Retki Vierumäen kylpylään

Yritämme säännöllisesti sopia uimainnokkaan kaveriporukan kanssa jonkun uima-saunaretken. Tällä kertaa päädyimme retkeilemään ystäväni Sirpan kanssa kahdestaan. Viime perjantaina lopetin työt jo puolilta päivin saldovapaitten ansiosta ja suuntasimme Sirpan kanssa kohti Lahden pohjoispuolella sijaitsevaa Vierumäen kylpylää. Noin puolitoistavuotta sitten avattu kylpyläosasto oli miljoonasatsaus Vierumäellä ja meille molemmille uusi paikka.

Ensimmäinen pysähdyksemme oli Sirpan toiveesta Luhdan pääkonttorin outlet-myymälään ja kahvilaan. Minä en meinannut ensin suostua shoppailutaukoon lainkaan, mutta onneksi joustin. Kuten edellisessä postauksessa kerroin, löysin Luhdalta uuden kevättakin, paidan ja pyyhkeitä. Lounaskin oli maistuva.

Luhdan pääkonttorin yläkerroksen kahvila on avoinna kenelle vaan halukkaalle. Lounas oli perushyvä, salaattipöydälle isommat kehut. Vielä isommat kehut valoisuudelle ja eksoottisille moottoritienäkymille.

Luhdan kahvilan maisemia pääsee ihailemaan myös ulkoterassilta. Päivä oli niin kylmä, että ulkoterassi ei houkutellut.

Kahden tunnin lippu kylpylään maksoi 27€. Nokian Eden olisi maksanut samana ajankohtana 28€, Allas Seapool Helsingissä 24€, Vantaan Flamingon hinta olisi ollut 33€ sisältäen saunamaailman, vesipuiston ja K18 kylpyläalueen.

Vierumäen kylpylässä oli sinne saapuessamme varsin rauhallista ja sisäaltaassa oli vähäisesti väkeä. Vierailumme aikana väkimäärä alkoi kasvaa, mutta pysyi maltillisena. Vierailumme aikana pukuhuoneet, wc-tilat ja suihkutilat olivat ilahduttavan siistit.

Sisätiloissa on yksi iso monitoimiallas, jossa on erilaisia hierontasuihkuja ja pyöreä virtaus, lisäksi on porealtaita. Lapsia varten on kaksi vesiliukumäkeä. Tilaa uimiselle tai vesijuoksulle ei ole. Virtuaalivesijumppamahdollisuus on ja me hyödynsimme sen heti aluksi Sirpan kanssa. Allas on niin matala, että minun vesijumppaa se haittasi jonkin verran. Allasalueella parasta minusta oli tehokkaat hierontapisteet.

Kuvat lainattu Vierumäen kylpylä

Kävimme testaamassa tavallisen saunan, kivisaunan (seinissä kiveä) ja höyrysaunan. Höyrysauna oli aika höyrytön. Lisäksi oli vielä suolasauna, mutta sen portaat olivat niin jyrkät ja sauna täynnä, joten se jäi minulta väliin.

Kivisauna, kuva lainattu Vierumäen kylpylä

Ulkona on pienehkö ulkoallas, jossa mahtuu vähän uimaan. Ehdimme nauttimaan iltapäiväauringosta ulkoaltaassa. Ulkona on lisäksi kylmäallas. Toinen kylmä allas on sisätiloissa. Ulkotilojen paras juttu on iso savusauna.

Ulkotilat, siellä joku harppoo kohti savusaunaa

Savusaunassa oli ihanat löylyt. Noin muuten olin kyllä pettynyt sen suunnitteluun. Aivan uusi savusauna, jossa on toistettu kaikki 1800-luvun savusaunan huonot puolet ja lisätty vielä uudet mukaan.

Savusaunassa on erittäin huono valaistus. Etenkin, kun tulet ulkoa kirkkaasta auringonpaisteesta, ei silmät meinaa erottaa hämäryydessä mitään. Tämä on muuten yleinen piirre uusissakin savusaunoissa. Seuraavalle savusaunaretkelle yritän muistaa ottaa mukaan oman taskulampun.

