Resepti jakoon: herkullisia Shanghai tacoja kotona

Vietnamilainen ravintola Lie Mi nousi nopeasti suosioon Helsingissä. Ei varmaan ole liiottelua sanoa, että maine rakentui Shanghai tacojen varaan. Lie Mellä on monta muutakin hyvää annosta ja hinta-laatusuhde kaikkiaan kohdillaan.

Muistan kuinka vein ensimmäisen kerran esikoisemme syömään Lie Meen. Neuvoin häntä tilaamaan Shanghai tacot. Jostain syystä Hra Kepponen tykkää enemmän Lie Men curryista, etenkin jos on saatavilla ankkacurry. Poika seurasi isäänsä, vaikka tiesin heti sen olevan virhe. Esikoinen halusi maistaa annostani, se on meillä suht yleinen tapa. Minulle oli selvää heti, että minulta pyydetään vähintään annosten puolitusta ellei perätä vaihtoa. Esikoiselle kävi aivan samoin kuin minulle - ihastuimme Shanghai tacoihin ensimmäisellä haukkauksella.

Jossain vaiheessa esikoinen alkoi selvittelemään, että minkälaisia ohjeita netistä löytyy Shanghai tacoille. Olemme saaneet jonkin aikaa herkutella niillä kotona. Kotiversio on varsin maukas ja helppo tehdä. 

Poikamme on käyttänyt reseptinsä pohjana tätä tiktok kokkausvideota https://vm.tiktok.com/ZNRa8pNdT/

Tässä on Shanghai taco täytettynä kanalla ja halloumilla

Tässä taco täytettynä kanalla ja vähäisellä määrällä silmusalaattia - majoneesi puuttuu

Ainekset:
kanaa esim. paistileikkeet tai fileepihvit
halloumia
kanamuna
pankojauhoja
Santa Marian crispy chicken spice mix
hoisin-kastiketta
salaattia
tulista silmusalaattia
majoneesia esim. Santa Marian lime-jalopeno majoneesi tai vaikka shirazaa sotkettuna tavalliseen majoneesiin
paratha lettuja
jos haluat tulisuutta, niin lisää hieman tuoretta chiliä (me emme lisää chiliä)

Paratha lettuja saa ainakin K-kauppojen pakastealtaasta ja ne näyttävät tältä (ovat muuten todella herkullisia)

Tacoja kannattaa varata kaksi per ruokalija. Paistileikkeet ovat yleensä sen verran kookkaita, että yhdellä leikkeellä täyttää yleensä kaksi lettua.

Ohjeen teille on kirjoittanut esikoiseni

1. Leikkaa kanan paistinleikkeestä ei halutut "roikkuvat" osat pois niin että tulee hyviä kanapaloja
2. Riko kananmuna kulhoon ja toiseen kulhoon panko-jauhoja, Santa Marian crispy chicken spice mixiä ja vähän suolaa
3. Kieritä kanapalat ensin kananmunassa ja sitten jauhossa niin että kaikki pinnat peittyy
4. Paista kanapalat sekä halloumi erillisellä pannulla (huomaa paistinleikkeleet välillä aika paksuja ja vaativat aikaa kypsyäkseen)
5. Kun kanat ovat kypsiä, nosteta ne pannulta ja anna vetäytyä hetki ennen pilkkomista
6. Kanojen vetäytyessä paista samalla pannulla kuin kanat paratha letut. Ne kuumenevat hetkessä.
7. Kun letut ovat kuumia, kokoa tacot laittamalla ensin alle hoisin-kastiketta, sitten salaattia, kana- ja halloumpalat, silmusalaattia ja lopuksi majoneesia

Aion kokeilla parathalettuja butter chickenin kanssa naan-leivän korvikkeena. Harmittaa, kun kelvollista naania ei saa kaupasta valmiina eikä arkisin voimat riitä tehdä naania itse.

