoisena lauantaina. Ihanasta paisteesta huolimatta, ulkona ei vielä tarennut kahvitella. Ulkona ei ollut pöytiäkään, joten en vielä tiedä, että miten kartanon ulkotiloja hyödynnetään kesäisin. Sisällä kävi kuhina. Moni oli lähtenyt kauniissa kevätauringossa kävely- tai pyörälenkille katsomaan uutta kahvilaa. Katsottavaa siellä tosiaankin riittää, sekä itse rakennuksessa että kaupan tuotevalikoimassa. 

Kartano odottaa vielä julkisivuremonttia

Kartanolla riittää ihasteltavia yksityiskohtia. Pieniä patsaita siellä on useampia.

Lasikuistin jälkeen astutaan eteishalliin. Seinillä on kerrassaan upea tapetti, tilassa vanha komea kakluuni ja katossa kimaltelee iso kristallikruunu. Sisäänastuessa varmaan moni on kanssani samaa mieltä "Onpa kaunista!"

Minusta tämä on upea aula



Sohvapaikka tekopuun katveessa olisi ollut suosikkini, mutta valitetttavasti varattu

Myyntitiskille oli kertynyt pieni jono, joka oli siellä koko vierailumme ajan. Kakkuvalikoima oli iso. Lisäksi oli suolaisia piirakkapaloja, taisi olla croissanttejakin. Pullaa ei ollut myynnissä. Valitettavasti komea kakkuvalikoima jäi kuhinan vuoksi kuvaamatta. Minä valitsin banaanisuklaakakun ja Marjo vadelmajuustokakun. Molemmat olimme tyytyväisiä valintaamme. Kakku ei pääse tiukkaan Suomen top-5 listaani, vaikka hyvä olikin.


Samalla viikolla otin muutaman selfien töissä ja näytin niissä niin väsähtäneeltä ja vanhalta. Tässä näytän ihan erilailla elinvoimaiselta. Kaunis kartano ja kakkupala tekevät siis hyvää! Myös ulkoisesti ;)

Mymälän puolella kahdessa kerroksessa on myynnissä ranskalaisia elintarvikkeita, keittiötavaroita, naistenvaatteita ja lasten tarvikkeita ja juhlavaatteita sekä hieman vauvanvaatteita. Naisten vaatevalikoimassa oli upeita juhlavaatteita kesämekkojen lisäksi. Käytän yleisimmin kokoa 46 ja sovittamani reilun kokoisen oloinen mekko oli minulle liian pieni. Vaatteiden hinnat olivat minusta ihan maltilliset.

Vaateosastoa. Minusta tuo mallinuken päällä oleva juhla-asu on ihana.


Olisipa tämä ollut minun koossani! Juhlajakkujen yleisin hinta oli 69€.

Lasten osasto

Tästä morsiustytölle tai pienelle prinsessalle kesän juhliin



"Älä osta mitään tavaraa"-periaatteni jousti näiden kivojen sandaalien kohdalla. Ostin ne kesäksi toimistokengiksi tai jos joskus on rantaloma niin aamiaiselle menokengiksi. Hinta oli 36€. Valitettavasti kiinalaista tuotantoa, mutta toimistolla ne eivät joudu kovaan kulutukseen.


Meillä täällä Itä-Helsingissä olot senkuin paranevat, meillä on nyt pieni tuulahdus Ranskaa upeassa kartanossa. Kannattaa tulla kokemaan se itse!



15. huhtikuuta 2026

Retki Vierumäen kylpylään

Yritämme säännöllisesti sopia uimainnokkaan kaveriporukan kanssa jonkun uima-saunaretken. Tällä kertaa päädyimme retkeilemään ystäväni Sirpan kanssa kahdestaan. Viime perjantaina lopetin työt jo puolilta päivin saldovapaitten ansiosta ja suuntasimme Sirpan kanssa kohti Lahden pohjoispuolella sijaitsevaa Vierumäen kylpylää. Noin puolitoistavuotta sitten avattu kylpyläosasto oli miljoonasatsaus Vierumäellä ja meille molemmille uusi paikka.

Ensimmäinen pysähdyksemme oli Sirpan toiveesta Luhdan pääkonttorin outlet-myymälään ja kahvilaan. Minä en meinannut ensin suostua shoppailutaukoon lainkaan, mutta onneksi joustin. Kuten edellisessä postauksessa kerroin, löysin Luhdalta uuden kevättakin, paidan ja pyyhkeitä. Lounaskin oli maistuva.

