27. joulukuuta 2024

Retki jouluiseen Talvipuutarhaan

Putosin joulun alla johonkin aikavääristymään, jossa mikään ei meinannut valmistua ajoissa ja blogikin jäi päivittämättä. Mutta nyt viimeinen #jouluövereihin liittyvä retki. Vaikka edellisessä postauksessa julistin #jouluövereitten voittajaksi Puotilan Taikatalven, on tämä retki henkilökohtaisesti tärkeämpi. 

Vaari sai tänä syksynä pienen sairauskohtauksen ja sen yhteydessä päivystyksessä lääkäri muutti vaarin lääkitystä huomattavasti. Siinä kävi sillä lailla erittäin ikävästi, että lääkitys oli aivan liian vahva ja vaari päätyi pyörätuoliin väsyneenä ja huonovointisena. Terveyskeskuksen omalääkäri on lääkitystä purkanut vähitellen ja vaarin kunto on noussut niin, että hän pystyy ainakin ajoittain liikkumaan rollaattorilla ja voimiakin riittää muuhunkin kuin lepäilyyn. Pääsimme vaarin retkeilemään. Keskimmäinen ja kuopus lähtivät mukaamme Talvipuutarhaan. 

Jippii! Vaarin kanssa retkeilemässä.

Talvipuutarha on paikka, josta pidän paljon ja se kuuluu vakioretkikohteisiimme. Parhaimmillaanhan se on joulun ja pääsiäisen aikaan, jolloin siellä on paljon tuoreita sesonkikukkia ja ihania koristeita. 





Talvipuutarhassa saa syödä omia eväitään. Kesäisin on ollut kahvilatoimintaa. Eväiden syöntiin on paljon pöytäryhmiä. En tiedä voiko Suomessa missään muualla kahvitella oikean palmun alla talvella kuin Talvipuutarhassa. Meillä on yleensä aina jotkut pienet eväät mukana.

Pöytäpaikka palmun alla

Tai pöytäpaikka appelsiinien alla

Keskimmäinen

Kuopus

Vaari ja minä




Mukavia vuoden viimeisiä päiviä!

21. joulukuuta 2024

Satumaisen upea Puotilan kartanon Taikatalvi

Vaikka #jouluövereistä raportointi onkin pahasti kesken, julistan niiden voittajan. Se on ehdottomasti Puotilan Taikatalvi! 


Kahtena syksynä Puotilan kartanolla on ollut Halloween-puisto. Sama yrittäjä päätti pistää vielä paremmaksi järjestämällä Taikatalven. Tuo huumaavan ihana puisto on auki pitkän kauden joulukuun alusta maaliskuun alkuun. Loppiaisena jouluteemaiset valot vaidetaan uusiin. Muu puisto pysyy ennallaan.

Puistossa ei ole yhtään himmailtu vaan tykitetty upeita valoelementtejä laajan alueen täydeltä. Se on ihanasti överi ja oikeasti suoraastaan taianomainen. En ole tälläistä ennen Suomessa nähnyt. Pienen mietinnän jälkeen joudun toteamaan, että en ole näin hienoa valopuistoa nähnyt missään muuallakaan.

Valopuistossa on puiset, hyvät kulut ja vierailuni aikana ne eivät olleet lainkaan liukkaat. Alueella voi siis liikkua lastenvaunujen kanssa tai rollaattorilla tai pyörätuolilla. 

Nyt muutama makupala lisää upeasta Puotilan Taikatalvesta

Tämä näkymä on niin kaunis. Nuo värikkäät lumpeet olivat ehkä suosikkini

Lisää lumpeita

Näitä ihania sieniä on kaikenmoisia



Pinkki on suosikkivärini :)

Jouluteeman, kukkien ja sienten lisäksi puistossa pääsee hetkeksi ihailemaan tropiikkia palmuineen, delfiineineen ja muine merenelävineen.

Mikä kimmeltävä meri

Delfiinit bongattu!