Savusaunaan on perinteisesti ollut matala oviaukko. Vierumäellä oli varsin matala. Ulkopuolella on asianmukainen varoituskyltti. Saunasta poistuessani olin jo unohtanut matalan oviaukon sekä oli niin hämärää, etten nähnyt sitä ja niinpä ja kalautin otsani oven yläkarmiin kovaa. Vielä neljän vuorokauden jälkeen otsani on kipeä. Savusaunan puumateriaali on sellaista, että pitkän lämmityksen aikana se kuumenee huomattavasti. Meidän piti käydä hakemassa allastossumme jalkaan ja minulla oli vaikeuksia pitää kiinni kaiteesta. Jälleen mietin, että kuka näitä saunarakennuksia oikein suunnittelee?

Mutta löylyt olivat sopivat.

Savusauna ulkoapäin, kuva lainattu Vierumäen kylpylä

Mielestäni kylpylä toimii parhaiten aikuisille, jotka tulevat rentoutumaan. Kaksi vesiliukumäkeä viihdyttävät varmasti kouluikäisiä ja vähän nuorempiakin, mutta jos jonot kasvavat pitkiksi tai lapsi ei innostu niistä, allasalue tarjoaa aika vähäisesti muuta viihdykettä.

Retkemme oli onnistunut. Ensin hyvät ostokset, sitten vähän vesiliikuntaa ja lopuksi rentoilua. Valtava merkitys oli sillä, että kylpylässä ei ollut liikaa ihmisiä. Jos kiirehuippuna kaikki pukukopit myydään täyteen, kokemus kylpylästä voi olla aivan erilainen. Sirpan kanssa mielipiteemme olivat yhteneväiset: kiva, siisti ja uusi peruskylpylä siedettävän ajomatkan päässä Helsingistä. Saatamme mennä uudestaankin, vaikka paikka ei varsinaista vaikutusta tehnytkään.

Pukeutumiseni kulmakivinä on helppous, ajattomuus ja kukkakuosit

Olen kymmenisen vuotta säästellyt vaateostoksissa. Olen säästänyt rahaa, luonnonvaroja, aikaa ja hermojani. Viime vuonna väitin ostaneeni viisi vaatetta, tänä vuonna tajusin että ostinkin niitä kuusi. Myös vuonna 2020 ostin kuusi vaatetta ja kolmet kengät. Huippuvuosi oli 2021, jolloin ostin 15 vaatetta. Noista olen paria käyttänyt todella vähän.

Nykypäivän vaatemateriaalit on tehty siten, että laadukkaankaan vaatteen käyttöikä ei ole aktiivikäytössä vuosikausia, vaikka vaatteen huoltaisi hyvin. Kun tähän yhdistää vuosikymmenen säästäväisen vaatteiden ostamisen, voisi ajatella, että vaatekaappi ammottaa tyhjyyttään. Näin ei kuitenkaan ole. Kaappini on edelleenkin täynnä! No, toki välillä t-paita kori on tyhjänä. Niiden lisäksi nopeiten kuluu housut. Mekkoja kaapissani on seuraavaksi 6-10 vuodeksi, jos kokoni ei muutu.

Minulle vaatteessa on tärkeää, että se on mukava päällä, helppo hoitaa ja kestävä. Tykkään väreistä ja kuoseista - etenkin niistä kukkakuoseista. Haluan, että voin käyttää vaatetta pitkään, joten se ei saa olla sellainen, että kyllästyn siihen nopeasti tai niin erikoinen että muodin vaihduttua sitä ei enää kehtaa käyttää. En jaksa miettiä asukokonaisuuksia, nopeasti kaapista päälle ja matkaan. Nykyisin olen laiskistunut niin, että käytä enää koruja enkä muitakaan asusuteita. Joskus aikoja sitten nimesin tyylini toimistoklassiseksi. Päällä on jotain mikä näyttää siistiltä ja toimistokelpoiselta, mutta ei herätä huomiota. Tässäpä näytille tämän lopputalven ja alkukevään toimistoklassikoita.

Asut olen kuvannut eteisessä, yleensä iltahämärässä. Kuvakulma on suosiollinen, valitettavasti en ole niin hoikka kuin kuvat antavat ymmärtää.

