Reykjavik

Vihoviimeinen? Islantipostaus eli aika tuhti kuvapläjäys ja sananen maan pääkaupungista Reykjavikista.

Ensimmäiseksi pitää aloittaa siitä, että Reykjavikin keskusta on varsin pieni. Suurin osa ravintoloista ja hotelleista on sijoittunut pääkadun lähettyville ja sen kadun harppoo nopeasti päästä päähän. Toisessa päässä on meri, satama ja upea moderni musiikkitalo Harpa ja toisessa päässä islantilaisten rakastama saaren korkein rakennus Hallkrimskirkja.

Pienuudestaan huolimatta Reykjavikin on paljon kivoja ravintoloita ja kahviloita. Moni myös kehui kaupungin vilkasta yöelämää, mutta se jäi todentamatta. Muutamassa tunnissa kolusimme keskustan lävitse, tosin museot jäivät tällä kertaa väliin.

Näkymä kirkon kellotapulista pääkadulle

Lisää kellotapulinäkymiä

Pääkadulla on kauppojen ja ravintoloiden lisäksi asuintaloja. Varmaan ainakin puolet pääkadun neliöistä on asuinkäytössä. Keskustan talot ovat muutaman kerroksen korkeita ja osa aika värikkäitäkin. Julkisivu näyttää puulta, mutta puuta ei maassa kasva eikä se kestä julkisivuissa, joten pinnoitteena on käytetty aaltopeltiä. Aika tyylikkään näköistä silti.

Pääkadun aaltopeltisiä julkisivuja

Pääkatu alkaa Hallkrimskirkjalta. Kirkko itse on varsin erikoisen näköinen. Torni on kuin sukkula. Itse en pidä kirkon muotokielestä. Kirkontornissa kannattaa pääsymaksusta huolimatta vierailla hurmaavien näkymien takia.

Kuva lainattu http://www.virtualtourist.com/travel/Europe/Iceland

Sataa taas

Toisessa päässä sijaitseva Harpa on kuin moderni taideteos. Se on sisältä päin yksi hienoimmista näkemistäni moderneista rakennuksista. Harpassa on väriä, leikitteleviä pintoja ja erilaisia struktuureja. Upea talo!

Merenpuolen lasiseinä 

Mieletön julkisivu

Julkisivun parina sisäpuolella on isoja lasilintuja. Ihan huikea installaatio! 

Harpassa kävimme katsomassa kuution sisään toteutetun Islanti-elokuvan. Harpan lisäksi vierailimme läheisessä Tulivuorikeskuksessa katselemassa kaksi tulivuoren purkauksista kuvattua elokuvaa ja ihmettelemässä erilaisia laavakiviä. Eyjafjallajökullin purkauskuvat olivat niin vaikuttavat, että päädyin valokuvaamaan valokuvat :)

Pääkadulla sijaitsevassa ravintolassa kävimme herkuttelemassa hummerimenulla. En ole ikinä saanut eteeni niin reilusti hummeria kuin Reykjavikissa.

Hummeria keitettynä ja kevyesti friteerattuna sekä kalaa ja risottoa

Satamassa söin ravintolassa lounaaksi fish & chipsin, joka oli aika tavanomainen. Kaukana tavanomaisesta oli ravintolan kalannahkasta tehdyt lamput.

Matkailumaana Islanti on hyvin toimiva ja helppo maa. Islannissa on turvallista, joka paikassa puhutaan englantia, palvelu on ystävällistä, ruoka on hyvää, maan kiertävä kehätie on erinomainen ja kaikkialla voi maksaa kortilla. Jopa maksullisen vessan portilla :) Koska lennot Islannista lähtevät hyvin aikaisin, meidänkin hotellissa aamupala alkoi 04:15. Enpä ole ikinä noin aikaiseen aamiaiseen törmännyt!

Lisäksi Islannissa on myynnissä hyvää kirjallisuutta :D

Omatoimiretki Islannissa

Näistä Islantijutuista ei meinaa tulla millään loppua :)

Yhden päivän vietimme autoillen luontokohteelta toiselle. Paikkojen katselu omaan tahtiin on mukavaa: voi pysähtyä ihmettelemään milloin mitäkin. Aamun ensimmäinen kohde oli Seljalandsfossin putoukset.

Seljalandsfoss on Eyjafjallajökullin tulivuoren, joka purkaantui 2010 aiheuttaen ilmatilan sulkemisen päiviksi, alareunassa. Matkalla näkyi musta alue, jota pitkin laava ja mutavesi olivat vyöryneet. Kestää kuulemma vuosisatoja ennenkuin sammal alkaa kasvaa mustan laavan päällä ja kentät ja vuoret viheriöimään.

