19. kesäkuuta 2024

Paratiisipäivä Vallisaaressa viininmaistelussa

Hra Kepposella on ihan käsittämättömät työpaineet ja ne estävät tänäkin vuonna kesäloman vieton. Viime kesänä hänellä oli sentään vapaat viikonloput ja pari yksittäistä lomapäivää. Juttelimme, että hän yrittäisi irroittautua parina viikonloppuna vapaalle. Hra Kepponen pitää viineistä ja ostin meille paikat italialaisten viinien maisteluun Vallisaareen.

Hra Kepponen ei sitten pystynytkään pitämään vapaata viininmaistelupäivänä. Onneksi minulla on ystäviä, jotka ovat nopeita päättäjiä ja toimijoita. Sirpa lähti minulle kaveriksi.

Ensimmäinen huumaantuminen tuli upean aurinkoisesta ja lämpöisestä päivästä. Sitten seuraavan huumaantuminen ensi metrien kävelyllä kohti Iisi Vallisaaren terassia. Keltaiset kukat hohtivat, meri kimmelsi, linnut lauloivat ja taivas oli kauniin sininen. Jestas oli kaunista!


Takana näkyy Suomenlinna ja Suomenlinnan kirkon torni


Viininmaistelu alkamassa ulkona taivasalla

Ensimmäinen kaato

Maisteltavia viinejä oli kaksi valkkaria ja kolme punaviiniä. Kokonaisuuteen kuului myös juustoja, oliiveja, leikkeleitä, leipää ja salaatteja.

Tykkäsin tuosta Mantoca-punaviinistä paljon

Sirpa ja minä


Tunnelma oli ihana. Oli niin kaunista, hyviä viinejä ja hyviä suolapaloja.

Meri kimmelsi vieressä


Viininmaistelun jälkeen kiersimme Kauniin Vallisaaren ympäri ja ehdimme vielä syömään Jäätelökahvila Pajan herkulliset jäätelöt. Söin Limoncello jäätelöä, joka oli K18, samoin kuin lonkero sorbetti. 


Vallisaaressa on myös pieni järvi. Jäi mietityttämään että olisiko se uimakelpoinen

Seuraavaksi ihailimme suota ja siinä niin heleän vihreinä kasvavia korteita

Mihin tahansa katsoin, niin kaikkialla näytti niin vihreältä ja kauniilta

Vallisaaressa on näköalapaikka Suomenlinnaan. Kallioilla oli ihana nauttia auringosta ja merituulesta ja katsella ohi meneviä veneitä.




Sirpan kanssa huokailimme, että aina välillä sattuu näitä ihan superihania päiviä. Viime kesänä yön yli reissumme Naantalin Rymättylän Herrankukkaroon savusaunomaan oli kerrassaan täydellinen. Nyt oli täydellinen päiväretki viininmaisteluun Vallisaareen. Toivottavasti nämä ihanan aurinkoiset säät jatkuvat.

Toivottelen jo ennakkoon ihanaa ja rentouttavaa juhannusta!

14. kesäkuuta 2024

Esikoisen yo-juhlat

Aika haipakkaa on ollut toukokuu ja kesäkuukin. Töissä on ollut kaikenlaista ja sitten oli vielä kaikki yo-juhlavalmistelut. Kävin toukokuussa päiväseltään Tallinnassakin ja kirsikankukat ehdin bongaamaan. Omenankukat ja alppiruusut menivät tänä vuonna ohitse. Kukinta oli niin lyhytkin helteestä johtuen. Aloitan kirjoittamisen yo-juhlista.

Ilman ulkopuolista apua en olisi saanut juhlia kasaan. Hankin apua siivoukseen, juhlapäivään ja suurimman osan tarjoiluista hankin paikallisilta toimijoilta. Salaatit juhliin ja skagen rörän tai lohiviettelyksen tilaan Cittarin palvelutiskiltä. Siellä on niin hyvä palvelu, että jos salaattia tilaa pari kiloa, niin voi saada myös salaatin normivalikoiman ulkopuolelta. Kakut tulee aiemmin kotikadullamme toimineelta leipurilta.