Housut Laurie syksy 2025 mallisto , tunika Nanson kevään 2025 mallistosta, ballerinat Caprice ostettu kesällä 2024

Collegepaita Kaiko, ostettu syksy 2025, farkut Zizziltä ainakin 4v vanhat, samat ballerinat

Aivan uusi paita Luhdan Outletistä, samat Laurie-merkkiset housut, kengät kesä 2024 Caprice loaferit

Tykkään kyllä mustastakin. Tässä ainakin yli 6 vuotta vanha Nanson tunika, samat housut ja jalassa mustat Adidaksen lenkkarit, jotka myöskin viime vuosikymmeneltä

Useampana vuotena ostoslistallani on ollut uusi kevätakki. Sopivan takin löytäminen osoittautui hankalaksi, kunnes ihana takki osui kohdalleni Luhdan outletissa. Lähdin sinne vähän pitkin hampain, koska en jaksa innostua shoppailusta ja yhtään pidempi vierailu siellä tarkoitti sitä, että retki-iltapäiväämme ei mahtuisi enää museo. Onneksi annoin kaverille periksi ja löysin uuden takin. Lisäksi löysin tuon pinkin kesäpaidan ja päivitin kulahtaneita käsipyyhkeitä uusiin.

180€ takki maksoi vain 54€. Mikä löytö!

Tästä vuodesta on ehkäpä tulossa shoppailuvuosi, koska ostoslistalta on pakko ruksia kesähousut ja caprit kotiin. 

Ruoka- ja perhepääsiäinen

Meidän ainoa pääsiäissuunnitelma oli järjestää brunssi perheelle ja isoisille. Sääennuste ennusti vesisadetta ja lämpöä +3-5 astetta, joten ulkohommat mökillä ei inspiroineet lainkaan. Päätimme sitten viettää koko pääsiäisen kotona. Pääsiäinen on hyvä tekosyy syödä tavallista paremmin. Nuorisoa oli vaihtelevasti kotona ja heidän toiveinaan ruuaksi oli lihaa, lihaa ja lihaa.

Olen monena vuotena käynyt kukkakurssilla ennen pääsiäistä, tänä vuonna ei löytynyt sopivaa. En saanut aikaiseksi kukkamyymälässä käymistäkään. Niinpä päädyin uuteen pääsiäiskoristeluun. Ostin kukkarahoilla erilaisia pieniä pääsiäismunia. Hra Kepposen kanssa teimme suuren pääsiäiskoristelun ja olimme siihen itse jopa erittäin tyytyväisiä :) 

Kepposten grande pääsiäisasetelma

Meille on kertynyt aika paljon noita virvontaoksia. Minulla on iso maljakko olohuoneessa olevan astiakaapin päällä ja keräämme sinne kaikki vitsat, joita olemme saaneet. Maljakko ja vitsat pölyyntyvät vuosien myötä, joten joudumme aina välillä aloittamaan vitsojen keräämisen alusta. Maljakossa oli ainakin kahden vuoden ellei jopa kolmen vuoden vitsat.

Tämän kuvan parhaat herkut olivat vaahtokarkkitiput ja Ferrero Rocher minimunat

Hra Kepponen osti ruokakaupan alennusmyynnistä sievän pupukipun. Täytimme sen Coopin pienillä munissa. Kulta-ruskea päällysteiset Ferrero Rocherin pienet munat olivat todella hyviä, samoin italialaiset tipu-vaahtokarkit. Pettymys oli Kitkatin minimunat. After Eight minimunat olivat myös erinomaisia, mutta ne loppuivat jo ennen asetelman kasaamista - hupsista.

Mignon-munia vahtimaan taloudestamme löytyi Labubu-pehmo. Nämähän olivat jossain vaiheessa Suomessa todella kuumaa kamaa ja niistä piti maksaa jopa 80€. Keskimmäisemme sai tämä ilmeisesti tyttöystävältään tuliaisena matkalta.

Perjantaina saimme houkuteltua keskimmäisen juoksuiltaan kotiin pihviaterialla. Esikoisemme oli viikon tyttöystävänsä kotona Tallinnassa ja kuopus oli risteilemässä.

