Let's play business -näytelmä ja dekkariputki

Vuoden ensimmäisen teatterireissun teimme Hra Kepposen kanssa Helsingin Kaupunginteatteriin katsomaan Let's play business näytelmää. Wanda Dubiel kuuluu suosikkinäyttelijöideni joukkoon ja se oli oikeastaan suurin syy, miksi ostin liput kyseiseen näytelmään. Mainostekstikin osui ja upposi minuun: Juha Jokelan uutuuskomedia Let’s Play Business käsittelee nykyaikaisen työelämän haasteita hykerryttävällä otteella. Se on oivaltava, paikoin täysin päätön komedia, joka yllättää, naurattaa ja osuu aikaan kuin ryhmysauva pahvilaatikkoon – toisin sanoen jättää jäljen". Sitaatti lainattu: https://hkt.fi/

Kuva lainattu: https://hkt.fi/

Vastasiko näytelmä odotuksia? Ei täysin. Näytelmässä on kaksi tasoa: tarina projektikonsultointifirmasta, jossa yritetään sopeutua vahvan ja kiistanalaisen johtajan eläköitymisen jälkeiseen aikaan. Sitten meta-taso, joka on tarina teatteriryhmästä, joka tekee esitystä projektikonsulttifirmasta. Näiden kahden tason välillä poukkoillaan jatkuvasti. Aluksi tämä tarinoiden välillä poukkoilu tuntui sekavalta. Hra Kepponen sanoi heti, että hänen mielestään lähes poikkeuksetta tilanne on se, että yksittäinen tarina ei ole riittävän vahva, jos tarvitaan tälläinen toinen irrallinen taso sen rinnalle. Sanoisin, että Hra Kepposen arvio piti paikkansa näytelmän ensimmäisen näytöksen suhteen.

Minusta ensimmäinen näytös olisi kaivannut enemmän aiheen ylilyöntiä ja enemmän kierroksia. Aloin väliajalla miettimään, että näistä lähtökohdista on hyvin vaikea saada näytelmää mitenkään hyvään lopetukseen. Toisessa näytöksessä tuli enemmän kierroksia ja uskallusta vetää kunnolla överiksi. Toinen näytös oli selkeästi ensimmäistä parempi. Lisäksi näytelmään oli saatu hyvä lopetus. Toisen näytöksen myötä näytelmä nousi minusta ihan kelpoon keskikastiin. Näyttelijäsuoritukset olivat kaikki vahvaa ammattilaistyötä.

Onnellisesti hymyilevä työntekijä on juuri saanut vasemmalla olevalta uudelta toimitusjohtajalta firman ensimmäisen papukaijamerkin :) Kuva lainattu https://hkt.fi/

Omaksi suosikikseni projektikonsulttifirman tarinassa nousi uusi, nuori toimistusjohtaja. 
Kuva lainattu https://hkt.fi/

Suosittelisinko? No, jos käyt harvoin teatterissa, niin kannattaa panostaa johonkin toiseen näytelmään. Toisaalta Let's play business on ison ammattiteatterin keskikastia, joten kyllähän sen sujuvasti katselee. 

***

Sitten siirtyminen toiseen aiheeseen eli dekkareihin. Olen ennenkin kirjoittanut, että luen monipuolisesti kevyestä vaativaankin kaunokirjallisuuteen. Suosikkigenreni on selkeästi dekkari. 

Olen joskus aikaisemmin lueskellut Immun ja Kalen rötöskatsausta. Näitä kirjoja entinen poliisi Kale Puonti on kirjoittanut yhdessä entisen rikollisen, ex-moottoripyöräjengiläisen Mika Ilménin kanssa. Kirja ei kiinnostanut minua tippaakaan. Jätin kesken. Kirja oli minusta tylsä enkä myöskään pidä toisesta kirjoittajasta Immusta. Vaikka Immu on rikoksensa sovittanut, niin se, että hän kirjoittanut myyntimenestyskirjoja rikollisesta urastaan huumekaupassa, on minusta epäeettistä. 