Luhdan pääkonttorin yläkerroksen kahvila on avoinna kenelle vaan halukkaalle. Lounas oli perushyvä, salaattipöydälle isommat kehut. Vielä isommat kehut valoisuudelle ja eksoottisille moottoritienäkymille.

Luhdan kahvilan maisemia pääsee ihailemaan myös ulkoterassilta. Päivä oli niin kylmä, että ulkoterassi ei houkutellut.

Kahden tunnin lippu kylpylään maksoi 27€. Nokian Eden olisi maksanut samana ajankohtana 28€, Allas Seapool Helsingissä 24€, Vantaan Flamingon hinta olisi ollut 33€ sisältäen saunamaailman, vesipuiston ja K18 kylpyläalueen.

Vierumäen kylpylässä oli sinne saapuessamme varsin rauhallista ja sisäaltaassa oli vähäisesti väkeä. Vierailumme aikana väkimäärä alkoi kasvaa, mutta pysyi maltillisena. Vierailumme aikana pukuhuoneet, wc-tilat ja suihkutilat olivat ilahduttavan siistit.

Sisätiloissa on yksi iso monitoimiallas, jossa on erilaisia hierontasuihkuja ja pyöreä virtaus, lisäksi on porealtaita. Lapsia varten on kaksi vesiliukumäkeä. Tilaa uimiselle tai vesijuoksulle ei ole. Virtuaalivesijumppamahdollisuus on ja me hyödynsimme sen heti aluksi Sirpan kanssa. Allas on niin matala, että minun vesijumppaa se haittasi jonkin verran. Allasalueella parasta minusta oli tehokkaat hierontapisteet.


Kuvat lainattu Vierumäen kylpylä

Kävimme testaamassa tavallisen saunan, kivisaunan (seinissä kiveä) ja höyrysaunan. Höyrysauna oli aika höyrytön. Lisäksi oli vielä suolasauna, mutta sen portaat olivat niin jyrkät ja sauna täynnä, joten se jäi minulta väliin.

Kivisauna, kuva lainattu Vierumäen kylpylä

Ulkona on pienehkö ulkoallas, jossa mahtuu vähän uimaan. Ehdimme nauttimaan iltapäiväauringosta ulkoaltaassa. Ulkona on lisäksi kylmäallas. Toinen kylmä allas on sisätiloissa. Ulkotilojen paras juttu on iso savusauna.

Ulkotilat, siellä joku harppoo kohti savusaunaa

Savusaunassa oli ihanat löylyt. Noin muuten olin kyllä pettynyt sen suunnitteluun. Aivan uusi savusauna, jossa on toistettu kaikki 1800-luvun savusaunan huonot puolet ja lisätty vielä uudet mukaan.

Savusaunassa on erittäin huono valaistus. Etenkin, kun tulet ulkoa kirkkaasta auringonpaisteesta, ei silmät meinaa erottaa hämäryydessä mitään. Tämä on muuten yleinen piirre uusissakin savusaunoissa. Seuraavalle savusaunaretkelle yritän muistaa ottaa mukaan oman taskulampun.

Savusaunaan on perinteisesti ollut matala oviaukko. Vierumäellä oli varsin matala. Ulkopuolella on asianmukainen varoituskyltti. Saunasta poistuessani olin jo unohtanut matalan oviaukon sekä oli niin hämärää, etten nähnyt sitä ja niinpä ja kalautin otsani oven yläkarmiin kovaa. Vielä neljän vuorokauden jälkeen otsani on kipeä. Savusaunan puumateriaali on sellaista, että pitkän lämmityksen aikana se kuumenee huomattavasti. Meidän piti käydä hakemassa allastossumme jalkaan ja minulla oli vaikeuksia pitää kiinni kaiteesta. Jälleen mietin, että kuka näitä saunarakennuksia oikein suunnittelee?

Mutta löylyt olivat sopivat.

Savusauna ulkoapäin, kuva lainattu Vierumäen kylpylä

Mielestäni kylpylä toimii parhaiten aikuisille, jotka tulevat rentoutumaan. Kaksi vesiliukumäkeä viihdyttävät varmasti kouluikäisiä ja vähän nuorempiakin, mutta jos jonot kasvavat pitkiksi tai lapsi ei innostu niistä, allasalue tarjoaa aika vähäisesti muuta viihdykettä.

