Mahtavat Jämsän Saunakylä ja Asikkalan Lehmonkärki spa

Olen harrastanut saunamatkailua pienimuotoisesti ystävieni kanssa. Tämän kesän kohteeksi sovimme elokuun toisen lauantain ja Jämsän saunakylän jo toukokuun lopussa. Nopeasti retki typistyi Sirpan ja minun reissuksi, koska muilla oli kesäviikonloput jo ennen kesää täynnä.

Sirpan kanssa meitä on tänä kesä yhdistänyt myös suru ja hautajaisvalmistelut. Siksi Sirpan kanssa on ollut helppo olla myös silloin kun surunpuuskat iskevät tai mielessä pyörii asunnon tyhjennys tai perukirjoitus ja niistä on vaan pakko puhua. Sirpan äiti kuoli yllätäen pari viikkoa ennen Vaaria. 

Koska olimme sopineet saunareissusta päätimme lähteä. Majoitusvaraus oli jäänyt minun tehtäväkseni ja olin lykännyt sitä viime hetkeen. Se osoittautui onnenpotkuksi, koska Jämsän Saunakylä olikin peruuttanut lauantaivuoron yksityistilaisuuden vuoksi ja saunomaan pääsi perjantaina. 

Saunakylää ylläpitää Suomen Saunakulttuuriyhdistys. Yhdistys pelasti Muuramessa toimineen saunakylän savusaunat toiminnan loputtua Jämsään. Nykyisin Saunakylässä on 25 savusaunaa 1700-luvulta 1900-luvun puoliväliin ja eri puolilta Suomea. Saunakylä pyörii vapaaehtoisten voimin. Saunailtaa varten lämmitetään useampia savusaunoja ja lämmitettävät saunat vaihtelevat.

Saunojia oli paikalla aika paljon. Muutaman kerran emme mahtuneet saunaan tai jouduimme odottelemaan penkillä lauteille pääsyä. Niin pitkäksi odotusajat eivät venyneet, että saunakokemus olisi siitä suoranaisesti kärsinyt.

Löylyt olivat monessa saunassa aivan älyttömän hyvät! Saunakylä tarjosi elämäni parhaat löylyt!

Viilentyä voi viereisellä rannalla. Ranta on pitkälle matala, joten kahlaamista riittää. Pohja on osittain mutainen ja meinaa imaista crocsit jalasta. Napakat uimahengät ovat hyvät Saunakylään. Ulkona on pesupaikkoja, joihin tulee hanasta juomakelpoista kylmää vettä. Lämmintä vettä on saaveissa. Pukuhuonerakennuksessa on kolme suihkua.

Omia eväitä voi grillata kaasugrillissä tai useammassakin nuotipaikassa. Kahvila myy makkaraa sekä makeita että suolaisia leivonnaisia ja alkoholittomia juomia.

Valkoisen katoksen alla voi syödä eväitä

Tyytyväiset saunojat

Jämsän Saunakylä on upea paikka ja nostan hattua yhdistyksen tekemälle työlle suomalaisen savusaunan eteen! Kiitos! Aion vierailla uudestaan.

Lisätietoa: Etusivu - Saunakylä

Saunakylässä voi saunoa lauantaisin (varmista sivuilta) ilmeisesti syyskuun loppuun saakka.

Olisimme halunneet majoittua Maalaishotelli Morvassa, mutta siellä oli yksityistilaisuuksia, joka karsi palveluja sekä yhteisten tilojen käyttöä. Niinpä yövyimme kahden tähden Motelli Patalahdessa. Patalahden huone oli todella siisti, hajuton, hyvät liinavaatteet ja ihan kelvollinen sänky. 69€ huonehintaan nähden suorastaan löytö. Kalustus ei ole designia eikä uutta, mutta asiallista. Viereiseltä isolta huoltoasemalta saa ostaa ruokaa (aamiais/lounasbuffet sekä annoksia) ja siellä voi myös ladata sähköautoa.

Mediassa on usein kirjoituksia kotimaanmatkailun korkeista hinnoista ja tottahan se on, että monesti perushotellihuoneesta joutuu maksamaan pari sataa euroa per yö. Siihen ruuat ja huvitukset päälle, niin pienellekin reissulle tulee aikamoisesti hintaa - etenkin jos liikkeellä on koko perhe. Sitten löytyy tälläisiä helmiä, joissa vierailu on kuluiltaan hyvin kohtuullinen.

