5. helmikuuta 2023

Lomaterveisiä Kairosta

Etsin pitkään edullisia lentoja kaupunki kohteeseen, jossa olisi ainakin +10 astetta lämpöä ja nähtävyyksiä. Lentoja hinnat ovat olleet ärsyttävän kalliita. Halvimmalla pääsi Kairoon. Olen aina halunnut nähdä Egyptin historiallisia nähtävyyksiä, mutta olen vältellyt Egyptiin matkustamista vatsataudin pelossa. Päätimme ottaa riskin ja lähteä pitkäksi viikonlopuksi Kairoon.

Mahatautiriskiä yritämme pienentää majoittumalla vain isoissa ja tunnetuissa hotelleissa ja syömällä mahdollisimman turvallisesti.

Näkymä hotellin parvekkeelta, aurinko nousee 

Kairo on eniten kehitysmaakaupunki, jossa olen käynyt. Se meluinen, roskainen ja kulunut. Vieressä Gizan kaupungissa liikenteessä on autojen lisäksi aaseja ja hevosia. Rujous ja maailman vanhin vanhin valtio upeine arkeologisine nähtävyyksineen on outo mutta kiehtova yhdistelmä.

Nyt suuntaamme museoon. Kivaa sunnuntaita! 



1. helmikuuta 2023

Viikon varrelta: arkea, vähän juhlaa ja raskaampia ajatuksia

Viime viikko oli omituinen. Isolta osin perusarkinen. Oman perusarkeni keskellä jäin useasti miettimään, että kun minä taklaan arkisia juttuja, lähipiirissäni kohdataan sairauksia ja surua. Kun minä yritän painaa työt valmiiksi, jonkun toisen päivä saattaa päättyä onnistuneeseen nettihuijaukseen. Sellaisia raskaampia ajatuksia tällä kertaa.

Iltakävelyllä

Viikkoni alkoi siten, että meinasin tulla oikein kunnolla nettihuijatuksi. Olin tehnyt hotellivarauksen hotellin omilta sivuilta ja sieltä perättiin varauksen maksamista etukäteen. Kyseessä olikin valesivusto. Onneksi perheen tietoturva-asiantuntija oli valppaana. Ilman sitä olisimme saattaneet olla myöhemmin tänä vuonna toisella puolella maapalloa ja vasta siellä tajuta, että minua huijattiin eikä mitään hotellivarausta ole olemassa. Voisin palata tähän vielä uudestaan varoittavana esimerkkinä. Oli nimittäin hienoa kuvastoa, tyylikästä laskua ja valokuvat ja logot. Kaikki ryöstettyä kamaa ja  syytän Googlen agressiivista mainosmyyntiä tästäkin tapauksesta. Huijarisivuston maksettu mainoslinkki on ensimmäisenä vastassa, kun googlasin resortin nimeä. Ensimmäinen oppi tästä on, että älä ikinä klikkaa mainoslinkkejä. Olen ollut yhteydessä resorttiin tästä tapauksesta.


Seuraavaksi kuulin huonoja uutisia. Sukulaiselleni oli aloitettu saattohoito ja hänellä olikin sitten enää muutama päivä elinaikaa. Pienessä suvussamme minua edeltävää sukupolvea on nyt enää jäljellä kaksi, eikä kummankaan elinajanennuste vaikuta kovin pitkältä. Toivottavasti menisi vielä vuosia ennenkuin minusta tulee suvun vanhin elossaoleva. 

Ystäväni on kärsinyt terveysongelmista, jotka ovat laskeneet elämänlaatua jo pitkään. Marraskuussa näytti, että ongelmat loppuivat, kunnes sitten tällä viikolla kivut alkoivat uudestaan. Minua harmittaa tuo niin kovasti! Hänellä meni koko kesä kivuissa ja kaamosaika on hänelle aina raskasta aikaa. Ihan epäreilua.

Minulle on tullut ilmeisesti ensimmäiset vaihdevuosioireet, unen laatuni on lähes romahtanut. Kärsin nukahtamisvaikeuksista ja alkuyön uni on hyvin herkkää häiriötekijöille. Viime viikolla vihdoin kävin avaamassa talviuintikauden. Saunassa muut olivat sitä mieltä, että kolmien löylyjen ja avannossa kastautumisen jäljiltä minun pitäisi olla niin väsynyt, että tuskin jaksan kympin uutisia loppuun. Ennustus ei harmillisesti toteutunut. Voi olla, että nukahdin jo ennen yhtä, joka ei ole pahimmasta päästä nukahtamisaika.

