30. heinäkuuta 2014

Suomenlinna -parasta kesästadia!

Juuri ennen lomani päättymistä vietimme ystäväni perheen kanssa päivän Suomenlinnassa. Olimme heidän kanssaan siellä viime kesänäkin, jolloin oli todella lämmin päivä. Silloin mietimme, että eipä voi sää enää tulla lämpimämmäksi Suokissa. Mikä virhe arvio. Ystävän auton mittari oli näyttänyt jo +29.

Jo lauttamatka Suomenlinnaan on lapsille elämys. Mahduimme hyvin HSLn lautalle ja pääsimme istumaan yläkannelle nauttimaan maisemista.



Perillä lähdimme kävelemään kohti Kustaanmiekkaa. Yleensä matka on sujunut pojilta juosten, nyt helle veroitti voimia heiltäkin. Toki matkalla leikittiin hippaa ja piilosta ja tutkittiin linnoituksen käytäviä. Linnanmuurien käytävissä olikin ihanan viileää. Matkalla täytyi pysähtyä varjoon jäähdyttelemään, juomaan ja syömään pienet eväät. Ennen Kustaanmiekka piti vielä viilentyä jätskikiskalla :)

Tämän kahvilan nähdessäni halusin ehdottomasti kahvilanpitäjäksi :)

Hei taas hobittimajat

Niin kaunista! Valitettavasti elämme irvistysposeerauskautta.


Kuopus ja tykki

Menimme lounastamaan ravintola Walhallan pizzaravintolaan. Viimeksi kun kävin siellä pizzat olivat mielestäni oikein mainioita, tämän kertaisen perusteella joudun toteamaan, että täysin tusinatavaraa ja kinkku on sellaista, mitä en itse ikinä käyttäisi. Lapset nirsoilivat, koska pizzan tomaattikastikeessa oli hiukan potkua aikuiseen makuun ja samaa kastiketta oli myös lasten pizzoissa. Itse ravintolatila on tunnelmallinen, mutta varsin lämmin hellepäivänä.


Mahat täynnä pizzaa kiertelimme vielä Kustaanmiekalla. Siellä käy aina raikas merituuli. Ihan mieletön yhdistelmä oli sen kanssa pensaikoista ja ruohikoista puskeva helteinen ilma. 

Matkamme jatkui Suomenlinnan uimarannalle. Merivesi oli niin lämmintä, että poikia ei meinannut saada millään pois rannalta. Eipä ollut mihinkään kiirekään ja lautalle matkaansa jatkaneet ystävät viestittelivät, että klo 16 lautta oli varsinainen ruuhkahuipentuma ja he olivat joutuneet odottamaan seuraavaa. Onneksi löysimme miehen kanssa ihanat uimavahtipaikat varjosta :)

Suomenlinnan uimaranta

Eläinrakas esikoisemme ihastui rannalla pyörivään sorsaperheeseen. Sorsat eivät ihmisiä kaihtaneet vaan antoivat tulla melkein kosketusetäisyydelle ja pulikoivat tyytyväisinä uimareiden keskellä.

Sorsaäiti ja sen neljä poikasta, joista yksi on vähän isompi ja siivetön

Tankkasimme kotimatkaa varten vielä jäätelöt. Laiskuus iski ja valitsimme paluumatkalle JT Linen lautan. Aika hiljaista sakkia oli meidän pojat lauttamatkalla, kotimatkasta puhumattakaan. Olimme kaikkiaan 9 tuntia reissussa. Olipa upea retkipäivä! Suosittelen lapsiperheille Suomenlinnaa. Se on kaunis, jännittävä ja seikkailullinen kohde. Omilla eväillä toteutettuna ainoa kulu on HSLn lippu.

Suomenlinna on vaan niin komea paikka! 

Ihania maisemia lautalta kuvattuna 

Venelijöitä oli paljon liikkeellä

Vastaan tuli Viking Gabriella 

Gabriella menossa kohti Kustaanmiekan kapeinta kohtaa

29. heinäkuuta 2014

Onko tässä blogissa enää juttuja lastenvaatteista?