Hiihtoloma Tahkovuoren ihanissa talvimaisemissa

Tämä vuosi ei ole lomailun osalta mennyt nappiin. Meillä oli lomaa viime viikolla. Tarkoituksena oli lähteä nelistään eli minä, Hra Kepponen, keskimmäinen ja kuopus Tahkovuorelle. Kuopus sai vanhojen tanssi ruton eli sieltä liikkeelle lähteneen flunssan. Hän ei ollut pahasti kipeä, vähän kuumetta, kurkkukipua ja kauhea räkä, mutta selvää oli että pojasta ei ole ulkoilijaksi useaan päivään. Kuopus halusi jäädä kotiin. Koska esikoisemme oli kotona, niin oli helppo ratkaisu jättää kuopus kotiin. Niinpä lähdimme matkaan kolmestaan. Keskimmäisen ei tarvinnut viettää koko viikkoa meidän kanssamme hapantuen. Hänen ystävänsä on Tahkolla töissä ja toinen kaveri tuli sinne lomailemaan keskellä viikkoa.

Minua jännitti etukäteen pakkanen. Pelkäsin, että on niin kylmää, etten tarkene tehdä mitään. Pakkasta oli parina päivänä -8, muina päivinä pari astetta kireämpää. Tarkenimme ihan mukavasti. Matkaan suoriutuneiden osalta loma oli oikein onnistunut.

Parasta Tahkovuorella oli upeat lumikuorrutteiset puut! Talvimaisemat olivat niin kauniit! Kohta seuraakin sitten kuvatulvaa Tahkon maisemista. Ensin muutama arvio Tahkosta.

Tahkon plussat ja miinukset:
+kohtuullinen ajomatka Helsingistä ja hyvät tiet, toki viikolla 8 teillä ruuhkaa
+ei hissijonoja viikolla 8
+paljon oheispalveluita: useampi kylpylä, keilaus, sisäleikkipuisto, moottorikelkkojen vuokraus, husky/pororetkiä
+paljon majoituskapasiteettia, varasimme hyvin myöhään majoituksen
+Nilsiän palvelut vartin ajomatkan päässä, kuten hyvät ruokakaupat
+hyvä lumitilanne

-rinteissä kuluneisuutta: jäätä ja lumivalleja jopa näin hyvissä lumiolosuhteissa
-monessa rinteessä hieman jyrkempiä kohtia, joissa lapset eivät hallitse vauhtiaan ja suksiaan
-rinneravintoloissa todella pitkät ruuan odotusajat
-pääosin ankkurihissejä

Jos perheessä on vaikka alakoululaisia, jotka vielä opettelevat laskettelua, mutta laskettelevat vain aikuisten rinteitä, niin suosittelen ajamaan Tahkon ohitse Vuokattiin, jossa on tarjolla minusta paljon runsaammin sinisiä, loivia rinteitä.

Ennen hiihtolomaa mediassa ja somessa puhutti laskettelulippujen hinnat. Ne ovat useammassa paikassa nousseet jopa 30% parissa, kolmessa vuodessa. Jopa Etelä-Suomen laskettelukeskuksissa päivälipun hinta alkaa vitosella. Uteliaisuudesta vertasin, että mitä maksaa hissilippu Italian Bardonecchiassa, jossa olimme kaksi vuotta sitten. Siellä päivälippu on 44€ ja Tahkolla 54€. Vielä isompi ero on lyhyemmissä lipuisssa. Tahkolla 3t lippu 47€ ja Bardossa 33€. Bardossa nuoriso saa alennusta lipuista ja lasketeltavaa riittää aivan erilailla kuin Tahkolla. Nykyisillä hissilippuhinnoilla ei kyllä tee mieli rinteeseen yhtään kehnommassa säässä eikä myöskään hiihtolomareissun ulkopuolella. 

Minun jalkani eivät kestä enää montaa päivää laskettelua eikä edes koko päivää, joten minä vietän osan lomasta murtsikkaa hiihtäen tai kävellen. Ihan pelkkää säästöä hissilipuissa :D  

Sitten niihin kuviin, ensin kuvia pilviseltä laskettelupäivältä.

Hra Kepponen

Sitten aurinkoisia rinnekuvia

Kävimme Hra Kepposen kanssa kävelylenkillä, jonne lähdimme ylhäältä Panorama-ravintolan parkkipaikalta. Sinä päivänä ilmassa oli lunta ja monessa kohtaa aurinkoi sai sen ja hanget kimmeltelemään upeasti. Harmi, ettei kamera vanginnut sitä kunnolla.