Kulut 101€

Menomatkan lounas 14€

Auton latauksen osuuteni 7€

Saunakylä 20€

Osuuteni motellista 35€

Subwaysta iltapala 10€

Aamiaistarpeet kaupasta

Paluumatkan lounas 15€

Patalahden motelli

Kun olimme saaneet edullisen retken, niin toiseen iltapalaan sitten panostimme reilusti. Juustoja, marjoja, suklaata ja kuohuvaa.

Patalahden motellihuoeen terassilla. Jouduimme lopuksi istumaan siellä kääriytyneinä päiväpeittoihin, kun ilta oli niin viileä ja olimme liian kevyellä vaatetuksella liikkeellä.

Ajomatkalla Jämsään Sirpa huomasi viitan Lehmonkärkeen. Hänen tyttärensä oli ollut siellä kylpylässä ja kehunut paikkaa kovasti. Pääsylippuja oli vielä saatavilla paluupäivämme alkuiltapäiväksi, joten päätimme, että paluumatkallakin kylvetään. Meillä oli ollut ajatuksena syödä Jämsän hirvikartanossa ja käydä katsomassa heidän hirviään. Paikka on ollut toivelistallani jo vuosia, mutta en nyt vieläkään päässyt sinne.

Lehmonkärki on suosittu hääpaikka sekä yritysten virkistystilaisuuksien järjestyspaikka. Sinne on viime vuosina rakennettu järven päälle pieniä design villoja sekä ulkokylpylä. Kylpylän nimi on AISTI Sauna Spa ja se on suunnattu vain aikuisille. Rakentamisessa on panostettu tyyliin sekä toimivuuteen. 

Kylpylän keskipiste on ulkona Päijänteen rannalla oleva infinity allas, joka on lämmitetty 29 asteiseksi. 

Kuvat: AISTI Sauna & Spa Päijänteellä - Lehmonkärki Resort - Sauna, Spa ja hyvinvointi

Minusta paikka oli upea! Saunat olivat kaikki hyviä ja useimmista upea näkymä Päijänteelle. Saunoja on kaikkiaan viisi, savusauna aukesi saunojille vasta meidän kylpyläaikamme päätteeksi. Löylyt olivat hyvät. Infinity-altaaseen mahtui vierailumme aikana erinomaisesti eikä tarvinnut olla kenenkään kanssa olkapäät kiinni. Saunoilta menee kahdet uimaportaat Päijänteeseen. Lisäksi on ulkoporeammeita. Niissä emme käyneet lainkaan.

2t kylpylälippu maksoi 39€.

Kerrassaan huikea reissu. Kotiin palasi ruttuinen, mutta onnellinen nainen.

Kahvila-ravintolan terassi, joka rajautuu ulkokylpylään

Harmi, että kaikissa ikkunan läpi ottamissa kuvissa on ikävät heijastukset

Kesän parhaita - Fagervik, Barösund ja Elisaari

Vaikka edellisessä postauksessani summeerasin, että lomailu oli tänä kesänä haikeaa ja vähän vaikeaakin, on kesään ja lomaan mahtunut kuitenkin kauniita, iloisia ja onnellisiakin hetkiä. Sekä niitä kyyneleitä.

Mökkimme sijaitsee sen verran lähellä Lohjan harjua, että sinne kasaantuu pilviä ja sadettakin tulee lähiseutua enemmän. Säälle on tyypillistä se, että kauniit aamupäivät muuttuvat usein pilvisiksi iltapäiviksi. Minä olen erittäin aamu-uninen. Parin pilvisen päivän jälkeen katselin toinen kupillinen aamukahvia kädessäni sitä, kuinka sää alkoi muuttumaan taas aivan pilviseksi. Ennusteet tyyliin 7km päähän lupasivat täyttä auringonpaistetta. Päätimme lähteä retkelle. 

Retkikohteeksemme valikoitui entuudestaan tuttu Fagervik. Siellä on erittäin kaunista ja hyvä kahvila. Fagervikissä aurinkokin paistoi. 