Avantoon meno kävi sujuvasti. Laskeuduin tuosta noin vaan alas veteen ja laskin hitaasti viitentoista. Tavoite oli laskea viiteen. Ei edes tuntunut pahalta eikä pitänyt juosta takaisin saunaan.

Oli ihanan rauhallinen ilta 

Helsingin kaupunki kysyy säännöllisesti, että mitä asukkaat kaipaisivat kotialueelleen. Talviuimapaikat ovat olleet monen toive ja Itä-Helsinkiin aukesi vuoden alusta muutama talviuimapaikka. Niitä pyörittää joku yhdistys tai yritys ja hinnat ovat kaupungin asettamat. Hinta on pidetty alhaisena, jotta mahdollisimman monella on varaa harrastaa talviuintia. Minulla kävi mahtava tuuri: 200m päässä kotoani on uusi talviuintipaikka! Sitä operoi veneseura ja veneseuran omana lisäpalveluna on saatavilla myös paikkoja saunavuorolle.

Kaikki uudet talviuimapaikat ovat tälläisiä 

Itä-Helsingin uudet talviuimapaikat ovat kaikki samanlaisia, kelluvia laitureita ja avanto on hyvin aidattu. Nämä ovat siinä mielessä turvallisempia, että kukaan ei vahingossa kävele tai hiihdä avantoon. Tosin eipä tänä talvena ole vielä ollut asiaa jäälle Helsingissä. Minulla on himotalviuimareita kaveripiirissäni ja heille tälläinen avanto on huono, koska siinä ei mahdu kunnolla uimaan. Ilona on jo pidempään pystynyt uimaan 100 vedon tavoitettaan.

Vaikka uni ei tullut erityisen nopeasti sauna-avantokeikan jälkeen, oli olo kuitenkin lähes euforinen. Se olo vetää avantoon mahdollisimman pian uudestaan. Aika usein onni löytyy niistä pienemmistä asioista. Tuona iltana saunasta ja avannosta.

Raskaampien ajatusten viikkoon mahtui kivat juhlat. Esikoisen kummien kanssa vihdoin juhlistimme pojan 18v synttäreitä. Vain pari kuukautta myöhässä. Mutta parempi myöhään ei kuin ei milloinkaan.

Synttärisankarin toiveesta menu muuttui viime hetkellä ja tein hänen toivomansa suolaisen piiraan. Täytteenä oli perusvarma kinkku, siihen kaveriksi vielä paprikaa ja sipulia. Kakun kävin hakemassa vakioleipomostani Dom Bakerystä. Pitäjän kanssa naureskeltiin, että kävin leipomossa kolmatta kertaa noutamassa tilaustani tänä vuonna. Olen varsinainen alkuvuoden kanta-asiakas, koska silloin tulee ostettua myös laskiaispullia ja Runebergin torttuja. Ostettujen kakkujen lisäksi olen tehnyt itse kolme kakkua tänä vuonna. Seuraavan kerran juhlia meillä onkin varmaan vasta toukokuussa. Mutta ainahan sitä voi perhettä ilahduttaa leipasemalla yhden kakun. 

kinkkupiiras odottaa päällensä creme fraiche, kananmuna ja juustoraaste sekoitusta ja uuniin menoa

Tarjoilua: patonkia ja tuorejuustoa, kurkkua ja juustokeksejä ja hummusta, viinirypäleitä ja passionhedelmiä

Kinkkupiirakka, siitä tuli todella hyvä vaikka käytin kaupan valmiin pohjan

Tämä juustokakku oli erinomainen

Esikoinen sai kummeiltaan lahjaksi upean Fiskarsin Kitchen kitin. Sillä ajatuksella, että kun muutto omaan kotiin on ajankohtainen ruuanlaitosta kiinnostuneella kundilla on kunnon välineet. 
Kiitos Tiina ja Samuli!

Esikoisen kummeilla on hyvin saman ikäiset pojat kuin meidän esikoinen ja keskimmäinen. Vuosien saatossa olemme tehneet monta hauskaa yhteistä retkeä. Kiitos niistäkin <3

Tässä se meidän 18v pötköttää vauvana kummitäti-Tiinalta lainatussa korisängyssä, jossa Tiina itsekin on nukkunut vauvana.