Seljalandsfoss kaukaa

Harmillisesti pilvet peittivät lopun vuoristosta. Seljalandsfoss pilkistää.

Joku uhkarohkea kävelee ylhäällä putouksen vieressä

Säljälandsfossin vesiputouksen taakse pääsee kävelemään. Se oli mielenkiintoinen ja mieleenpainuva, joskin kostea kokemus.

Seljalandsfossilta jatkoimme matkaa seuraavalle vesiputoukselle. Matkalla ihailimme laavavuoria.

Lehmistä näkee, että minkäkokoisia järkäleitä on joskus tulivuoren purkauksen mukana tullut.

Mystisen näköinen laavavuori

Railo, jota pitkin on tullut laavaa

Seuraava vuorossa oli Skogafossin putoukset. Komea! Sitä jäimme Skogafossilla miettimään, että paljonkohan lampaita mahtaa pudota kallioilta alas. Vesiputouksen vieressä nimittäin oli lampaita syömässä. 

Seuraavaksi matka jatkoi kohti Dyrholaeun kallioita. Tässä vaiheessa vesisade mokoma alkoi kiihtyä. Matkalla kallioille bongasimme vielä lisää laavaa :)

Hih, ihan kuin jonkun elukan pää. Kelpaisi Gormit-saaresta :)

Oikealla oleva aukko on luolansuu

Dyrholaeun näkymät olivat komeat! Jyrkät pudotukset, mustaa laavahiekkaa ja outoja laavamuodostelmia.

Hurja pudotus

Omituinen laavamuodostelma

Joko olette hyytyneet näihin Islantipostauksiin? Vielä olisi kuvia Reykjavikista... Jos kiinnostaa, niin hihkaiskaa. Muuten taidan lopettaa Islantikuvatulvan tähän - ehkä ;)

Hetkessä: hemmottelua islantilaisittain

Sain kunnon muistutuksen, että flunssassa pitäisi oikeasti levätä ei matkustella maailmalla tai painaa töitä. Vuorokausi sitten olin varma, että tauti on kuolemaksi. Todella paha keuhkoputkentulehdus 38.5 asteen kuumeen kera, varmaksi ei lääkäri vielä pystynyt sulkemaan pois keuhkokuumeen mahdollisuutta sen verran outoa rapinaa kuului keuhkosta. Taitaa kuitenkin olla keuhkoputkentulehdus, koska antibiootti alkoi heti purra ja jään varmasti henkiin ;)
Muistakaa te muut, että flunssa vaatii lepoa!

Mutta sitten postauksen varsinaiseen aiheeseen. Islannin luotonähtävyyksien lisäksi matkaohjelmaamme kuului ehdottomasti hyvä ruoka ja kylpylät.

Ensimmäinen kylpyläkokemuksemme oli hotellimme kylpylä. Siellä oli sauna, höyrysauna, kuumavesiallas (41 astetta) ja "rentoiluallas" (yli 30 astetta). Rentoilualtaassa kelluttelimme yksi uimapötkylä niskan alla ja toinen nilkkojen alla. Taivaallinen lähes painottomuuden tunne.

Varsinainen kylpyläkohteemme oli Islannin tunnetuin kylpylä Blue Lagoon. Kävimme paikalla kahdesti. Ensin kävelemässä laavakentällä ja ihmettelemässä kylpylän ulkopuolisia altaita sekä syömässä Blue Lagoonin ravintolassa ja sitten toisella kertaa kävimme kylpemässä.

Ensin kuvia laavakentältä ja kylpylän ulkopuolelta

Laavakukkulan tasapainoilukuningatar

Huikean väristä vettä!

Laavakenttää

Ja sataa taas...

Blue Lagoonin vesi tulee geotermiseltä alueelta ja se sisältää paljon erilaisia mineraaleja. Vesi ei ole läpinäkyvää vaan sellaista vaalean ja sinisen sekoitusta näyttäen kauempaa hohtavan vaaleansiniseltä. Vesi muuten kelluttaa todella hyvin! Veden lämpötila altaassa vaihtelee suuresti. Osassa kohtaa on aivan liian kuumaa oleilla. Me löysimme altaan takanurkasta täydellisen tuulensuojaisan kohdan oleskeluun. Aika kelpo paikka kilistellä kuohuvalla (no ei me muovimukit tietenkään kilisseet). Allasalueella on laatikoita, joista voi kauhaista itselleen tarpeet mutanaamioon. Huippukokemus oli maksullinen levänaamio (algae mask). Sen jälkeen iho tuntui todella pehmeältä ja kimmoisalta.

