Vihdoin viimeinen osa Floridan matkapostaussarjasta
Key Westistä matkamme jatkui majoittumaan lähelle Shark Valleyn aluetta Evergladesissa. Sisäänpääsypaikkoja Evergladesiin on kaksi muutakin. Valitsimme Shark Valleyn siksi, että siellä on mahdollisuus tehdä "minijunalla" alueen kierros ja se sijaitsee lähimpänä Miamin lentokenttää. Evergladesin retkipäivän päätteeksi meillä oli yölento takaisin Suomeen.
Me olimme molemmat haaveilleet airboat ajelusta. Everglades National Parkin alueella niitä ei saa järjestää.Veneet pitävät aikamoista meteliä ja kansallispuiston eläimiä halutaan suojella melulta. Kansallispuiston alue jatkuu osavaltion luonnonsuojelualueena ja siellä ajeluita saa järjestää ja yrittäjiä on monia. Moni ariboat järjestäjä myy myös yksittäispaikkoja veneeseen. Me olimme varauksen suhteen myöhässä ja jouduimme ostamaan yksityisen airboat ajelun.
En yleensä viehäty moottoroidulla vempeleellä ajelemisesta, mutta airboat kyyti oli ihastuttavan pehmeää ja liitävää. Melu on sellaista, että kyydissä käytetään kuulosuojaimia. Maisema oli kirkkaassa aamuauringossa upea.
Ensimmäiseksi meille selvisi, että Everglades ei ole suoalue vaan se on erittäin hitaasti virtaava joki. Joella sijaitsee saaria ja ne erottuvat maisemasta korkeammalla kasvustollaan eli pensailla ja puilla. Evergladesin vesi on pääosin makeaa vettä, mutta lähempänä rannikkoa on myös suolaisen veden alueita. Shark Valleyn alue on aikoinaan kuulunut Miccosukee intiaaniheimoille, jonka reservaatti sijaitsee vieläkin Evergladesin alueella. Me nukuimme edellisen yön Miccosukee-heimon omistamassa kasinohotellissa.
Ihana maisema!
Retken lähtöpaikka.Oltiin jo innokkaina kipuamassa veneeseen, mutta se ei ollutkaan meille.
Sieltä tulee meidän kyyti
Sitten vähän kruisaillaan
Ja lisää vauhtia
Vähän kapeampaa väylää edessä päin
Saimme ensimmäisen lintuseuralaisen. Mikä upean värinen höyhenpeite!
Tässä ollaan menossa alligaattorin "kotikadulle"
Muita veneitä ei näkynyt lainkaan ja olimme tuolla mahtavalla joella oppaan ja lintujen kanssa keskenämme. Kun olimme saaneet pienen maistiaisen ariboatilla hurjastelusta lähdimme etsimään alligaattoria. Yksi on nimetty Georgeksi ja hän tulee mielellään aina moikkaamaan turisteja. Alligaattorit ovat kuulemma hyvin reviiritietoisia ja Georgen löytää yleensä aina hänen "kotikadultaan".
Kukas se siellä lumpeiden seassa piilottelekaan? Etsi alligaattori kuvasta
Oli ihan turha pelko, että näkisimme Georgesta vain vilahduksen. Hän oli hyvin uteliaalla tuulella.
Moikka George
Aika poseeraaja tuo George
Oppaamme kertoi kalastavan usein Evergladesilla ja jos hän kalastelee jossain Georgen reviirin lähellä, niin kumman usein George löytää tiensä hänen kalapaikalleen ja yrittää viedä kalat. George tuijotteli siinä aikansa meitä ja sitten kyllästyi ja ui pois.
Heippa!
Siirryimme Georgen kotikadulta kauemmaksi ja keskustelimme oppaan kanssa kalastamisesta. Kalastusta poikansa kanssa harrasteleva Jonna pääsi kokeilemaan kalaonneaan. Pahus vie Jonnalta putosi kala koukusta nostovaiheessa. Olisi kiinnostanut nähdä, että millainen paikallinen särki olisi ollut koukussa.