Meidän juhlat eivät ole vieras määrän osalta suuret. Minulla on todella pieni suku ja mieheni pitää aika harvakseltaan yhteyttä lapsuuden perheensä ulkopuolelle kahta tätiään lukuunottamatta. Pienehkö vierasmäärä mahdollistaa kotijuhlat ilman mitään juhlatelttaa ja kalustevuokrausta. Omat kalusteemme eivät aivan riitä, mutta naapuri on ystävällisesti lainasi puutarhakalusteitaan jo neljättä kertaa. Appi toi lisälautasia ja aterimia mökiltä juhliin. En ehkä kehtaa tunnustaa, mutta meillä on perhepiirissä lautasia ja aterimia yli 50 hengelle. Naapurin pihapöytä vaatii pöytäliinan ja päätin, että nyt en kyllä kelpuuta mitään kertakäyttöliinaa ja valkoiset pellavaliinat olivat taas hukkateillä. Vuokrasin Marimekon pöytäliinat juhliin.

Löysin kaupasta aivan ihanan pitkän mekon. En ehtinyt sitä ostamaan sovittelun päätteeksi. Onneksi! Koska lakkiaispäivänä lämpöä oli +27, en olisi pystynyt pitämään pitkää polyestermekkoa lainkaan. Päädyin varasuunnitelmaan ja pistin päälleni aikaisemmin keväällä ostamani yksinkertaisen pellavaisen kukkakangasmekon. Kiharakampauskin piti muuttaa lennosta, koska muuten olisi niskani valunut hikeä. Ehdin laittaa työtunteja ja rahaa ehkä vähän turhaan pihaan, koska kukaan ei halunnut hikoilla siellä. Kaikki vieraat halusivat olla ilmastoiduissa sisätiloissa.

Kolmet edelliset juhlat ovat menneet kommelluksitta. Tällä kertaa oli kaikenlaista pientä. Ensimmäisenä pöytää nostetut kinkkupaprikapiirakat olivat jääneet hieman raa'aksi. Ei muuta kuin piirakat takaisin uuniin ja toiset kylmästä mikroon. Apulaiseni oli koonnut juomatonkan väärin ja se vuoti reippaasti hanan kohdalta. Tämän huomasimme siinä vaiheessa, kun astiassa oli yli viisi litraa raparperivissyä. Äkkiä kaatamaan raparperivissyä kattiloihin ja korjaamaan juomatonkkaa. Mies laittoi liikaa juomia kerralla pakastimeen viilentymään ja pakastimen lämpötila lähti nousemaan ja pakastin piipitti henkensä edestä. Yksi vieras vahingossa huitaisi pari samppanjalasia tarjoilupöydältä alas. Kivilattia takaa sen, että sille pudonnut lasi menee pieniksi sirpaleiksi ja niitä lentää kauas. Imuroimme siinä näppärästi tarjoilun lomalla ja kiikutimme kaikille kenkänsä riisuneille kengät jalkaan. Minulla on sandaalin kiilakorko sen verran huokoista materiaalia, että siellä on nyt lasinsiru uponneena. 

Harmillisen vähän ehdin kenenkään kanssa juttelemaan. Avusta huolimatta minulla riitti touhuttavaa. Tuore ylioppilas tykkäsi juhlistaan kovasti ja toivon, että vieraatkin viihtyivät. Oman lapsen lakkiaiset ovat tunteikas juhla. Nuori on aikuisuuden kynnyksellä. Jossain vaiheessa aukeaa opiskelupaikka, kenties jollain toisella paikkakunnalla ja esikoinen "lentää pois pesästä". Ensimmäiset "koelennot pois pesästä" koittavat armeijan kautta jo heinäkuussa. 

Juhlakattaus. Ihastuin valtavasti noihin sinivalkoisiin vuokrapöytäliinoihin!

Minä tykkäsin kovasti noista ilmapalloista juhlakoristeena. Juhliin kannamme olohuoneen pöydän kylppäriin, siirrämme sohvan ikkunan alle ja naapurin pihakalusteet ruokailutilaan ja oma ruokapöytä keskelle olohuonetta. Lasitetulla terassilla on omat pihakalusteet ja ulkoterassilla oli vaarin kalusteita.

Näkymä ruokailutilasta olohuoneeseen. Pöytäkoristeina oli oransseja gerberoita.



Juhlatunnelmia

Juhlatunnelmia


Rakas esikoisemme koulun pihalla juuri lakitettuna

Oma juhlalook jäi vähän arkisen puolelle, mutta mahdollisimman kevyt mekko ilman sukkahousuja oli ihan ehdoton. Niska oli vähän kostea siitä huolimatta, että hiukset olivat ylhäällä. Olin suunnitellut ottavani kivoja perhekuvia, mutta niille ei jäänyt yhtään aikaa.