Lastenvaaterintamalla ei nykyisin juuri ole kirjoitettavaa. Ensinnäkin koululaiset tarvitsevat selvästi vähemmän vaatetta kuin päiväkoti-ikäiset. Sisävaatteet pysyvät puhtaina pidempään eikä samalle päivälle tarvitse varata varavaatteita tai varavaatteiden varavaatteita. Koululaiset valitsevat itse vaatteensa ja vaikka meillä vielä suositaankin väriä paidoissa, ovat vaatteet silti aika neutraaleja - etten sanoisi, että jopa tylsiä. Esikoiselle mahtuu osa viime lukuvuoden romppeista, joten kaikkea ei tarvitse nykyisin uusia joka vuodenajalle. Itseänikään ei jaksa enää samalla tavalla lastenvaatteet innostaa kuin takavuosina. Kuopukselle periytyy kahdelta pojalta, joten hänellekään ei ole syytä juuri vaatteita ostella.

Syksyn tarvelistalla on:
-jokaiselle muutamat notkeat farkut (puuttuu)
-esikoiselle ja keskimmäiselle ulkotakit ja -housut (hankittu)
-esikoiselle ja keskimmäiselle kengät (puuttuu)
-esikoiselle ja keskimmäiselle parit trikoopaidat (osittain hankittu)

Keskimmäiselle löysin aivan ihanan takin Reimalta.
Eihän se tietenkään miellyttänyt ekaluokkalaista. Tarjosin paria muutakin värikkäämpää vaihtoehtoa -turhaan. Ekaluokkalaisen makuun oli yhdistelmä harmaa-tummansininen. Tylsä takki, sanon minä. Ainoana plussana on se, että melkein mikä tahansa pipo käy yhteen tuon takin kanssa :) Näitä ja muita takkeja on vielä ainakin Reiman omassa webbikaupassa -40% alessa, vaikka etusivu täyttyykin toppavaatekuvista.
Esikoiselle hankin jo yli vuosi sitten alesta Reimatecin takin. Sen piti tulla käyttöön jo viime syksynä, mutta vanha takki mahtuikin vielä hyvin. Toivottavasti jemmatakki olisi vielä sopiva.

Jemmatakkin on siis tuo raidallinen ja reilusti ISOMPANA
Kaikki tuotekuvat Reimalta.

Ulkohousuiksi kaikille pojille tulee vanhasta varastosta Stadiumin kevyitä, vuorettomia ulkohousuja. Nämä ovat koulussa näppärät vetäistä välitunnille sisähousujen päälle.
Kuva Stadiumilta
Paitapuoli ratkesi puoleksi Riemulin alesta.

Keskimmäiselle, kuva Riemuli

Esikoiselle, kuva Riemuli

Farkkujen haeskelu esikoiselle on yleensä tuskaisin shoppausosa. Keskimmäisen kanssa käydään kokeilemassa sopiva koko näistä H&M rennoista farkuista, joiden hinta 7,99 ei päätä huimaa.

Kuva H&M

Esikoiselle ostin viime syksynä mm. nämä Lindexiltä. Varmaan haen uudet kokoa isompana. Ja miksei myös tuollaiset keskimäisellekin. Hinta taisi olla kukkaroystävällinen 15€

Kuva Lindex

Po.Pin resorifarkut ovat olleet esikoisen suosikit. Poika on vaan pahasti kokojen välissä tällä hetkellä. Hintaa 35€

Kuva Po.P

Koulurepun hankkiminen ei säväyttänyt esikoista lainkaan, ajattelin että minun puolestani menköön vanhalla repulla siihen saakka, kunnes se hajoaa. Ekaluokkalainen sentään on kiinnostunut elämänsä ensimmäisestä koulurepusta :)

28. heinäkuuta 2014

Maukasta kesäkurpitsasta

Kesäloman jälkeisen elämän agendalla on jälleen kasvisten runsas lisääminen ruokavalioon. Takaisin ruotuun ja puoli kiloa kasviksia päivässä! Täytyy tunnustaa, että en ole mikään hirvittävä kasvisfani. En voi kehua syöväni mielelläni parsakaalia tai edes tomaattia. Salaattia syön mielelläni, mutta kyllästyn siihenkin nopeasti. Siksi etsin ja kehittelen reseptejä, joissa on runsaasti kasviksia proteiinin ohella.

Kesäkurpitsaa käytämme paljon. Sen syöminen grillattuina tikkuina alkaa parin vuoden urakoinnin jälkeen tympimään. Työpaikkaruokalassa olen silloin tällöin maistellut täytettyjä kesäkurpitsoja ja ihmetellyt, että miksi ne ovat kovia ja aivan mauttomia. Samalla olen miettinyt, että siinä on ruoka, josta voisi saada oikeasti hyvää. Kehittelin meidän makuumme sopivan version. Olennainen ero lukaisemiini resepteihin on siinä, että en käytä kaikkea kesäkurpitsan sisusta vaan enemmän jauhelihaa. Eikä mitään riisiä täytteeseen! Ja todella reilusti mausteita. Eikä kannata muutenkaan laittaa mitään kovin vetistä täytettä kuten tomaattia tai edes koskenlaskijaa.