Virvelöintipuuhia
Virvelöinnin jälkeen hieman ruokimme niitä kauniita lintuja, jotka olivat veneilleet kanssamme suurimman osan matkasta. Ne olivat varsin uteliaita ja tulivat hakemaan ruokaa kädestä.
Naureskelin, että tämä lintu on selvästikin paikallinen kuukkeli
Linnut pitivät meihin enemmän välimatkaa kuin oppaaseen
Vähäisen välimatkan pitäminen oppaaseen johtui siitä, että linnut olivat oppineet, että hänellä on taskussa vähän haukkapalaa linnuille. Linnut olivat myös oppineet, että missä opas säilyttää niitä välipaloja. Minä huomasin yhtäkkiä, että lintu oli omin lupineen ottamassa ruokaa. Lintu osasi avata repun taskun vetoketjun.
Ensin avataan repun vetoketju
Tasku on avattu ja sitten vaan valitsemaan herkku
Paluumatka koitti liian nopeasti
Paluumatkalla kiersimme naarasalligaattorin reviirin kautta. Hän ei innostunut vieraista vaan häipyi saman tien.
Oppaamme poimi meille yhden kaislan ja näytti sen sisuksen. Sisusta oli kuin haurasta ideaalisidettä. Intiaanit ovat käyttäneet sitä haavanhoidossa. Kasvilla on myös antiseptisiä ominaisuuksia. Nykyään sitä voidaan käyttää myös rakennusteollisuudessa eristeenä.
Opas kertoi meille, että alligaattorit eivät yleensä hyökkää maalla ihmisen kimppuun. Jos olisimme päätyneet veteen Georgen viereen, niin hän olisi saattanut hyökätä. Alligaattoreiden ja ihmiset väliset selkkaukset ovat Floridassa kasvaneet merkittävästi. Pääsyynä on se, että asutusta on rakennettu liian lähelle isoa alligaattoripopulaatiota. Ei ole tavaton uutinen Floridassa, että perheen uima-altaassa on ollut alligaattori. Alligaattorit ovat sukulaisiaan krokotiileja hitaampia maalla ja myös pienempikokoisia ja ilmeisesti vähemmän agressiivisia. Sen verran kova on alligaattorin spurttinopeus, että meikäläisen alligaattori saisi kiinni hyvin nopeasti.
Alligaattoreiden tulevaisuudessa on jällenn riski tulla uhanlaiseksi lajiksi. Uhanalaisuus status on poistettu viime vuosituhannella kannan elvyttyä hyvin. Tällä vuosituhannella alligaattoreiden suurin uhka ei ole ihminen vaan burmanpytonit. Burmanpytonit lisääntyvät nopeasti, ovat pitkäikäisiä ja kasvavat kookkaiksi. Käärmeet syövät kaloja, lintuja ja myös pieniä alligaattoreita. Burmanpytonit ovat ekosysteemiä sotkeva haitallinen vieraslaji. Niiden leviämisen syyksi epäillään ihmisiltä karanneita tai luontoon päästettyjä lemmikkikäärmeitä. Burmanpyton voi kasvaa niin isoksi, että sille on hankala järjestää terraario-olosuhteita.
Burmanpytonia yritetään torjua ja populaatiota pienentää aktiivisesti. Pytoneita jahtaa palkatut työntekijät ja myös yksityishenkilöt voivat ryhtyä burmanpytonin metsästäjiksi. Alla yhden ohjelman palkkausjärjestelmän kuvaus:
Koska meillä oli vielä koko päivä aikaa, päätimme lähteä käymään vielä Evergladesin kansallispuistossa. Liput "minijuna-ajeluun" oli jo myyty loppuun. Jonna päätti vuokrata fillarin ja lähteä ajelemaan. Minä ajattelin rennosti vaan vähän kävellä. Meillähän ei ollut nyt paineita kiertää koko 15 mailin rengasreittiä nähdäksemme alligaattorin. Tällä kertaa rengasreitillä alligaattorin bongaus oli varsin helppoa. Yksi makoili heti reitin alussa alligaattoreiden syöttö- ja taputtelukieltokyltin alla.