Jopa autoilu oli elämyksellistä Tahkon lumisissa maisemissa

Yritin kovasti kuvata kuinka lumi kimmelsi ilmassa auringonpaisteessa ja tässä ainoa kuva, josta vähän käy ilmi tuo upea ilmiö.

Tämä saattoi olla elämämme viimeinen hiihtoloma viikolla 8. Jos keskimmäinen on vuoden päästä armeijassa, niin saatamme typistää hiihtolomailun yhteen päivään Messilän rinteissä. Riippuu nuorisosta, että olemmeko täysin vapaita valitsemaan hiihtoloman ajankohdan.

Niin kaunista oli Tahkolla, että into kotimaanmatkailuun on taas erittäin korkealla.

Let's play business -näytelmä ja dekkariputki

Vuoden ensimmäisen teatterireissun teimme Hra Kepposen kanssa Helsingin Kaupunginteatteriin katsomaan Let's play business näytelmää. Wanda Dubiel kuuluu suosikkinäyttelijöideni joukkoon ja se oli oikeastaan suurin syy, miksi ostin liput kyseiseen näytelmään. Mainostekstikin osui ja upposi minuun: Juha Jokelan uutuuskomedia Let’s Play Business käsittelee nykyaikaisen työelämän haasteita hykerryttävällä otteella. Se on oivaltava, paikoin täysin päätön komedia, joka yllättää, naurattaa ja osuu aikaan kuin ryhmysauva pahvilaatikkoon – toisin sanoen jättää jäljen". Sitaatti lainattu: https://hkt.fi/

Kuva lainattu: https://hkt.fi/

Vastasiko näytelmä odotuksia? Ei täysin. Näytelmässä on kaksi tasoa: tarina projektikonsultointifirmasta, jossa yritetään sopeutua vahvan ja kiistanalaisen johtajan eläköitymisen jälkeiseen aikaan. Sitten meta-taso, joka on tarina teatteriryhmästä, joka tekee esitystä projektikonsulttifirmasta. Näiden kahden tason välillä poukkoillaan jatkuvasti. Aluksi tämä tarinoiden välillä poukkoilu tuntui sekavalta. Hra Kepponen sanoi heti, että hänen mielestään lähes poikkeuksetta tilanne on se, että yksittäinen tarina ei ole riittävän vahva, jos tarvitaan tälläinen toinen irrallinen taso sen rinnalle. Sanoisin, että Hra Kepposen arvio piti paikkansa näytelmän ensimmäisen näytöksen suhteen.

Minusta ensimmäinen näytös olisi kaivannut enemmän aiheen ylilyöntiä ja enemmän kierroksia. Aloin väliajalla miettimään, että näistä lähtökohdista on hyvin vaikea saada näytelmää mitenkään hyvään lopetukseen. Toisessa näytöksessä tuli enemmän kierroksia ja uskallusta vetää kunnolla överiksi. Toinen näytös oli selkeästi ensimmäistä parempi. Lisäksi näytelmään oli saatu hyvä lopetus. Toisen näytöksen myötä näytelmä nousi minusta ihan kelpoon keskikastiin. Näyttelijäsuoritukset olivat kaikki vahvaa ammattilaistyötä.

Onnellisesti hymyilevä työntekijä on juuri saanut vasemmalla olevalta uudelta toimitusjohtajalta firman ensimmäisen papukaijamerkin :) Kuva lainattu https://hkt.fi/

Omaksi suosikikseni projektikonsulttifirman tarinassa nousi uusi, nuori toimistusjohtaja. 
Kuva lainattu https://hkt.fi/

Suosittelisinko? No, jos käyt harvoin teatterissa, niin kannattaa panostaa johonkin toiseen näytelmään. Toisaalta Let's play business on ison ammattiteatterin keskikastia, joten kyllähän sen sujuvasti katselee. 

***

Sitten siirtyminen toiseen aiheeseen eli dekkareihin. Olen ennenkin kirjoittanut, että luen monipuolisesti kevyestä vaativaankin kaunokirjallisuuteen. Suosikkigenreni on selkeästi dekkari. 