Annoin Kalen Puonnin Pasilan Myrkky sarjalle yhden kirjan mahdollisuuden. Siinä kävikin sitten niin, että sarjan toiseksi viimeinen osa on menossa. Tykkään kirjan poliiseista, realistiselta vaikuttavasta tapauksien kuvauksesta ja eteenpäin rullaavasta juonesta. Ensin minua häiritsi se, että luvut ovat hyvin lyhyitä. Ne ovat lyhyimmillään sivun mittaisia. Jossain vaiheessa totuin tuohon tyyliin eikä se häirinnyt minua enää. Mukavaa aivot narikkaan dekkariviihdettä.

Mukavaa uutta viikkoa!

Upeita talvipäiviä ja ystävänpäivän herkkumaraton

Minä rakastan aurinkoisia talvipäiviä! Ne ovat upeitten kesäisten uimapäivien jälkeen heti toiseksi parasta. Pakko myöntää, että lauhempi sää olisi ollut vielä täydellisempää, mutta riittävällä vaatetuksella olen nautiskellut talvisäästä antaumuksella. Ykköshuvini on jäällä kävely.

Vaarilta perimilleni nanogrip-suksille nämä pakkaset ovat liikaa. Ne eivät vaan luista yhtään! Kateellisena olen katsellut hiihtäjiä ja melkein jo lähdin suksikaupoille

Sitten niitä kuvia jäältä. Välillä on ollut lunta vähemmän ja sitten enemmän.

Tälle kävelylle olen saanut houkuteltua perheemme suurimman vilukissan Hra Kepposen mukaan

Toivottavasti näitä huikean aurinkoisia talvipäivä tulee vielä paljon lisää!

Viime viikolla Helsingissä satoi vajaassa vuorokaudessa melkein 20cm ihanan kevyttä pakkaslunta. Puut olivat sen jälkeen hetken aikaa niin kauniita. Tosin sinä aamuna toimistolle piti ajella todella varovaisesti. Lähdin vasta ensimmäisen aamupalaverin jälkeen 9:15 ja Kehä I oli edelleen auraamatta. 

Toimiston pihalla näytti tältä

Kotimme vierestä kulkevalla ulkoilureitillä näytti tältä

Ystävänpäivänä päätin leipoa perheelle jotain herkkua. Ehdin juuri saada leipomisen alkuun, kun Hra Kepponen tuli toppavaateostoksilta kotiin. Hän oli kiertänyt kaupan kautta ja ostanut minulle kukkia.

Kauniit pinkit kukat Hra Kepposelta

Tein kaakaokääretorttupohjan

Hra Kepponen oli päättänyt hankkia ystävänpäiväherkut, koska ei osannut arvata, että olin jo alkanut leipomaan.

Kaupan laskiaispullia

Siinä kun taivastelin, että nyt meillä on illaksi makeaa mahantäydeltä esikoisemme nousi puolenpäivän paikkeilla laittamaan itselleen ja tyttöystävälleen ystävänpäiväaamiaista. Siihen kuului amerikkalaiset pannukakut. Esikoinen oli varautunut siihen, että koko perhe haluaa niitä. Niinpä meillä oli sitten kolmen herkun päivä. Kääretortusta jäi herkuteltavaa seuraavallekin päivälle ja vein sitä vaarillekin. Pienempikin juhla on hyvä tekosyy tavallista parempaan ruokaan tai edes pullakahveihin. Tai kolmeen eri leivonnaiseen :)

Vaarin kanssa juodaan ystävänpäiväkahvit

Mukavaa hiihtolomaa Etelä-Suomen koululaisille ja muille hiihtolomalaisille! 

Minäkin lomailen tällä viikolla kolme päivää.