Uunipellillinen valmiita kesäkurpitsoja

Kesäkurpitsat hra ja rva Kepposen makuun:
400g naudan jauhelihaa
sipulia
oranssi paprika (oranssi koska tykkään siitä eniten)
valkosipulia oman maun mukaan
mustapippuria ja erittäin reilusti chilijauhetta sekä suolaa/soijaa
päälle juustoraastetta (Emmental)

Täytteestä riittää noin 3 kesäkurpitsaan, eli 12 veneeseen. Meillä veneitä menee salaatin kanssa 3 kpl per aikuinen.

Steps 1-4:

1.
Koverra kesäkurpitsoista veneet. Reunoja saa jäädä reilun sentin verran. Säästä osa sisuksesta ja kuutio se pieneksi. Kuten itse sanoin, en käytä koko sisusta vaan noin puolet siitä. Meillä loppuja ei tarvitse nakata biojätteeseen, vaan kilpikonnat saavat herkutella :)

2.
Paista jauheliha, sipuli, valkosipuli, kuutioitu paprika ja osa kuutioidusta kesäkurpitsan sisuksesta. Mausta reilusti suolalla tai soijalla, pippurilla, ketsupilla ja erittäin reilulla määrällä chilijauhetta. Mausteet jotenkin katoavat kesäkurpitsaan, joten maustaminen kannattaa tehdä reilulla kädellä. Lapsille voi erottaa osan täytteestä ja käyttää siihen maltillisemmin mausteita. Lisää paistettuun seokseen loput kuutioidusta kesäkurpitsan sisuksesta.

Valmis täyte. Itse laitan osa kesäkurpitsan sisuksesta raakana, jotta se ei menisi liian muhjuksi

3.
Laita koverretut kesäkurpitsat ilman täytettä uuniin n. 10 minuutiksi 225 asteeseen. 

4.
Täytä kesäkurpitsat ja lisää päälle juustoraastetta. Paista vielä uunissa, 225 asteessa noin 15-20min.

Täytettä saa olla reilusti. Mieluummin vähemmän veneitä ja reilusti täytettä. 

Juustoraastetta vielä päälle ja uuniin

Helppoa, aika terveellistä (riippunee lähinnä juuston määrästä ja jauhelihan rasvaprosentista) eikä edes hirvittävän kallista.

Maistuu hiukan siltä kuin söisi meksikolaista pizzaa :)

Aikaisemmat kasvispitoiset reseptit:

26. heinäkuuta 2014

Hetkessä: Porvoo

Kirveleväksi pettymykseksemme R. Nordströmin putiikista ei saanutkaan hermomyrkkyjä, niinpä palasimme perinteisempien ja helpommin hankittavien myrkkyjen pariin. Menimme terassille Porvooseen :)


Saamatta jäänyt botox menetti merkityksensä heti, kun eteen tuli kannullinen sangriaa, ympärillä hehkui vanha suloinen Porvoo ja seurana AnnaHaltiakummiLeonida ja Mirka ;) 

Jo pikkutyttönä ihastuin vanhaan Porvooseen, punaisena hehkuviin makasiineihin, pastellivärisiin taloihin, mukulakivikatuihin ja jyhkeään kirkkoon. Yhä edelleen Porvoo hurmaa!










Kiertelimme Porvoon suloisia kauppoja. Innoistuin ostamaan itselleni rannekorun ja korvikset. Söimme ihanan lounaan ja myöhemmin vielä kakkukahvitkin.




Upea retki! Kauneutta, iloa, polttava aurinko, pulppuavaa puhetta ja hyvää ruokaa. Ilta jatkui vielä Mirkalla pikkutunneille saakka.