Fagervikin kahvila

Korvapuustit olivat vielä lämpöisiä ja vadilta sai valita mieleisenä puustin. Valitsin sellaisen vähän vaaleamman. Lämmin puusti oli niin hyvä, että sillä pääsi kahvilatestauksessa top-3 sijoille. Jaoimme Hra Kepposen kanssa puustin ja kakkipalan. Amaretto-mansikka-mustaherukkakakku oli meidän makuumme hieman liian makeaa. Saatavilla oli vain perussuodatinkahvia, mutta se oli tuoretta ja hyvää.

Fagervikin työväenasuntoja

Fagervikissä toimi Suomen vanhimpiin kuulunut rautaruukki vuosina 1646–1902. Sillä oli siis toimintaa neljällä vuosisadalla! Fagervikin alueella pääsee ihailemaan suloisia punamultaisia vanhoja työväen asuntoja ulkopäin. Ne ovat kaikki priimakunnossa ja pihat upeita kukkineen. Ehkäpä ne ovat loma-asuntoja nykyisin. Punamultaista kaunista kirkkoa voi katsella ainoastaan ulkoapäin. Se ja Fagervikin kartano ovat molemmat yksityisomistuksessa. 1773 valmistunutta kartanoa voi katsella matkan päästä ja sallittu kävelyreitti kulkee kartanon hienon muotopuutarhan vierestä.

Olimme retkellä arkipäivänä elokuussa. Kahvilassa oli muita asiakkaita, mutta muuten Fagervikissä oli todella hiljaista.

Söpö kirkko

Fagervikin kartano

Kartanon maita ja sivurakennus

Viehättävä, mutta meille jo entuudestaan tuttu, Fagervik oli äkkiä uudelleen katseltu ja kahvit hörpitty. Aloin miettimään, että mitäs nyt tehdään. Olen parina kesänä aikaisemmin yrittänyt saada viime tingassa pöydän ravintola Scolasta onnistumatta. Netissä näytti, että pöytävarauksille on hyvin tilaa, mutta päädyin soittamaan ravintolaan. Aurinko oli kuulemma juuri alkanut paistamaan terassille ja sinne mahtuu hyvin ja varauksia voi tehdä. Niinpä päätimme lähteä kahvien jälkeen syömään. Ruualle oli vähän aikaista, mutta ajattelimme että voisimme ottaa jotkut juoman ensin, nauttia auringosta ja sitten syödä jotain kevyttä.

Scola sijaitsee Barösundissa, jonne on kolmen minuutin lossimatka. Maakravulle tuntuu aivan oudolta, että Suomesta löytyy vieläkin niin paljon losseja ja myös näitä lyhyen matkan losseja. Kohti Barösundia ajaessamme tajusin, että Hra Kepponen ei ole ollut ikinä aikaisemmin lossin kyydissä. Vielä 55-vuotiaana voi saada uusia kokemuksia ihan koti-Suomessa.

Ei minullakaan ole kovin runsasta lossikokemusta. Kavereiden kanssa kävimme kerran Porvoon Pellingissä torilla lossimatkan päässä. Viisi vuotta sitten otin varsinaisen lossi- ja yhteysalus pikakurssin, kun vierailimme ystäväni Leenan kanssa hänen serkkunsa kotona Iniön ulkosaaristossa. Pikkaisen oli kuumottavat paikat, kun yhteysalukseen piti mennä peruuttamalla. Reissusta voit lukea täältä: Pikku Kepponen: Turun saaristossa.

Hra Kepponen odottaa elämänsä ensimmäistä lossikyytiä ja sopivast itse ratissa

Ravintola Scolan terassille kävi huikea paiste! Terassilla vähän tuuli, mutta ilman sitä olisimme saattaneet läkähtyä kuumuuteen. Minä rakastan meri- ja järvimaisemia, joten paikka oli kuin minulle tehty. Lisäksi siellä oli mukavan rauhallista.

Skool onnistuneelle retkipäivälle

Pikkaisen välillä ärsyttää alkoholittomien juomien hinnoittelu, joiden veroaste on kuitenkin selvästi alkoholijuomia pienempi. Alkoholiton siideri maksoi 50 senttiä alkoholillista vähemmän.