Kävelytie kulkee tälläisen isomman ojan vieressä. Ojasta voi bongata alligaattoreita. Kun vedenlämpötila talvisin jäähtyy alligaattorit saattavat tulla tielle lämmittelemään.
Tie on kyllä helppo pyöräillä, kun ei ole mitään korkeuseroja
Olihan siellä ojassakin yksi alligaattori
Alligaattorin lisäksi pääsin seuraamaan pidemmän aikaa amerikankäärmekaulalintua. Olin jo sellaisen nähnyt Crystal Riverillä, jossa kävimme manaattisnorklauksessa. Käärmekaulalinnun uimatyyli on ainutlaatuinen. Linnun koko ruumis on vedenpinnan alla ja pinnalla näkyy vain kaula ja pää.
Kuvan laatu on kehno, mutta siinä uivasta linnusta näkyy vain kaula
Ehdimme hyvin kokea Evergladesin päivässä, lounastaa ja ajella lentokentälle. Edellisen yön nukuimme Miccosukee intiaaniheimon omistamassa kasinossa. Hotelli oli vähän vanhahtava ja huoneet tunkkaisia, mutta pääsimme samalla kokemaan pienen kasinokokemuksen. Minä olen viimeksi ollut kasinolla 90-luvun alkupuolella Las Vegasissa ja Renossa, koska siihen aikaan majoittuminen kasinohotelliin oli edullista ja ruoka oli edullista ja hyvää. Miccosukeessa hintalaatusuhde oli ehkä matkan kehnoin. Mutta oli kiva kokemus silti piipahtaa kasinolla.
Miccosukee hotellin kasinoa
Kaikkien pelien logiikka ei auennut meille lainkaan :D
Jonna jäi voiton puolelle
Olen jo aikaisimmissa postauksissa valitellut sitä, kuinka Floridassa ruoka oli kehnoa ja kallista. Reissun parhaimman aterian söimme Benihanassa. Se on Amerikasta maailmallekin levinnyt ravintolaketju, joka yhdistää japanilaisia ja amerikkalaisia ruokaperinteitä ja ruuanvalmistuksesta on tehty pöydässä tapahtuva show. Ravintolassa istutaan ison paistolevyn äärellä ja kokki tulee siihen kokkaamaan. Ensin kalistellaan lastoja ja veitsiä, heitellään kanaamunaa lastalle, sitten on näytösluontoista pikaleikkausta ja paistelut huipentuvat liekitykseen. Tarjoilijamme suositteli meille tiettyä lihaa ja se oli kyllä niin suussasulavaa. Otimme annokseen myös hummerilisän ja ennenkuin ehdin sanoa mitään hummeri oli maustettu liikaa. Yritin Ismo Leikola tyyliin sanoa nopeasti kansainvälisen pikatoppuutuksen "ätätätätää". Kokki huomasi mokansa ja sain lohdutukseksi pari jättirapua. Ruoka oli kokonaisuutena erittäin hyvää ja olihan se pöydässä kokkailu kokemuksena viihdyttävä.
Meidän kokkimme
Tässä liekitetään sipuleita, renkaat oli koottu hauskaksi torniksi
Florida on lomakohteena todella monipuolinen. Sen huomannee myös postausten määrästä. Niitä kertyi kaikkiaan seitsemän. Florida tarjoaa luontoelämyksiä, yllättävän hyviä snorklausretkiä, huvipuistoja, shoppailua ja kauniita rantoja. Kaikki on toimivaa. Miinukset ovat ruuan taso ja hinta sekä se että hotelliaamiainen tarjotaan lähes poikkeuksetta kertakäyttöastioista ja aamiainen on suppea. Hotellien taso on yleensä sellainen keskinkertainen, toki siisti ja toimiva. Hienoja hotelleja haikailevan kannattanee matkustaa muualle tai sitten varautua hyvin isoon lomabudjettiin.