Uima-allaslomaa Dubaissa

Muutama lomakuva ja -juttu siltä epäonniselta Dubain matkaltamme. Minä en ole Dubaista kovinkaan innostunut, siitä huolimatta tämä oli kolmas kerta kun vierailin siellä. Dubain eduksi pitää lukea suhteellisen lyhyt lentomatka, hyvät lentoyhteydet, suht hyvä sää ja yleinen siisteys. Dubaista puuttuu kauniit maisemat, uimarannatkin on aika kehnoja sekä pitkät välimatkat ja liikenne rasittavia. Vierastyövoiman kohtelu on sitten ihan eri kertaluokan ongelma. Eniten olen arvostanut Dubain lomissani hyvin lämmitettyä uima-allasta. Uima-altaan lämmityksestä ei ole missään niistä neljästä hotellista, joissa olen majoittunut, pihistelty.

Majoituimme samassa hotellissa kuin kuusi vuotta sitten edellisellä Dubain reissulla. Alue oli muuttunut kuudessa vuodessa erittäin paljon. Lisää korkeita tornitaloja oli noussut hotellin ympärille runsaasti. Hotelli oli myynyt tontistaan osan pois. Rannan tuntumassa on uusi, erillinen beach club, josta musiikinjytke kantautui hotellihuoneeseemme la-su välisenä yönä aamuneljään. Tontille oli nousemassa asuinkäyttöön tuleva tornitalo, jota rakennettiin ympäri vuorokauden. Yöaikaan oli käynnissä hiljaisempia hommia, mutta pieni kalke kantautui huoneeseemme myös öisin. Herkkäunista se haittaisi varmasti.

Näkymiä hotellista:

Hotellin uima-allasalue tuo iso sininen oikealla

Uima-allasalue on hyvä edelleenkin, tornitalot eivät varjosta sitä, aurinkopetejä on riittävästi ja altaan vesi on hyväksi lämmitetty

Vähän ennen matkaa korotin huoneluokkamme sellaiseen, johon kuului lounge access. Loungessa oli tarjolla aamiainen, alkoholittomia juomia ja jotain aivan pientä syötävää läpi päivän, iltapäivätee, illallinen ja cocktailtunti (siis oikeasti pari tuntia). Lounas jäi kyllä vähän turhan kevyksi, mutta tällä setillä ei tarvinnut poistua hotellista mihinkään. Laskeskelin, että tarjous huoneluokan korotuksesta oli sen verran hyvä, että se maksoi itsensä takaisin.

Näkymät loungesta olivat komeat

Odottelen cappucinoa muffinsin seuraksi loungen terassilla

Aamiaisella

Iltapäivätee

Se mistä vatsasairauteni sain jäi aivan hämärän peittoon. On erittäin mahdollista, että sain tuosta korkeatasoisesta hotellista. Vatsani kesti Tashkentin basaariruuat, mutta sitten huono onni osui Dubaissa.

Tashkentin basaarin ruokien kanssa meni kaikki hyvin

Tämä oli reisullani se korkeimman riskin ruoka. Nyt jää eggs benedictinkin suurimmassa osassa ulkomaan reissuja tästä eteenpäin väliin.

Tässä teimme iltapäiväteen lomassa liikennetarkkailua siitä, kuinka satamaan jonotettiin

Joku saapui hävittäjäsaattueessa

Dubai on ehkä hienoimmillaan iltavalaistuksessa, kuvat jälleen sieltä hotellin loungesta

Kuvassa Ain Dubai maailmanpyörä

Yhtenä iltapäivänä kävimme katsomassa Museum of the Futuren hieno rakennusta. Oloni oli jo siinä vaiheessa sen verran voipunut, etten olisi jaksanut kiertää museota lävitse. Museon suurin vetovoima on hiipunut sen verran, että lippuja sinne ainakaan tammikuussa ei tarvitse ostaa viikkoja etukäteen - joulukuussa tilanne voi olla toinen.  Tammikuussa arkipäivänä pääsylipun olisi saanut suhteellisen lyhyellä jonottamisella museon luukulta tai edellisenä päivänä netistä.