Minä olin luullut, että Scola olisi enemmän fine diningiin kallellaan oleva ravintola. Listalla oli monenlaista tyypillistä ravintola-annosta ja hinnat helsinkiläisten ravintoloiden keskitasolla. Hra Kepponen otti salaatin ja minä valitsin fish & chips annoksen. Ruoka oli perushyvää. Annoksemme eivät ansaitse sen kummempaa suitsutusta, mutta eivät myöskään haukkuja. 

Pisteet annoksen päällä olevasta fenkolista

Terassi on paikkana aika uniikki. Sieltä voi katsella kuinka lossi operoi salmen ylitse ja kuinka väylää pitkin lipuvat purjeveneet.

Ravintola on rakennuttu saaren vanhaan kouluun. Sisätilat kylpivät auringonvalossa ja sisustus oli raikas.

Ilta oli vielä nuori ja levoton Kepposka mietti, että mitäpä seuraavaksi. Päätimme, että ajelemme hieman saarella. Tiet ovat kapeat eikä meitä vastaamme tullut mitään kivoja maisemia. Sitten tuli viitta Elisaaren ulkoilualuelle ja siinä oli Helsigin vaakuna. Päätimme mennä katsomaan. Päädyimme parkkipaikalle ja sieltä kävelimme laiturille. Elisaarin Baröstä erotti kapea salmi. Jätesäiliöt hieman haisivat nenäämme, kun apeana katselimme, että miksi Helsingillä on ulkoilusaari, jonne pääsee vain veneen omistajat! 

Siellä siintää Elisaari! Pääseekö sinne vai veneenomistajat?

Rannan tiedotteista kävi ilmi, että Elisaareen on muutaman kerran päivässä sen aukiollessa ilmainen yhteysalus. Muuna aikana sinne voi soutaa itse kaupungin soutuveneellä, joita on laiturissa käytettävissä. Minun teki hirveästi mieli Elisaareen, mutta jännitti, että kuinka pääsen veneeseen, kun polveni taipuvat 90-110 astetta. Niin vaan kikkailin Hra Kepposen avustamana itseni soutuveneeseen!

Soutumatka kuulemma meni kevyesti, vaikka soutaja tässä irvisteleekin

Tervetuloa Elisaareen, takana saaren kahvila jossa pientä syötävää, A-oikeudet ja jätskiä

Istuskelimme kahvilan terassilla auringossa, söimme jätskit ja kävelimme luontopolkua pitkin tammilehtoon. Saari on luonnonsuojelualuetta. Siellä laiduntaa tänä kesänä kyyttöjä. Hra Kepponen kävi pistäytymässä saarella sijaitsevassa kartanossakin. Saaressa on ilmeisesti vain yksi vuokramökki, telttapaikkoja, saunavuoroja, vessat, suihkut, laavu ja ulkokeittiötilat. Siellä voi siis nautiskella kesästä muutkin kuin veneilijät! Ehdottomasti minua kiinnostaisi joskus palata Elisaareen. 

Ajankohtaiset tiedot Elisaaresta ja sen palveluista löytyy Helsingin kaupungin nettisivuilta sekä Elisaari - Vierasvenesatama Kaikille. Elisaaren rannassa oli pari SUP-lautaa ja yksi inkkarikanootti, joita voinee vuokrata kahvilasta.

Kaunis tammilehto

Kartano

Oli ihana retki! Päivästä sukeutui suorastaan seikkailu. Harvoin sitä tulee kuljettua samana päivänä sekä lossilla että soutuveneellä! Tämä päivä lukeutuu kesän parhaisiin minullakin ja Hra Kepposen lomaohjelmassa tämä ylitti Edvinin pizzat :)

Retki Vierumäen kylpylään

Yritämme säännöllisesti sopia uimainnokkaan kaveriporukan kanssa jonkun uima-saunaretken. Tällä kertaa päädyimme retkeilemään ystäväni Sirpan kanssa kahdestaan. Viime perjantaina lopetin työt jo puolilta päivin saldovapaitten ansiosta ja suuntasimme Sirpan kanssa kohti Lahden pohjoispuolella sijaitsevaa Vierumäen kylpylää. Noin puolitoistavuotta sitten avattu kylpyläosasto oli miljoonasatsaus Vierumäellä ja meille molemmille uusi paikka.