Ooh, mikä aarre!

Saisiko tällä arteella perheelle ruhtinaallisen joulubudjetin?

Sitten vielä takaisin jouluisiin tunnelmiin


Onko tämä pikajuna joulutunnelmaan?

Kyllähän tämän junan kyydissä alkaa jouluttamaan


Suosittelen!

Lisätietoa https://puotilantaikatalvi.fi/
Avoinna 2.3.2025 saakka, ma-su 15:00-21:30

Liput: arkisin 12€/hlö, viikonloppuisin 14€/hlö, perhelippu (1-2 aikuista, 1-3lasta) arkisin 34€, viikonloppuisin 36€. Lapsi alle 18v, alle 2v ilmaiseksi



16. joulukuuta 2024

Vaari muistelee - Joulun aikaan

Joulun aikaan 

Muistan varsin hyvin Joulun odotuksen ja joulun valmistelut. Äitini oli varsinainen kaikkeen varautunut työmyyrä ja erittäin hyvä delegoija. Työt alkoivat ainakin pari – kolme viikkoa ennen joulua. Talon joka nurkka nuohottiin tarkkaan ja kaikki oli kirkkaan puhdasta. Isä ja pojat joutuivat raatamaan ankarasti rautarouvan käskyjen mukaan. Olin kuitenkin huomaavina samaa innostusta meissä kuin äidilläkin, vaikka nurisimme muka turhasta rehkimisestä. Sitten siirryttiin ruokahuollon valmisteluun. Ensin alkoivat leipomishommat. Äiti muuttui leipuriksi ja kondiittorimestariksi. Ensin pieksettiin taikinoita serenakeksejä varten ja pikkuleipätaikinat valmistuivat. Minut nimitettiin halkovastaavaksi leivinuunia tuli lämmittää jatkuvasti ja sen vuoksi puulaatikko ei saanut olla tyhjänä. Kakut, maustekakut ja täytekakun pohjat valmistuivat tuota pikaa ja kääretortut pääsivät odottamaan jouluateriaa. 

Edith-mummo kertoi aikoinaan Joulun valmisteluista Kuhmoisissa. Kun heillä oli oljet levitelty tuvan lattialle ja ruuat oli valmisteltu, alettiin viettää hiljaista viikkoa odotellen Jeesuksen syntymäjuhlaa.   

Meidän jouluvalmistelut jatkuivat suorastaan hengästyttävina. Alettiin rosollin teko. Punajuuria, porkkanoita ja perunoita keitettiin kappakaupalla. Kun juurekset olivat jäähtyneet ne kuorittiin ja pilkottiin pieniksi kuutioiksi, sipulit leikattiin raakoina. Sillin perkaaminen ja silppuaminen kuului myös meidän hommiimme. Jossain välissä valmistauduttiin kuusivarkaisiin. No ei tarvinnut varastaa joulukuusta, kun paikallinen maajussi kytölän Samppa kaatoi muutaman kuusen ja varasi aina yhden latvan meillekin. Joulukinkku meni aatonaaton iltana uuniin ja sitä sitten vahdattiin koko yön. Muuten sivumennen sallikaa huomauttaa, että olen paistanut joulukinkun yli viisikymmentä kertaa ja hyvin, ei ole jäänyt kuin luut jäljelle. 

// Kepposkan huomautus Tänä vuonna joudun elämäni ensimmäistä kertaa paistamaan itse joulukinkkua. En uskalla antaa vaarin nostella painavaa kinkkua uuniin. Meitä kaikki jännittää, että tuleeko minun paistamasta kinkusta yhtä hyvää kuin vaarin kinkusta. Nuoriso on jo miettinyt, että pitäisikö meidän sittenkin mennä vaarille paistamaan kinkkua