Naudan ulkofile-pihvi ja valkosipuliperunoita

Keskimmäisellä oli ainoan paikalla olevan lapsen lellittelyhetki. Hra Kepposen ostamasta lihapalasta tuli neljän pihviä ja nälkäinen nuorimies sai kaksi isoa pihviä. Mikä onni :)

Sunnuntaille olimme luvanneet valmistaa karitsaa. Se houkutteli paikalle myös keskimmäisen tyttöystävän ja kuopuskin oli palannut laivalta. Hän oli kyllä väsynyt nuori mies ja meni laivalta palattuaan suoraan nukkumaan.

Jälkkäriksi oli marjarahkaa

Meidän kivaa illallisseuraa

Sunnuntaina saimme tehtyä pääsiäisen hyvän työn. Hra Kepponen ja keskimmäinen siivosivat vaarin eli minun isäni parvekkeen ja tyhjensivät viime kesän kuolleet kukat parvekelaatikoista. Vaari voi alkaa miettimään kohta uusia kukkia.

Sitten koitti pääsiäisbrunssi. Nuorisosta oli ihanasti apua järjestelyissä. Kuopus toimi minun jalkoina, keskimmäinen kävi tyttöystävänsä kanssa kaupassa ja tekivät salaatin, paistoivat munakokkelin ja pekonit. Minun vastuulleni jäi piirakat. Hra Kepponen kävi hakemassa Vaarin meille. Appi tuli paikalle naisystävänsä kanssa.

2,5 metrin pöytä katettuna täyteen brunssiherkkuja

Kanapekoni (se on muuten hyvää ja paljon terveellisempää kuin oikea pekoni), salaattia, parsapiirakkaa ja tuoretta kaupan leipää

Minä tykkään todella paljon tuosta parsapiirakasta

https://blogit.meillakotona.fi/perinneruokaaprkl/taytelainen-parsapiirakka/

Alakulmassa tuliaisia Ranskasta, arkijuustotarjotin joka sopii vaikka arki-aperatiivin pariksi.

Ylhäällä ei ole karjalanpiirakoita vaan suosikkikeksejäni Bastogne Duo. Terveisiä vaan Mikkeliin, jäin koukkuun noihin kekseihin ihan ensimmäisellä kerralla.

Perhe <3

Sellainen kurisioteetti, että etuoikealla istuva on jalat. Sillä paikalla istuva noutaa kaiken pöydästä unohtuneen. Paikalle meni vapaaehtoisesti keskimmäinen.

Meikäläisen kilometreillä brunssin järjestäminen on jo sellainen ponnistelu reippaasta työvoimasta huolimatta, että oli pakko mennä sänkyyn lepuuttamaan. Hra Kepponen on erinomainen nukahtaja, joten hän otti ihan kunnon iltapäiväunet.

La-pääsiäis-bubulle tuli ihan hirveästi lisää vahdittavia Mignon-munia

Apen naisystävä tuo aina hienoja ja todella kestäviä kukkia. Hän asetteli ne itse taitavasti maljakkooni. Tai jos rehellisiä ollaan, niin tuohan on Vaarin maljakko. Hän toi siinä kerran kukkia ja sopivasti olen unohtanut palauttaa sen.

Vaikka pääsiäisbrunssi otti hieman voimille, niin olihan se ihanaa. Meitä oli kolme sukupolvea paikalla, nuoriso auttamassa ja aktiivisesti mukana ja tarjoilu onnistui hyvin. Tunnen kiitollisuutta tästä juhlapyhästä <3

Pullatesti: Kahvila Kampela on Itä-Helsingin merellinen kestosuosikki

Minusta ja Hra Kepposesta tuli itä-helsinkiläisiä melkein 24 vuotta sitten. Pääkaupunkilainen vitsi, että Itä-Helsinkiin joko synnytään tai joudutaan, ei pidä paikkaansa kohdallamme. Tulimme tänne ihan vapaaehtoisesti ja asuntoon käyttämällämme rahalla olisi voinut asua hyvin monessa muussakin paikassa. Paikalle tulimme aikoinaan puhelinluettelon karttasivun perusteella silkasta uteliaisuudesta potkimaan kynnyslistoja. Ja kas, ihastuimme ja jäimme. Kymmenen vuotta suunnittelimme Espooseen muuttoa töiden vuoksi, mutta emme pystyneet repäisemään itseämme irti. 