Ensimmäinen pysähdyksemme oli Sirpan toiveesta Luhdan pääkonttorin outlet-myymälään ja kahvilaan. Minä en meinannut ensin suostua shoppailutaukoon lainkaan, mutta onneksi joustin. Kuten edellisessä postauksessa kerroin, löysin Luhdalta uuden kevättakin, paidan ja pyyhkeitä. Lounaskin oli maistuva.

Luhdan pääkonttorin yläkerroksen kahvila on avoinna kenelle vaan halukkaalle. Lounas oli perushyvä, salaattipöydälle isommat kehut. Vielä isommat kehut valoisuudelle ja eksoottisille moottoritienäkymille.

Luhdan kahvilan maisemia pääsee ihailemaan myös ulkoterassilta. Päivä oli niin kylmä, että ulkoterassi ei houkutellut.

Kahden tunnin lippu kylpylään maksoi 27€. Nokian Eden olisi maksanut samana ajankohtana 28€, Allas Seapool Helsingissä 24€, Vantaan Flamingon hinta olisi ollut 33€ sisältäen saunamaailman, vesipuiston ja K18 kylpyläalueen.

Vierumäen kylpylässä oli sinne saapuessamme varsin rauhallista ja sisäaltaassa oli vähäisesti väkeä. Vierailumme aikana väkimäärä alkoi kasvaa, mutta pysyi maltillisena. Vierailumme aikana pukuhuoneet, wc-tilat ja suihkutilat olivat ilahduttavan siistit.

Sisätiloissa on yksi iso monitoimiallas, jossa on erilaisia hierontasuihkuja ja pyöreä virtaus, lisäksi on porealtaita. Lapsia varten on kaksi vesiliukumäkeä. Tilaa uimiselle tai vesijuoksulle ei ole. Virtuaalivesijumppamahdollisuus on ja me hyödynsimme sen heti aluksi Sirpan kanssa. Allas on niin matala, että minun vesijumppaa se haittasi jonkin verran. Allasalueella parasta minusta oli tehokkaat hierontapisteet.

Kuvat lainattu Vierumäen kylpylä

Kävimme testaamassa tavallisen saunan, kivisaunan (seinissä kiveä) ja höyrysaunan. Höyrysauna oli aika höyrytön. Lisäksi oli vielä suolasauna, mutta sen portaat olivat niin jyrkät ja sauna täynnä, joten se jäi minulta väliin.

Kivisauna, kuva lainattu Vierumäen kylpylä

Ulkona on pienehkö ulkoallas, jossa mahtuu vähän uimaan. Ehdimme nauttimaan iltapäiväauringosta ulkoaltaassa. Ulkona on lisäksi kylmäallas. Toinen kylmä allas on sisätiloissa. Ulkotilojen paras juttu on iso savusauna.

Ulkotilat, siellä joku harppoo kohti savusaunaa

Savusaunassa oli ihanat löylyt. Noin muuten olin kyllä pettynyt sen suunnitteluun. Aivan uusi savusauna, jossa on toistettu kaikki 1800-luvun savusaunan huonot puolet ja lisätty vielä uudet mukaan.

Savusaunassa on erittäin huono valaistus. Etenkin, kun tulet ulkoa kirkkaasta auringonpaisteesta, ei silmät meinaa erottaa hämäryydessä mitään. Tämä on muuten yleinen piirre uusissakin savusaunoissa. Seuraavalle savusaunaretkelle yritän muistaa ottaa mukaan oman taskulampun.

Savusaunaan on perinteisesti ollut matala oviaukko. Vierumäellä oli varsin matala. Ulkopuolella on asianmukainen varoituskyltti. Saunasta poistuessani olin jo unohtanut matalan oviaukon sekä oli niin hämärää, etten nähnyt sitä ja niinpä ja kalautin otsani oven yläkarmiin kovaa. Vielä neljän vuorokauden jälkeen otsani on kipeä. Savusaunan puumateriaali on sellaista, että pitkän lämmityksen aikana se kuumenee huomattavasti. Meidän piti käydä hakemassa allastossumme jalkaan ja minulla oli vaikeuksia pitää kiinni kaiteesta. Jälleen mietin, että kuka näitä saunarakennuksia oikein suunnittelee?