29. tammikuuta 2023

Ihana 80-luvun lapsuusmuisto - elektroniikkapeli

Olimme yhtenä iltana kuopuksen kanssa vaarilla kylässä. Kuopus alkoi huokailemaan, kuinka surkea lapsuus minulla on ollutkaan. Ei ollut nettiä ja tv-kanaviakin oli ensin kaksi ja sitten kolme ja ohjelmaa tuli muutama tunti illassa. Ensin muistelin, kuinka olin eskarilaisena onnellinen, kun sain punaisen Viewmaster-laitteen, jolla pystyi katsomaan kuvakiekon kuvia, jotka olivat kolmiuloitteisia. Sitten muistin, että olihan minulla ala-asteikäisenä kerrassaan mahtava elektroniikkapeli. Sen nimi oli Green House. Muistelin kuinka serkkupojan kanssa pelasimme peleillämme ja sitten aina välillä vaihtelimme pelikoneita. Serkullani oli se tunnetumpi peli Donkey Kong. Sama peli myös luokkakaverillani. Koska olin pelannut sitä aika paljon, valitsin Green Housen.

Näitä muistoja kerrataillessani, vaari käski minun odottaa hetken. Sitten hän tuli työhuoneesta vanha käsikonsolini kourassaan. Uskomatonta! Vaari oli päättänyt säilyttää sen kaikki nämä vuodet.

Mikä ihana lapsuusajan muisto!

Kahden näytön käsikonsoli - huikea uutuus

Netin mukaan Nintendo julkaisi kaksiruutuisten käsikonsolien sarjan vuonna 1982. Tästä kahden ruudun käsikonsolisarjasta tuli Nintendolle menestys. Näitä myytiin 10 vuodessa kymmeniä miljoonia. Elektroniikka on yksinkertaista, mutta selvästi kestävää. Laitoin kotona konsoliin uudet patterit ja aloin pelaamaan. 40 vuotta vanha pelikonsoli toimii moitteetta edelleen!

Peli on hyvin yksinkertainen. Ylemmässä ikkunassa pitää torjua matoja, jotka uhkaavat syödä kukkia ja alemmassa ruudussa hämähäkkejä. Ristipainikkeella liikutaan ruuduissa ja spraylla myrkytetään madot ja hämähäkit. 

Alaruutu ja inha hämähäkki vasemalla syö juurikin kukan

Yläruudussa torjuttiin matoja ja nyt molemmissa reunoissa madot syövät kukat

Olen tarjonnut peliä nuorisolle kokeiltavaksi, mutta heitä ei tälläinen alkeellinen pelivehje kiinnosta lainkaan. Muutaman koepelin olen pelaillut. Netistä selvisi, että tässä hienossa pelilaitteessa oli myös kello ja mahdollista asettaa herätys. Olin ehtinyt aivan unohtaa nuo ominaisuudet. Myöhemmin mieleen tuli, kuinka kuulakärkikynällä asettelin Nintendoon herätyksen. Lähtisikö työviikko paremmin käytiin Nintendoherätyksellä?

Elektroniikkapeli oli ehkä sellainen vajaan vuoden villitys. Silloin sitä tuli taottua ahkerasti. Sen jälkeen pelin osasi jo ulkoa, eikä ennätystä pystynyt mitenkään parantamaan. Aion kuitenkin laittaa tämän lapsuusmuiston edelleen talteen. Varmaankin samaan laatikkoon kuin barbini. Kuinkakohan pitkään laite mahtaisi toimia? Pitänee aina välillä ottaa Green House esiin ja kokeilla. 

Muistatko näitä pelejä? Oletko pelannut? 
Oliko sinulla elektroniikkapeli 80-luvulla?

eBaysta lainattu kuva siitä tunnetummassa Donkey Kongista

Ehkäpä nämä peliäänet ovat syöpyneet sinunkin äänimuistiisi. Videossa meikäläinen pelaa Green Housea.