Mummoni, eli vaarin äidin, järjestämistä jouluista muistan, että ateria aloitettiin lihaliemellä ja pastoijoilla, sitten oli kaloja ja valikoimaan kuului myös lipeä kala ja salaatteja, sitten tuli kinkku ja laatikot ja myös lihapullat. Jälkiruokapuolella oli luumukiisseliä ja kermavaahtoa, torttuja, pipareita ja tietenkin täytekakku. Oma joulupöytämme vaikuttaa aika vaatimattomalta tuohon verrattuna //

Jouluviikko on lapsille erittäin jännittävää aika. Oli kirjoitettu pitkiä listoja lahjatoivomuksia pukille ja yritetty pysyä kiltteinä, ainakin siltä varalta, että joku tontuista kyttäisi ikkunan takana. 

Pukin koputus tuo jännityksen ihan käsin kosketettavaksi malttamattomille odottajille.  


Pieni Kepposka suhtatuu epäilevästi joulupukkiin

Kuvassa vaari iältään hieman alle 40v

Välillä on ollut tonttukin mukana jakamassa lahjoja

Välillä olemme joutuneet laulamaa joulupukille, mummu oli hyvä laulamaan

Joulu ja sen valmistelu on hauskaa ja jännittävää aikaa. Olen kirjoittanut PUKILLE että pullo konjakkia olisi erittäin hyvä lahja ja tulisi tarpeeseen. Olen ollut erittäin kiltti ja niin pitäisi olla teidänkin !


Toivottaa Vaari


Kepposka lisää
#jouluöverit voivat hyvin, vaikka niistä raportointi laahaa jäljessä. Onnistuin saamaan niin pahan selkäjumin, että olen joutunut välttelemään tietokoneella sekä kännykällä olemista useamman vuorokauden. Pää kääntyy ja käsi toimii, joten alan kirjoittelemaan #jouluöverijuttuja 


9. joulukuuta 2024

Tuomaan markkinat jatkavat #jouluövereitä

Tapasimme Ilonan ja Sirpan kanssa Tuomaan markkinoilla Senaatintorilla viime viikon lauantaina jo päiväsaikaan. Pikkasen tihutti vettä, mutta ei sillä lailla fiilistä tappavasti onneksi. Treffiaikamme osoittautui varsin hyväksi. Valoisassa näki hyvin katsella myynnissä olevia tuotteita, vierailijoita joulutorilla oli mukavasti, mutta ei hurjaa tungosta. Saimme jopa pienellä jonotuksella istumapaikat glögin nautiskeluun. Istumapaikat olivat tosi söpöissä yhdestä seinältä avoimissa mökeissä. Penkeillä oli lämpimiä istuinalusia ja pöydällä oli iso kynttilälyhty, jonka sisällä oli kolme hyasinttia. Tuon lyhtyidean voisin kopioida kotiinkin. Kerrassaan viehättävää! 

Me jätimme tällä kertaa Tuomaan markkinoiden menestyksekkäät modernit joulupuurot maistamatta, koska olimme menossa syömään kierroksen jälkeen. Minä en ole vielä kertaakaan maistanut Tuomaan markkinoiden joulupuuroja, joita viime vuonna innokkaat jonottelivat jopa pari tuntiakin. Olen tässä miettinyt, että saisinkohan joku arkipäivä auton kohtuullisen matkan päähän Senaatintorista parkkiin ja kävisin syömässä puuron lounaaksi. 

Tässä 15s kuvakollaasi reelsinä torilta Instatililtäni:


Vielä lisäksi pari kuvaa


Sirpan kanssa ostimme Tertin kartanon savumuikkuja. Viime kesänä maistoin niitä Tertin kartanon buffet-pöydästä ja ne ovat todella herkullisia.