Mutta löylyt olivat sopivat.

Savusauna ulkoapäin, kuva lainattu Vierumäen kylpylä

Mielestäni kylpylä toimii parhaiten aikuisille, jotka tulevat rentoutumaan. Kaksi vesiliukumäkeä viihdyttävät varmasti kouluikäisiä ja vähän nuorempiakin, mutta jos jonot kasvavat pitkiksi tai lapsi ei innostu niistä, allasalue tarjoaa aika vähäisesti muuta viihdykettä.

Retkemme oli onnistunut. Ensin hyvät ostokset, sitten vähän vesiliikuntaa ja lopuksi rentoilua. Valtava merkitys oli sillä, että kylpylässä ei ollut liikaa ihmisiä. Jos kiirehuippuna kaikki pukukopit myydään täyteen, kokemus kylpylästä voi olla aivan erilainen. Sirpan kanssa mielipiteemme olivat yhteneväiset: kiva, siisti ja uusi peruskylpylä siedettävän ajomatkan päässä Helsingistä. Saatamme mennä uudestaankin, vaikka paikka ei varsinaista vaikutusta tehnytkään.

Tahkovuori - kallis kylpylä ja edullisempi sauna

Meidän Tahkovuoren lomahuoneistossamme oli toki sauna, mutta minua himottaa päästä avantoon ja pidän todella paljon kylpylöistäkin. Niinpä koestimme Tahkolla sekä kylpylän että saunan avantomahdollisuudella.

Ensimmäiseksi ostin meille Tahkovuoren Löylykontista yksityisvuoron. Löylykontti myy saunavuorolle yksittäispaikkoja tai sitten voi ostaa koko vuoron. Vuorolle myydään 10 lippua. Sanoisin, että tunnelma voi olla silloin aika tiivis. Se toki riippuu siitä, kuinka innokkaita avantouimareita vuorolle sattuu. Minulle Löylykontti on tuttu Espoon Matinkylästä ja Helsingin Sörnäisistä. Sörnäisissä on yksi suihku per pukuhuone. Kun olen viimeksi käynyt Matinkylässä, se oli suihkuton. Jokaisessa vierailemassani Löylykontissa löylyt ovat olleet hyvät ja saunakerrasta on jäänyt hyvät muistot ja fiilis. Suosittelen Löylykonttia!

Hiihtolomaviikolla tunnin saunavuoro maksoi muistaakseni 29-49€ kellonajasta, ostoajasta ja päivästä riippuen. Ostamani vuoro oli 29€, joka oli minusta edullinen hinta. Meitä nyt oli toki vain kolme saunojaa. Tahkon Löylykontista on kivat näkymät järvelle, jonka jäällä oli hiihtäjiä ja takana näkyvät laskettelurinteet. Paikat olivat siistissä kunnossa ja portaat laiturille ja avantoon huolletut. 

Saunasta oli kivat näkymät

Minulla on nykyisin omatekoista avantouintiseuraa. Keskimmäinen käy mielellään kastautumassa. Ihan mahtavaa! Me kun ramppasimme avannossa, niin Hra Kepponen otti kastautumisen "rohkeushaasteena" ja kävi irvistellen kastautumassa. Kyseessä oli kuulemma ensimmäinen, viimeinen ja ainoa kerta. Hra Kepponen on perheemme vilukissa eikä mikään innokas uimari. Kesällä 2025 hän polski Jäämeressä ja nyt helmikuussa 2026 hän kastautui avannossa. Kyllä se vanhakin koira oppii uusia temppuja.

Perheen kastautumiskuvat. Meidän esikoisemme myös käy mielellään avannossa kastautumassa ja on käyttänyt mökillä jääsahaani avannon tekoon. Ollaanko me nyt sitten oikein avantoperhe?