25. tammikuuta 2023

Rouva C Lahden Kaupunginteatterissa

Kirjoittelin viime vuonna siitä, kuinka ihastuin Minna Rytisalon kirjoittamaan kirjaan Rouva C. Kirja kertoo Minna Canthin aikuistumisesta, avioliitosta ja vuosista jotka johtivat Minnaa kohti yhteiskunnallista vaikuttajuutta ja kirjailijan työtä. Kirjapostaukseeni *tästä*

Myöhemmin syksyllä huomasin, että Rouva C menee näytelmänä Lahden kaupunginteatterissa. Kysäisin uimaseuran naisilta, että olisiko heillä kiinnostusta lähteä Lahteen ja heti sain kyllä-vastauksia. Ystäväni Anna asuu Lahdessa ja hän tuli mukaan teatteriporukkaamme.

Näytelmä noudatti uskollisesti kirjaa. Muutamassa kohdassa mietin, että jääköhän tämä kohta epäselväksi niille katsojille, jotka eivät ole kirjaa lukeneet. Pidin teatterisovituksesta ja etenkin Minnan-roolia esittäneestä Mari Naumalasta. Kiitosta pitää jakaa myös hyvän roolityön tehneelle Teemu Palosaarelle, joka esitti Johan Ferdinand Canthia. Minä suosittelen Rouva C. näytelmää!

Mari Naumala Minna Canthina, kuva lainattu https://www.lahdenkaupunginteatteri.fi/

Teemu Palosaari ja Mari Naumala. Kuva lainattu https://www.lahdenkaupunginteatteri.fi/

Rouva C. sai taas ajattelemaan menneiden aikojen naisten asemaa ja sitä, kuinka riippuvaisia naiset olivat miehistä. Se sai minut ihailemaan taas kerran Minnan näkemyksiä ja halua tehdä Suomesta parempi paikka naisille. En häpeä yhtään sanoa, että olen feministi. Tasa-arvo on minulle tärkeä asia, etenkin naisten koulutus- ja uramahdollisuudet. Ihailen myös tapaa jolla Minnan puoliso suhtautui radikaaliin vaimoonsa ja tuki häntä tasa-arvopyrkimyksissä.

Puvustuksessa oli käytetty Marimekkoa. Tuo Lokkikankainen hame oli niin upea!

Annan kanssa katsomossa, kuvan otti Anna

Ilona
 
Teatterin jälkeen menimme ravintola Taivaanrantaan syömään juustofondueta. Fonduekattaus oli varsin laadukas, maukas ja runsas. Itse juustofondue oli hieman liian lirua. Se olisi saanut olla takertuvaisempaa ja venyvämpää. Minusta se oli maultaan hyvä, Sirpa ei arvostanut liemessä käytettyä rakuunaa. Nykyisillä juuston kilohinnoilla liru fondue ei ollut täydellinen yllätys. Ehkä pienempi määrä fondueta olisi riittänyt ja siitä olisi voinut tehdä paksumpaa.


Sirpa ihmettelee chorizoa
 
Annokseen kuului:
Ilmakuivattua kinkkua 
Chorizoa ja salamia
Hirvilihapullia
Leipäpaloja
Hillosipulia
Maustekurkkua
Kasviksia
Viskisinappia
Kulhollinen vihersalaattia
 
Anna ottama kuva. Anna varmaan ihmettelee jäätävää hillosipuleiden määrää :)
 
Ihana minireissu ystävien kanssa - kulttuuria, joka herättää monenlaisia ajatukseia, ja hyvää ruokaa.

Sitten gallup kysely. Mikä on suurin herkku: 
a) blinit
b) juustofondue
c) raclette?


22. tammikuuta 2023

Jälkijoulu

Viikko sitten meillä vietettiin jälkijoulua. Meiltähän peruuntui suvun yhteinen jouluillallinen, koska jouluviikolla meillä oli tarjolla sekä koronaa että vatsatautia. Jälkijoulukaan ei tuonut koko porukkaa yhteen, vaari oli harmillisesti sairaana.

Meillä on vieläkin joulukuusi olohuoneessa, koska säästelimme sitä jälkijouluun. Ensin ajattelin, että syömme uuden kierroksen jouluruokia, mutta eihän niitä ollut enää kaupassa ja päädyimme kevyempään tarjoiluun. Tilasin vakkarileipomosta kinkkupiirakan ja innostuin samalla tilaamaan Runebergin torttuja. Vakioleipomollani on ehkäpä koko Suomen parhaimmat Runebergin tortut. Jos kerran on mahdollista kokeilla yhdistää joulu ja Runebergin päivä, niin eihän sellaista mahdollisuutta kannata jättää kokeilematta. Toki samalla juhlistettiin vielä marraskuiset synttärit.