Sitten kuvatykitykseen allasalueesta:

Upea oli myös Blue Lagoonin ravintola. Islannissa hinnat ovat helsinkiläisellä tasolla. Hyvissä ravintoloissa syöminen oli hiukan edullisempaa kuin Suomessa. Islannin ravintoloiden eduksi pitää ehdottomasti sanoa, että pääruuissa oli aina sitä pääraaka-ainetta kunnon annos. Blue Lagoonissa söimme päivän yllätysmenun, joka oli niin kaunis ja erinomainen. Valitettavasti jälkiruoka ei yltänyt muiden annosten tasolle.

Keittiön tervehdyksenä katkarapua 

Tästä alkaa vihreäteemainen yllätysmenu. Ensimmäisenä lohta, sipulia ja omenaa. Taivaallista!

Turskaa, hummeripiirakkaa ja fenkolia

Pääruokana lammasta, varmaankin ulkofilee. Elämäni paras ravintolalammas!

Pliisut kakkupalat, hyvä mokkajäätelö

Blue Lagoon hemmottelu jatkuu vielä kotonakin. Pakkohan se oli sitä erinomaista kasvonaamiota ostaa kotiinkin :)

Islanti - Golden Circle retki

Oikeastaan tämäkin postaus kuuluu Hetkessä-sarjaani. Reissu ystäväni kanssa oli tosiaankin vapauden huumaa, pientä seikkailua ja hemmottelua aikuiseen makuun. Just perfect!

Teimme matkajärjestelyjä lentoja ja hotellia lukuunottamatta aika viime tingassa. Vuokra-auton lisäksi päädyimme ostamaan yhden koko päivän valmisretken, jotta kuulisimme opastusta ja voisimme kysellä kaikki mieleentulleet kysymykset oppaalta. Valitsimme retkeksi Golden Circle kierroksen. Kierroksia järjestää monikin firma, minä valitsin tämän. Retki oli hyvä ja viimeistä paikkaa myöden myyty.

Retken ensimmäinen kohde oli geoterminen alue Hvítá-joen vieressä. Alueen vetonaula on Strokkur-geysiiri, joka purkautuu 5-10 minuutin välein ja vesi nousee noin 20 metrin korkeuteen. Strokkurin vieressä on kuumaa höyryä puskevia onkaloita, geysiiri joka on vaimennut kiehuvan veden altaaksi sekä erilaisia mineraalipitoisia kiehuvia lämpäreitä.

Strokkurin purkauksen sain Lumiallani videoitua ja se on edellisessä postauksessani. Katselimme useamman kerran geysiirin purkautumista, jotenkin kuviakin riittää :)

Geysiiriltä matka jatkui Gullfossin putouksille. Sadevaatteet päällä vierailimme Gullfossillakin, vettä tuli putouksista kevyen sateen verran. Upea paikka!

Geysiiri ja Gulfossin putokset olivat hyvin vaikuttavat ja kauniit paikat. Siltikin seuraava kohde oli jotain vielä ällistyttävämpää. Islanti sijaitsee Amerikan ja Euraasian mannerlaattojen saumakohdassa, ainoana paikkana jossa mannerlaatat etääntyvät toisistaan. Saumakohta paljastuu Thinvellirin kansallispuistossa. Retki vei katsomaa Amerikan mannerlaatan reunaa. Uskomaton näky! Vettä valitettavasti tuli taivaalta varsin reippaasti, mutta eihän tätä voinut missata. Kauniilla säällä näkymät ovat kuulemma henkeä salpaavan kauniit.

Kuvissa näkyvä kiviseinämä on siis Amerikan mannerlaatta.

Mannerlaatat erkanevat toisistaan noin 2cm vuodessa. Väliin jäävä alue täyttyy laavalla. Ylhäältä voi nähdä Euraasian laatan reunan, joka on noin 8km päässä. Väliin jäävää aluetta islantilaiset kutsuvat nimellä no man's land. Kaunis alue järvineen ja jokineen. Se on pidetty patikointialue, johon mennessä pitää rekisteröityä ja saada viimeisimmät kulkuohjeet. Aluetta halkoo monet rotkot ja kanjonit, jotka vaihtavat paikkaan maankuoren aktiiviisuuden mukaan. 

Puistolla on keskeinen osa Islannin historiassa. Siellä on perustettu parlamentti ja sinne ovat kansalaiset aikoinaan kokoontuneet.

Pieniä railoja näkyvissä, isot ovat miehen ellei jopa auton mentäviä

Mikä olisi ollutkaan parempi päätös märälle retkipäivälle kuin vierailu hotellin mineraalivesikylpylässä. Ah, ihanuutta! Päivä vei mehut niin, että yöelämän sijasta olimme väsyineinä hotellihuoneessamme klo 21:05 :)