Retkemme oli onnistunut. Ensin hyvät ostokset, sitten vähän vesiliikuntaa ja lopuksi rentoilua. Valtava merkitys oli sillä, että kylpylässä ei ollut liikaa ihmisiä. Jos kiirehuippuna kaikki pukukopit myydään täyteen, kokemus kylpylästä voi olla aivan erilainen. Sirpan kanssa mielipiteemme olivat yhteneväiset: kiva, siisti ja uusi peruskylpylä siedettävän ajomatkan päässä Helsingistä. Saatamme mennä uudestaankin, vaikka paikka ei varsinaista vaikutusta tehnytkään.

12. huhtikuuta 2026

Pukeutumiseni kulmakivinä on helppous, ajattomuus ja kukkakuosit

Olen kymmenisen vuotta säästellyt vaateostoksissa. Olen säästänyt rahaa, luonnonvaroja, aikaa ja hermojani. Viime vuonna väitin ostaneeni viisi vaatetta, tänä vuonna tajusin että ostinkin niitä kuusi. Myös vuonna 2020 ostin kuusi vaatetta ja kolmet kengät. Huippuvuosi oli 2021, jolloin ostin 15 vaatetta. Noista olen paria käyttänyt todella vähän.

Nykypäivän vaatemateriaalit on tehty siten, että laadukkaankaan vaatteen käyttöikä ei ole aktiivikäytössä vuosikausia, vaikka vaatteen huoltaisi hyvin. Kun tähän yhdistää vuosikymmenen säästäväisen vaatteiden ostamisen, voisi ajatella, että vaatekaappi ammottaa tyhjyyttään. Näin ei kuitenkaan ole. Kaappini on edelleenkin täynnä! No, toki välillä t-paita kori on tyhjänä. Niiden lisäksi nopeiten kuluu housut. Mekkoja kaapissani on seuraavaksi 6-10 vuodeksi, jos kokoni ei muutu.

Minulle vaatteessa on tärkeää, että se on mukava päällä, helppo hoitaa ja kestävä. Tykkään väreistä ja kuoseista - etenkin niistä kukkakuoseista. Haluan, että voin käyttää vaatetta pitkään, joten se ei saa olla sellainen, että kyllästyn siihen nopeasti tai niin erikoinen että muodin vaihduttua sitä ei enää kehtaa käyttää. En jaksa miettiä asukokonaisuuksia, nopeasti kaapista päälle ja matkaan. Nykyisin olen laiskistunut niin, että käytä enää koruja enkä muitakaan asusuteita. Joskus aikoja sitten nimesin tyylini toimistoklassiseksi. Päällä on jotain mikä näyttää siistiltä ja toimistokelpoiselta, mutta ei herätä huomiota. Tässäpä näytille tämän lopputalven ja alkukevään toimistoklassikoita.

Asut olen kuvannut eteisessä, yleensä iltahämärässä. Kuvakulma on suosiollinen, valitettavasti en ole niin hoikka kuin kuvat antavat ymmärtää.

Housut Laurie syksy 2025 mallisto , tunika Nanson kevään 2025 mallistosta, ballerinat Caprice ostettu kesällä 2024

Collegepaita Kaiko, ostettu syksy 2025, farkut Zizziltä ainakin 4v vanhat, samat ballerinat

Aivan uusi paita Luhdan Outletistä, samat Laurie-merkkiset housut, kengät kesä 2024 Caprice loaferit

Tykkään kyllä mustastakin. Tässä ainakin yli 6 vuotta vanha Nanson tunika, samat housut ja jalassa mustat Adidaksen lenkkarit, jotka myöskin viime vuosikymmeneltä

Useampana vuotena ostoslistallani on ollut uusi kevätakki. Sopivan takin löytäminen osoittautui hankalaksi, kunnes ihana takki osui kohdalleni Luhdan outletissa. Lähdin sinne vähän pitkin hampain, koska en jaksa innostua shoppailusta ja yhtään pidempi vierailu siellä tarkoitti sitä, että retki-iltapäiväämme ei mahtuisi enää museo. Onneksi annoin kaverille periksi ja löysin uuden takin. Lisäksi löysin tuon pinkin kesäpaidan ja päivitin kulahtaneita käsipyyhkeitä uusiin.

180€ takki maksoi vain 54€. Mikä löytö!

Tästä vuodesta on ehkäpä tulossa shoppailuvuosi, koska ostoslistalta on pakko ruksia kesähousut ja caprit kotiin.