Jälkijoulu-Runeberg-synttärit

Vieraina oli appi, Hra Kepposen veli perheensä kanssa ja Eeva-täti. Ihana Eeva-täti on myös meidän perheellemme kummitäti kahdessa sukupolvessa. Meillä oli vielä vähän joululahjojakin. Säästimme vaarin antamien isompien lahjojen avaamiseen jälkijouluun. Poikien suloiselle serkulle hankkimamme paketit odottivat häntä meillä. Serkkupoika sai kotona aattona joululahjat, isovanhemmillaan toisen satsin lahjoja ja meilläkin odotti lahjat. Monen talon lahjasijoitteluun nähden oli aivan ymmärrettävää, että poika oli harmitellut sitä, että joulupukki ei tuonut lahjoja mökille lainkaan.

 
Hra Kepponen sytyttää itsetehdyt mehiläisvahakynttilät

 
Suolaisena tarjoiluna oli kinkkupiiras, hedelmäinen leipäjuustosalaatti (meloneita, mustikoita, mansikoita) ja karjalanpiirakoita munavoilla. 

 
Käly oli pienen poikansa kanssa tehnyt tälläisiä söpöjä pikkutaloja


 
Hra Kepposen kanssa tehtiin jälkijoulua edeltävänä iltana 2 kpl valkosuklaajuustokakkuja. Edes yksi kakku ei mennyt juhlissa.

 
Kakun ennakoitua pienempää menekkiä selitti Runebergin torttujen lisäksi myös Hra Kepposen veljen ostama italialainen joulupanettone. Leikkaaminen oli hankalaa. Sisusta oli yllättävän mehevää.

 
Jälkkäritarjoilut

Suvun nuorin sai lahjaksi meiltä toivomansa Cluedo juniorin sekä shakin. Shakkia aloitettiin pelaamaan heti. Meidän perheessä shakkia osaa pelata kaikki muut paitsi minä. Kuopus pelaa huonosti, eikä isänikään taida pärjätä pojille. Keskimmäinen pelasi koronaan saakka shakkia kilpaa. Harrastus ei ole välittynyt Hra Kepposelta pojille, poikien taidot ovat peräisin koulun shakkikerhosta. Mutta näköjään kiinnostus shakkiin kulkee Hra Kepposen suvussa. Sitä on pelannut jokainen sukupolvi ja kohta on pelin saloissa sisällä myös tuleva koululainen.

Esikoinen opettaa shakkia serkulleen

Jälkijoulu onnistui hyvin. Koronan jälkimainingeissa isomman porukan yhteiset tapaamiset ovat jääneet aika vähäisiksi. Ehkäpä tähän saadaa korjaus kevään ja kesän myötä. Minä olen tulossa vanhaksi, olin jälkijoulun jälkeen aivan poikki. Maanantain työpäiväkin tuntui ihan loputtoman pitkältä. Mutta kaikki oli vaivan arvoista.

 
Parasta on, että suvussa on vielä tälläinen pienempi söpöläinen, jonka voi saada hetkeksi syliin!

 

19. tammikuuta 2023

Floridan kierros: hurmaava Sarasota Keys

Ystäväni Jonna oli suunnitellut, että ajamme kurkkaamaan miltä näyttää Sarasota Keys. Florida Keys on varmasti monelle tuttu, etenkin sen päätepiste Key West. Samanlainen pitkulaisen ketjun muodostama saarien rykelmä sijaitsee Sarasotan kohdalla. Minä en ollut aikaisemmin kuullutkaan Sarasota Keysin alueesta. Key Westiin verrattuna alue on vaikutti lähes uinuvalta ja siellä oli enemmän paikallisasutusta. Sarasota Keysiin kuuluu useita saaria, suurin on Siesta Key. Siesta Key beach on muutamassa Floridan kauneimpien rantojen listauksessa nimetty koko Floridan kauneimmaksi rannaksi. Tämän huomasimme vasta jälkeen päin, olisimme toki käyneet katsomassa senkin. Tieltä katselntuna kauneinta minusta oli Longboat Keyn kohdilla. Koska liikenne oli hiljaista ajelimme lähes koko ketjun lävitse.