Olen joskus aikaisemmin lueskellut Immun ja Kalen rötöskatsausta. Näitä kirjoja entinen poliisi Kale Puonti on kirjoittanut yhdessä entisen rikollisen, ex-moottoripyöräjengiläisen Mika Ilménin kanssa. Kirja ei kiinnostanut minua tippaakaan. Jätin kesken. Kirja oli minusta tylsä enkä myöskään pidä toisesta kirjoittajasta Immusta. Vaikka Immu on rikoksensa sovittanut, niin se, että hän kirjoittanut myyntimenestyskirjoja rikollisesta urastaan huumekaupassa, on minusta epäeettistä. 

Annoin Kalen Puonnin Pasilan Myrkky sarjalle yhden kirjan mahdollisuuden. Siinä kävikin sitten niin, että sarjan toiseksi viimeinen osa on menossa. Tykkään kirjan poliiseista, realistiselta vaikuttavasta tapauksien kuvauksesta ja eteenpäin rullaavasta juonesta. Ensin minua häiritsi se, että luvut ovat hyvin lyhyitä. Ne ovat lyhyimmillään sivun mittaisia. Jossain vaiheessa totuin tuohon tyyliin eikä se häirinnyt minua enää. Mukavaa aivot narikkaan dekkariviihdettä.

Mukavaa uutta viikkoa!

Upeita talvipäiviä ja ystävänpäivän herkkumaraton

Minä rakastan aurinkoisia talvipäiviä! Ne ovat upeitten kesäisten uimapäivien jälkeen heti toiseksi parasta. Pakko myöntää, että lauhempi sää olisi ollut vielä täydellisempää, mutta riittävällä vaatetuksella olen nautiskellut talvisäästä antaumuksella. Ykköshuvini on jäällä kävely.

Vaarilta perimilleni nanogrip-suksille nämä pakkaset ovat liikaa. Ne eivät vaan luista yhtään! Kateellisena olen katsellut hiihtäjiä ja melkein jo lähdin suksikaupoille

Sitten niitä kuvia jäältä. Välillä on ollut lunta vähemmän ja sitten enemmän.

Tälle kävelylle olen saanut houkuteltua perheemme suurimman vilukissan Hra Kepposen mukaan

Toivottavasti näitä huikean aurinkoisia talvipäivä tulee vielä paljon lisää!

Viime viikolla Helsingissä satoi vajaassa vuorokaudessa melkein 20cm ihanan kevyttä pakkaslunta. Puut olivat sen jälkeen hetken aikaa niin kauniita. Tosin sinä aamuna toimistolle piti ajella todella varovaisesti. Lähdin vasta ensimmäisen aamupalaverin jälkeen 9:15 ja Kehä I oli edelleen auraamatta. 

Toimiston pihalla näytti tältä

Kotimme vierestä kulkevalla ulkoilureitillä näytti tältä

Ystävänpäivänä päätin leipoa perheelle jotain herkkua. Ehdin juuri saada leipomisen alkuun, kun Hra Kepponen tuli toppavaateostoksilta kotiin. Hän oli kiertänyt kaupan kautta ja ostanut minulle kukkia.

Kauniit pinkit kukat Hra Kepposelta

Tein kaakaokääretorttupohjan

Hra Kepponen oli päättänyt hankkia ystävänpäiväherkut, koska ei osannut arvata, että olin jo alkanut leipomaan.

Kaupan laskiaispullia

Siinä kun taivastelin, että nyt meillä on illaksi makeaa mahantäydeltä esikoisemme nousi puolenpäivän paikkeilla laittamaan itselleen ja tyttöystävälleen ystävänpäiväaamiaista. Siihen kuului amerikkalaiset pannukakut. Esikoinen oli varautunut siihen, että koko perhe haluaa niitä. Niinpä meillä oli sitten kolmen herkun päivä. Kääretortusta jäi herkuteltavaa seuraavallekin päivälle ja vein sitä vaarillekin. Pienempikin juhla on hyvä tekosyy tavallista parempaan ruokaan tai edes pullakahveihin. Tai kolmeen eri leivonnaiseen :)

Vaarin kanssa juodaan ystävänpäiväkahvit

Mukavaa hiihtolomaa Etelä-Suomen koululaisille ja muille hiihtolomalaisille! 

Minäkin lomailen tällä viikolla kolme päivää.