Herkku-hedelmävati ystäväni kasaamana

Kakkuina mansikkakermakakku ja porkkanakakku

Kuvaaminen, varmaankin isolta osalta johtuen noista yllättävistä tapahtumista, jäi hyvin vähäiseksi. 

Suolaista: kinkku-paprikapiirakkaa, fetakasvispiirakkaa, skagen rörä ja Maalahden limppua, cesarsalaatti kanalla, marjainen leipäjuustosalaatti

Makeaa: Kakut ja herkku/hedelmävati

Juomana: kuohuviini, roseeviini, limsaa, raparperivissyä ja kahvia

Vielä muutama räpsy pihasta ja kukista:







Ikä ja terveysongelmat painavat. Olin tilannut apua myös jälkien siivoamiseen ja siitä huolimatta olin sunnuntaina aivan puhki. Kertakaikkiaan loppu. Lakkiaispäivän ja edellisen päivän jalkojen päällä oleminen ja touhuaminen saivat polveni ja selkäni kipeäksi. Kunnon särkylääkkeillä Kepposka ehkä pysyy tolpillaan ja pystyy tekemään hommia hitaasti.  

Koulun päättäjäispäivänä meillä oli toinenkin juhlan aihe. Kuopus päätti peruskoulun. Hra Kepponen kävi katsomassa peruskoulun päättäjäiset, koska kuopus soitti koulun bändissä. Sali oli kuin sauna ja pullisteli väkeä eikä Hra Kepposelle riittänyt istumapaikkaa. Juhlien kuvasaldoksi jäi tämä naapurin ottama kuva, jossa bändi joko menee lavalle tai poistuu sieltä.


Ennen esikoisen lakkiaisia olin katsellut, että upeista hellekeleistä johtuen matkatoimistot myivät jäljelle jääneitä matkoja hyvällä alennuksella. Meidän kuopus pääsi ripille syyskuussa (siis viime vuonna!) ja valitsi lahjakseen matkan. Lisäksi olin luvannut viedä hänet Saksaan, jos poika jaksaa taistella pitkän saksan läpi peruskoulun. Kumpikin odotti toteuttamistaan. Meillä voi lahjojaan joutua välillä odottamaan pitkästikin. Kuopukselle sopi erinomaisesti, että lahjat niputetaan ja otamme äkkilähdön Välimerelle. Juhlien jälkeen painoin reippaasti töitä maanantain ja tiistain, jotta pääsimme keskiviikkona lomalle. Pakkaus meni taas yötöiksi. Viikon loma teki hyvää. Mutta siitä lisää myöhemmin.

24. toukokuuta 2024

Herkkuaamiaisia ja merimaisemia äitienpäiväviikonloppuna

Perjantaina ennen äitienpäiväviikonloppua huomasin, että instagram täyttyi upeista kirsikankukkakuvista, jotka oli merkattu otetuksi Roihuvuoren kirsikkapuistossa. Koska lauantaina siellä oli hanamijuhlat iltapäivällä, arvelin kaiken parkkitilan loppuvan hyvissä ajoin. Päätin tehdä jotain poikkeuksellista. Laitoin lauantaiaamuksi herätyksen hyvin aikaiseksi, vaikka olen todella aamu-uninen. Hra Kepponen lupasi herätellä minua ja lähteä kanssani bongaamaan kirsikankukkia.

Roihuvuoressa meitä odotti melkoinen yllätys! Kirsikat eivät vielä kukkineetkaan! Ihmiset olivat postanneet instaan kuvia edellisiltä vuosilta ja muutamat raukat -kuten minä- erehtyivät luulemaan niitä uusiksi. Hävetkää tuollaiset instapostailijat ;)


Herkän kauniita nuppuja oli sentään bongattavaksi


Kirsikkapuistossa vierailu jäi paljon suunniteltua lyhyemmäksi. Olimme lähteneet matkaan ilman aamupalaa, joten keksin ehdottaa Hra Kepposelle, että ajaisimme Itä-Helsingissä sijaitsevaan hotelli Rantapuistoon aamiaiselle. Rantapuisto on minusta viehättävä paikka. Se on rakennettu alunperin Yhdyspankin koulutuskeskukseksi vuonna 1963. Arkkitehtuuriin on panostettu ja sitä on vaalittu kaikki nämä vuodet. Muutaman kilometrin päässä sijaitsee entinen Osuuspankkiopisto. Tänä päivänä tuntuu varsin erikoiselta, että jokaisella pankkiyhtymällä on ollut omat koulutuskeskukset hotellihuoneineen. Tokihan koulutuskeskuksia oli myös isoilla rakennusliikkeilläkin. 