Samanlainen oli ensi kohtaaminen Kahvila Kampelan kanssa. Se toimi silloin paljon pienemmässä mökissä kuin nykyisin Aurinkolahden rannan päässä. Taisimme saada ensi vierailulla päivän viimeiset lohikeittoannokset. Viimeinen keittolautanen tarkoittaa yleensä sitä, että siinä ei ole kalaa. Kampelan keitto oli toista maata, se oli erinomaista. Siitä lähtien se on ollut vakiokohteitamme. 

Kampelan valikoimat ovat vuosien varrella kasvaneet ja iso osa niistä on valmistuotantoa. Paikan päällä tehdään keittoja, pannaria sekä korvapuusteja ja voisilmäpullia. 

Kampelan viehätys perustuu sen merelliseen tunnelmaan piensataman kupeessa ja viereiseen Uutelan ulkoilualueeseen. Uutela oli monta vuotta suuri suosikkimme. Teimme kävelyretkiä siellä ja eväsretkiä poikien kanssa. Nykyisin kesäviikonloppuisin Uutela on liian ruuhkainen ja etenkin meluinen makuumme. Itä-Helsingin kansalaisuuksien kirjo kuuluu Uutelassa. Monessa kulttuurissa eväsretkeen rantakalliolla kuuluu oman musiikin soittaminen. Suomalainen keski-ikäinen haluaa kuunnella luontoa eikä vieraan kulttuurin listahittejä. Uutelan kävijämäärät näkyvät toki Kampelassa, kauniilla ilmalla se saattaa olla aika täynnä. Asiakaspaikkoja on vuosien varrella lisätty.

Pitkän lätinän jälkeen itse asiaan, eli pullaan

Testissä korvapuusti ja voisilmäpulla

Saavumme testikäynnille arki-iltana, ehkä 45min ennen sulkemisaikaa. Jäljellä on yksi korvapuusti ja muutama voisilmäpulla. Sitä en tiedä, että ovatko tuotteet seisseet korissa kuinka pitkään. Vilkkaina päivinä pullia paistetaan pitkin päivää. Hintaa tuotteilla taisi olla 3,50 tai 4€. 

Voisilmän pulla on kuohkeaa, mutta ei höttöistä, siinä on sopivasti sitkoa sekä kaardemummaa. Oikein hyvä pulla.

Korvapuusti on paistoltaan sellainen hieman kostea. Jään mutustelemaan, että olisiko pikkaisen pidempi paistoaika kuitenkin parempi. Joka tapauksessa se päihittää kaupan paistopisteiden tuotteet ihan 6-0 ja leipomokisassakin se on kärkipäätä. Täydellinen se ei ole, eikä pärjää voisilmäpullalle.

Kampelaan kannattaa siis tulla pullan perässä, sekä toki lohikeiton perässä myöskin. Sekä toki merimaisemien ja mukavien ulkoilureittien perässä. Kampela on auki joka päivä paitsi jouluaattona. 

Kahvittelimme lasitetulla ulkoterassilla

Sitten pari kesäisempää filliskuvaa Kampelasta:

Mukavaa pääsiäistä!

Meillä pääsiäistä vietetään tänä vuonna rennoissa merkeissä kotona. Aika palautumiseen ja oleiluun on tässä välissä erittäin tervetullutta. Aloittelimme pääsiäisen vieton eilen pitkäperjantaina. Paikalla oli pojista yksi, lankalauantaita vietämme Hra Kepposen kanssa kahdestaan, pääsiäissunnuntaina oletettavasti kahden pojan kanssa ja maanantaina sitten myös isoisien kanssa. Hra Kepposen kanssa laitoimme eilen pääsiäiskoristeita. Tänä vuonna se on sellaista mallia, että nuorisokin tykkää. Kukkarahat on käytetty karkkiin :)