Toinen kohteemme oli Metsäkylpylä Lähde. Se on rakennettu Tahkovuoren huipulle, ravintola ja hotelli Panoraman yhteyteen. Siellä on kolme saunaa, ulkona on lämmin allas ja kylmä allas, sisätiloissa on muutama lämmin allas. Vaikutteita kylpylään on haettu Japanista. Sanoisin, että ehkäpä kylpylässä oli tosiaan pientä japanilaisen onsen kylpylän tunnelmaa. Kahdesta saunasta on komeat maisemanäkymät. Metsäkylpylä Lähde on vain aikuisille. Kaikkien vieraiden pitää olla täyttänyt 18 vuotta.

Kahden tunnin lippu kylpylään maksoi 49€ per henki. Hintaan kuului pyyhe ja sandaalit. Pisteet siitä, että sandaaleita oli ihan joka koossa. 49€ kylpylälipusta on kova hinta, se on eniten toiseksi eniten, mitä olen tähän mennessä ikinä maksanut. Maksoin 50€ Haaparannan Cape East kylpylästä, jossa ei ole aikarajoitusta. Piti tsekata hinnat Sveitsissä vierailemaani Beatus-kylpylään ja sinne pääsisi tämän päivän hinnoilla 45€. Tokiossa kylpyläkäynti kustantaa 10-25€. Arctic Saunaan Jerisjärvellä Muoniossa maksaa nykyisin 40€ ja siellä on vain avanto. AI kertoo, että Suomen kalleimpia sisäänpääsyjä on ruuhka-aikana ovelta ostettu K18 span ja saunamaailman sisältävä lippu Flamingoon, sen hinta voi nousta jopa 52€. Flamingon liput netistä ostettuna ovat 22-44€. Toiseksi kalleimmaksi AI listaa Koli Relax Span 40€ lipullaan (37€ S-etukortilla). Eli Metsäkylpylä Lähde saattaa olla Suomen kallein pääsylippuja myyvä kylpylä.

Miltä näyttää Metsäkylpylässä? Vierailumme osui harmaaseen ajankohtaan päivässä, mikä näkyy kuvissa.

Etualla mukavan lämmin ja iso ulkoallas, vasemmalla allasta vastapäätä sisäaltaiden talo, kolme muuta rakennusta ovat saunoja. Joka paikkaan kuljetaan siis ulkokautta.

Lämpimän altaan vieressä on kylmä allas johon on erinomaiset portaat

 

Loungessa oli tarjolla hedelmiä, pähkinöitä ja vettä ja baarista voi ostaa juomia. Kun pojat olivat pieniä, niin ennen retkikohteeseen menoa piti käydä läpi, että voiko sieltä ostaa matkamuistoja tai karkkia. Nykyisin käydään läpi, että sponsoroiko vanhemmat olutta :D

Tässä kuvassa näkyy pienempi maisemasauna ulkopäin

Löylyt ja maisemat olivat erinomaiset

Sisäallashuoneessa rätisi ihanasti takkatuli ja maisemat olivat edellenkin kauniit

Tunnelma Metsäkyplylä Lähteessä oli rauhallinen. Asiakkaita ei ollut lähellekkään täyttä määrää ja saunassa olimme usein omalla porukalla tai sitten max kaksi muuta saunojaa. Isossa ulkoaltaassa oli usein pari muuta ihmisiä. Tilat ovat tyylikkäät ja ne pidetään siisteinä. Maisemat ovat kauniit. Tämä oli ensimmäinen kerta keskimmäiselle aikuisten kylpylässä ja hän tykkäsi kovasti. 

Jos vertaan vaikka Helsinkiin Löylyyn ja Allas Sea Pooliin, niin niiden iso miinus on ruuhkaisuus. Pukuhuoneen lattia lainehtii vettä ja suihkuun joutuu jonottamaan. Metsäkylpylässä oli niihin verrattuna ihana rauha sekä hiljaisuus. Toki Allas Sea Poolissa käy Metsäkylpylän hinnalla kahdesti.

Kovalla pääsymaksulla sai rauhalliset ja hienot puitteet rentoutumiseen. Se, että kannattaako maksaa, rippuu ihan lomabudjetista ja kiinnostuksen kohteista. Jos menemme uudestaan Tahkolle, niin Metsäkylpylään en ole kiinnostunut investoimaan enää uudestaan. Se on nyt nähty. Löylykontin varaisin ehdottomasti uudestaan.