Joulutorin jälkeen menimme syömään Katajanokan puolella sijaitsevaan uuteen intialaiseen ravintolaan Swadiin. Swad sai Hesarin ravintola-arvostelussa hurjat kehut, joten odotuksemme oli korkealla. Ruoka oli hyvää, mutta mielestämme samantasoista kuin monessa muussakin hyväksi havaitussa intialaisessa tai nepalilaisessa ravintolassa. Ehkä tilasimme turhan varman päälle. Perusannokset olivat pari euroa kalliimmat kuin vakiopaikassani. Sizzling plates "pannuannokset" olivat jo 25€ luokkaa. Ensin katselimme, että aika pienen näköiset annokset, mutta emme meinanneet saada kaikkea syötyä. Pääruoka per syöjä oli siis onnistunut mitoitus.

Ylhäällä juustoa ja pinaattia, vasemalla kanaa kookoskastikkeetta ja oikealla lammasta

Ravintola Swadin mangolassit olivat niin herkulliset

Puss puss! Pukin kanssa toivettelemme ihanaa joulukuuta!

4. joulukuuta 2024

Anna's Joulumaa aloittaa #jouluöverit

Ne tulee taas. Kepposkodon jouluöverit. Jouluövereissä haetaan joulutunnelmaa toreilta ja turuilta. Koristellaan kotia reilummalla kädellä jouluun. Syödään joulun perinneherkkuja ja uusia makuja pitkin joulukuuta. Lisäksi katsellaan imeliä jouluelokuvia ja litkitään glögiä. Ja tietysti huudatetaan joulumusiikkia. Jouluövereita vietimme ensimmäisen kerran 2021. Jo on siis korkea aika ottaa toiveuusinta. 

#jouluöverit on aloitettu vierailulla Anna's Joulumaa myymälään ja joulupihaan Mäntsälässä jo ennen joulukuuta. Se on toistaiseksi suurin Suomessa näkemäni joulumyymälä. Pidin tuotevalikoimasta ja ennen kaikkea pidin tallissa majailevista erittäin isokokoisista aaseista. Ihanimmat tapaamani aasit <3 Minä harkitsin, että viitsinkö ajella Mäntsälään saakka ja kysyin Marjon matkassa-blogin Marjolta, että kannattaako mennä Mäntsälään saakka vai menisinkö vaan vaikka Stockkalle katselmaan joulukoristeita. Marjo oli oikeassa, kannatti ajaa Mäntsälään! 

Tapasimme Anna's Joulumaassa Hra Kepposen tädin, joka on myöskin meidän kuopuksemme kummitäti. Samalla joimme kuopuksen 16v synttärikahvit. Yhteinen retki oli kaiken puoli ihana.


Aasin katse on suorastaan sielukas


Ihanaa, kun aasi tykkäsi silittelystä


Kaverikuva

Tallissa oli myös lampaita ja yksi poni. Toinen poni oli ulkona ja lapsilla oli mahdollisuus ponikyytiin. Meidän kuopuksemme ei enää voi kunnolla edes istua ponin vetämiin rattaisiin, mutta saimme kuitenkin otettua ponikärrykuvan. Mitä jokainen teini haluaa itsestään - tietenkin ponikärrykuvan ;)


Olihan siellä havukranssein koristeltu traktorikin

Isossa myymälässä oli paljon erilaisia koristeita ja kivasta tyyleittäin ja väreittäin ryhmiteltynä. Alla muutama makupala.








Me teimme hieman ostoksiakin. Homma ei lähtenyt ihan lapasesta, vaikka hetken aikaa riski siihen oli iso. Ostimme muutamia uusia joulukuusen koristeita sekä pieniä tekohavuja, joita ajattelimme käyttää joulunajan kattauksissa. Anna's joulumaassa toimii myös kahvila ja siellä joimme synttärikahvit.

Täti ja kuopus




Meiltä suositukset Anna's Joulumaalle. Asiakkaita oli kivasti jo marraskuussa ja kun joulupukki alkaa vierailemaan, niin veikkaan, että paikalle saattaa muodostua tungosta. Pukki oli jättänyt komean rekensä paikan päälle. Siinä istumisen ja valokuvaamisen jätimme meitä nuoremmille lapsille.

Aukioloajat ja yhteystiedot täältä: Anna´s Joulumaa