Rakennuksen on suunnitellut Dubaissa asuva Shaun Killa. Hän on lähtöisin Etelä-Afrikasta. Rakennus on kyllä ulkoapäin erittäin vaikuttava ja tyylikäs.

Sisääntuloaula on hurjan korkea ja arabialaiset kirjoitukset katossa näyttävät hienoilta. Muuten rakennus näyttää hyvin pelkistetyltä, eikä sen pyöreät muodot tule erityisemmin esiin ainakaan aulassa. Olisin toivonut jotain lisä wau-efektiä jo heti aulaan.

Tätä kuvaa katsellessa joudun toteamaan, että onhan tuo kierreportaikko todella hieno!

Kävimme illallisristeilyllä. Hra Kepponen sanoi, että ruoka oli maukasta. Minä söin ihan pikkasen riisiä. Pilvenpiirtäjien valojen lisäksi risteilyvieraita viihdytettiin kahden tanssijan voimin. Ihan mukava kokemus.

Matkalla satamaan bongasimme ulkoapäin kauniin moskeijan

Ehdimme myös käydä hotelli Hiltonin ylimmän kerroksen ravintolassa päiväaikaan. Sieltä näkisi illalla kuinka Burj Khalifa pilvenpiirtäjä on valaistu. Päivänäkymät olivat jälleen pilvenpiirtäjiä. Tosin yhteen suuntaan näkyy yksi uusimmista hankkeista: the World Islands. Siellä on rakenteilla maailman kartan mukainen saaristo. Sinne on tulossa vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Voi ostaa kuljetuksen ja päivälipun viettämään rantapäivää. Ilmeisesti saarille tulee myös lisää hotelleja ja asuntojakin. Lähettyville on rakentumassa uusi palmun muotoinen tekosaariryhmä, koska edellinen oli niin suuri menestys. Minä en ymmärrä, että miten noihin kaikkiin hotelleihin ja tornitaloihin riittää asukkaita. Etenkin kun iso osa noista hotelleista ja asunnoista on erittäin kalliita. Dubain rakennusbuumi tuntuu ihan käsittämättömältä!

Siellä pilvenpiirtäjien välissä liikkuessamme meille tuli Hra Kepposen kanssa mieleen, että ihan kuin olisimme jossain avaruusaluksessa. Näkyvissä pelkästää keinotekoista. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän arvostan luontoa. 

Tuolla horisontin alapuolella siintää the World islands

Tuommoinen on tuloillaan, osa saarista jo ilmeisesti käytössä

By Member of the Expedition 22 crew. - http://earthobservatory.nasa.gov/IOTD/view.php?id=42477 and http://eol.jsc.nasa.gov/scripts/sseop/photo.pl?mission=ISS022&roll=E&frame=24940, Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=9379227

Siellä ne saareet häämöttävät ja ilmeisesti näistäkin rakennuksista iso osa on täytemaalla

Näkymä Burj Khalifan suuntaan

Ravintolan selfie-sisäänkäynti :)

Pikaräpsy - kyllä tuossa saisi kivoja kuvia, jos olisi hieno mekko ja muutenkin laittautunut. Ehkä sitten ensi kerralla :D

Minulla ei ole mitään tarvetta palata Dubaihin enää ikinä. Mutta jos rahaa ja matkailukuntoa riittää, niin luulen sinne vielä päätyväni. Arabiemiraattien naapurimaissa on kiinnostavia kohteita ja Dubai tarjoaa hyvät reitit niihin sekä mahdollisuuden viettää muutama rento uima-allaspäivä siistissä ja toimivassa ympäristössä. 

Edellinen postaus Dubain-reissusta:
Pikku Kepponen: Sairaana Dubaissa