Punaisen täpän kohdalla on Sarasota Keys. Oikella näet ajoreittimme

Talot alueella ovat upeita. Ne eivät ole sellaisia yliampuvia miljoonapalatseja, mutta isoja taloja kauniilla pihoilla ja monesta on merinäköala. Vaikka emme päätyneetkään siihen, että Florida olisi haaveiden paikkamme, kävi Jonna kuitenkin ostamassa parit lottokupongit. Ison voiton kohdalle osuessa Jonna olisi ollut valmis floridalaistumaan.

Auton ikkunasta kuvattua rantakatua. Ranta vasemmalla penkereen takana, oikealla ihania taloja

Tiellä oli pätkiä, jolla kaikki näytti näin kauniilta. Sieltä se merikin pilkistää

Tämä on aika keskimääräisen näköinen talo alueella

Yhdellä pätkällä oli ainoastaan tälläisiä pikkulinnoja. Ne olivat niin isoja, etteivät mahtuneen kuvaan.

Tähän kuvaan mahtui puolikas linna


Sarasota Keys ajelumme päättyi Bradenton Beachille. Se oli rantarakkautta. Valkoista hiekkaa silmän kantamattomiin. Ranta oli mukavan kova ja tasainen kävellä, siellä onnistuisi polvivaivaiselta pidemmätkin lenkit. Kauniin väristä vettä (harmillisesti ei kuitenkaan turkoosia) ja viehättävä rantaravintola. Olimme paikalla iltapäivällä ja ranta oli melkein autio.

Rantarakkaus <3



Rannalla oli sellainen lähemmäs 20m pätkä, joka olikin pelkkää simpukkaa täynnä. En ole ennen nähnyt noin isoa aluetta täysin simpukankuorien peitossa.

Eikö olekin ihanan näköistä hiekkaa?
 
Lintujen takana kadun toisella puolella näkyy värikäs hotelli. Se voisi olla minulle sopiva paikka.

Rantaravintola upealla paikalla



Tilasin rapuburgerin. Siihen oli käytetty pehmeäkuorinen rapu. Olivat mokovat leivittäneet ravun niin, että vain leivitys maistui. Rantaravintolan hinnat olivat normitasoa, mikä oli iloinen yllätys. Vallet parkinging joutui tuossa paikassa kustantamaan.

Edellisessä postauksessani jo valittelin ruuan laadusta. Burgeri on malliesimerkki, burgerin pääraaka-aineen maku on kadotettu täysin. Alla vielä karumpi esimerkki. Rapupastan rapujen päälle on ripoteltu jotain maustetta, niin että ravut eivät maistu lainkaan. Harmittaa tuollainen hyvän raaka-aineen pilaaminen! Pastassa rapujen alla on hieman ylikypsää pastaa saavillinen ja varmaankin kokonainen purkki kermaa. Aloimme syömään reissussa mahdollisimman paljon salaatteja (ja kastike erilleen) ja nachos supremea, koska noita kahta on hankala pilata. Hieman alkoi jo ärsyttämään ravintolassa syöminen. Annos kuin annos maksaa hieman päälle pari kymppiä. Siihen päälle veroja ja tippejä vielä ja lautaselta löytyy joku amatööriviritys.


Meillä oli tavoitteena saapua seuraavaan kohteeseen päivänvalossa. Kertaakaa se ei toteutunut. Bradenton Beach oli niin viehättävä, että viivyimme siellä suunniteltua pidempään. Vasta, kun aurinko alkoi laskemaan, pystyimme irtautumaan rannalta. 

Bradenton beach ei ole päässyt Floridan top-rantojen listauksiin. Rantojahan Floridassa riittää. Kävimme kolmella top-listauksien rannalla ja meistä Bradenton oli niistä paras.


Seuraava pysähdyksemme oli Crystal Riverissä, jossa snorklasimme manaattien kanssa. Manaateista olen jo  kirjoittanut. Meillä oli manaattisnorklauksen kanssa samaksi iltapäiväksi varattu maisemaristeily, mutta saderintama yllätti meidät ja risteily peruttiin. Crystal Riveristä matka jatkui Kennedy Space Centeriin. Meillä ei ollut mitään odotuksia Kennedy Space Centerin suhteen, menimme paikalle asenteella "käydään tsekkaamassa avaruusrompetta, koska osuus matkalle". KSC osoittautui super mielenkiintoiseksi. Siitä sitten lisää seuraavassa osassa. Ehkä vähän väliin jotain ei-matkapostausta.

Postaukset Floridan kierroksesta:
Osa 1 - Snorklaamassa manaattien kanssa