Rakennus koostuu muutamasta eri siivestä ja tilola yhdistää pitkät käytävät, joiden seinät ovat lasia. Ympäristössä on komeaa vanhaan puustoa sekä merimaisemaa.

Ravintolasalissa toimii ravintola Furu. Ravintolasalissa on upeat maisemaikkunat merelle.

Katto on hurjan hieno. Mutta kuka pyyhkii sieltä pölyt?

Aamiaisella oli puuroa, jugurtteja, marjoja, mysliä, leipiä,karjanpiirakoita, munakokkelia, pekonia, nakkeja, leikkeleitä, kasviksia ja juustoja. Tarjolla taisi olla vegaanisiakin vaihtoehtoja.

Jälkkäriksi sai paistella vohveleita. Nam!

Minusta Rantapuiston ravintolasali on upea! Aamiainenkin oli oikein maittava perusitsepalvelukattaus. Hintaa sillä oli 18€ per ruokailija. Aamiaisen jälkeen menimme hotellin edustalla olevalle rannalle kävelemään. Oli todella kaunis ja aurinkoinen päivä!



Rannalla sijaitsee Nolla Cabin. Se ekologinen majoitusvaihtoehto, joka sijaitsee aina upean luonnon äärellä. Rantapuisto on siitä kiva paikka ekomökkimajoittujalle, että käytettävissä on hotellin palveluita kuten sauna ja vessat.


Kurkistelin ovesta tyhjään mökkiin sisään. Jestas, mikä maisema! Heti googlailin varauskalenteria, että pääsisinkö majoittumaan Nolla Cabiniin. Omalta osaltani majoittuminen tyssäsi tällä kertaa siihen, että hinta yöltä on 250€ ilman aamiaista. Ehkä joskus tulevaisuudessa yövyn Nolla Cabinissa tai jossain vastaavassa.

Hra Kepposelle naureskelin kotimatkalla, että minut on aamiaistettu oikein kunnolla eikä haittaa, vaikka pojat eivät saisi äitienpäivän aamiaista kursittua kasaan lainkaan. Ihan turhaan epäilin poikien kuntoisuutta. Keskimmäinen oli ostanut minulle lahjankin. Sain häneltä söpön karhukahvimukin ja suklaata. Voileivätkin oli tehty minulle valmiiksi. Joku kerettiläinen oli laittanut salaatit leivässä päällimmäiseksi. Hra Kepponen oli ostanut kukat.


Pannarikokkia piti hieman käydä hätistelemässä sängystä ylös ja annoksen jouduin koristelemaan itse. Amerikkalaiset pannukakut ovat esikoisen vakio äitien/isänpäivänä.

Äitienpäiväjuhlallisuudet huipentuivat Hra Kepposen valmistamaan illalliseen. Sain toivoa vapaasti ruokaa ja valitsin savulohta, parsaa ja hollandaisekastiketta. Tarkka lukija huomaa, että kuopukselta en saanut mitään lahjaa. Kaiken tämän jälkeen pelkkä ajatus valkosuklaakaardemummakakusta, jonka kuopus lupasi tehdä minulle lahjaksi, oli liikaa. Meidän juhlat yleensä pyörivät ruuan ympärillä, eikä tämäkään äitienpäivä ollut poikkeus.

Kuopus on siis yhden kuivakakun velkaa minulle. Koska viikonlopuksi on hirveä siivous- ja piha-urakka edessä, on kiva, että voin lunastaa kakkuni ja palkita itseni uurastuksesta. Reilun viikon päästä meillä vietetään lakkiaisia ja juhlastressi nostaa päätään. Valmistelut ovat vielä aivan alkutekijöissään. Siivoukseen olen hankkinut palkattua apua. Tarjoilujen osalta olen unohtanut tehdä salaattitilauksen. Toivottavasti ei mene pe-la välisenä yönä salaattien tekohommiksi :D


Kivaa perjantaita ja viikonloppua!