Hetkessä-arkisto:
Lossilla ja Nordströmille menossa
Cafe Regatta

Haltiakummin Hetkessä-jutut:
Kesäretkellä omilla nurkilla

24. heinäkuuta 2014

Hetkessä: Kahvia ja Kauneudenhoitoa

Paperiaskartelun ja bloggauksen merkeissä olen tutustunut Annaan, Haltiakummiin, Leonidaan ja Mirkaan. Tapasimme viime lauantaina. Askartelun sijasta ohjelmana oli kesäretki ja sen päälle illanviettoa Mirkalla. Osa askarteli Mirkalla ja osa keskittyi olennaiseen eli kuohuviiniin ;)

Retkemme alkoi torikahveilla. Paikaksi valikoitui Pellingin kesätori ja se vieressä oleva Benita's cafe. Reitti Pellinkiin oli hiukan erikoisempi, koska siihen sisältyy lossimatka. Täytyy tunnustaa, että kyseessä oli elämäni ensimmäinen lossimatka. Saariston rengasreitti on ollut useamman vuoden haaveenani. Nyt on harjoiteltu sitä varten 277m lossireissulla :D

Emme olleet aivan yksin menossa Pellinkiin kauniina kesäaamuna. Lossille oli ihan kunnon jono, joka onneksi liikkui nopeasti. Torillakin kävi kuhina ja Benitan terassi oli täynnä.

Kuva lainattu Annan uudesta blogista

Annan ottama kuva minusta. Minähän olen ihan kalkkilaivan kapteeni, joten päivetys on huomionarvoinen seikka :)

Moni oli tullut kesätorille veneellä

Lapsille on leikkipaikka ja uimaranta

Torilla oli myymässä muutama ammattikalastaja. Kalan lisäksi myynnissä oli kasviksia, leipää, metrilakua ja käsitöitä.


Kuva lainattu Annan uudesta blogista. Mahtavia nuo kalapannunaluset!

Kuhinaa Benitan terassilla ja sen edessä

Benita's cafessa alkoholipuolen jono oli huomattavasti kahvilapuolen jonoa pidempi, mistä johtuen osa meistä vetäisi hätäisen johtopäätöksen, että torireissu toimii alibina kevyille aamupäivä hiprakoille. Mene ja tiedä :)

Todellinen määränpäämme oli tietenkin Rolf Nordströmin porvoolainen sivutoimipiste.


Hetkessä-arkisto:
Cafe Regatta

Haltiakummin Hetkessä-jutut:
Kesäretkellä omilla nurkilla

23. heinäkuuta 2014

Kesäpuuhia eli telttaa, rantaa ja huumoria

Ensimmäistä kertaa tänä kesänä ehdimme lähirannalle uimaan. Kyllä on merivesikin lämmintä! Kesken uinnin rannanomistajat lapsineen saapuivat paikalle. Heitä ei tuntunut häiritsevän se, että rannalla oli muutamia kymmeniä auringonpalvojia.

Omistajat saapuvat

Omistajia häiritsi se, että muutama auringonpalvoja oli erehtynyt levittämään alustansa omistajien kulmaan. Siinä oli selvästi omistajille varatut neliöt. Aika tehokkaasti omistajat häätivät tunkeilijat kauemmaksi samoin kuin liian innokkaat kuvaajat.

Valokuvaaminen kielletty! Häivy paparazzi!

Rannan vakikävijärouvat tiesivät kertoa, että omistajien kulmauksessa voi oleskella, jos on eväsleipiä mukana ja on valmis niitä jakamaan omistajaperheen kanssa.

***
Naapureilla on teltta pihalla, mikä sai aikaan meillä todella korkean telttakuumeen. Tylsä äiti ei haluaisi yhtään lisää säilytettävää rojua ja on sitä mieltä, että kesäbudjetti poikien hankintoihin on tasan 0€. Sitten selvisi, että halvat teltat ovat nykyisin niin halpoja, että koululaiset pystyvät ostamaan niitä taskurahoillaan. 

Niinpä pihallamme on Keppos-Campign.


Molemmat teltat ovat Jyskistä. Ei noilla varmaan sateessa telttailla, mutta kotipiha käyttöön sopivat hyvin, etenkin hinnaltaan. Sininen 3-hengen teltta maksoi 23€.

Ensimmäinen telttayö on jo takana. Kuopus-raukka heräsi keskellä yötä, kuten hänellä joskus on tapana, ja huusi täysillä hysteerisesti. Huuto kuului sisälle saakka. Kävin hakemassa pojan sisälle. Hämmennykseni oli aikamoinen, kun tajusin, että sekä esikoinen että keskimmäinen nukkuivat läpi huudon. Ulkona todellakin nukuttaa paremmin :)

***
Katselin kuopuksen kanssa valokuvia, joita otin ystävieni kanssa Fiskarsista. Normisetin lisäksi otimme myös muutamat typerät poseeraukset irvistyksineen. Kuopuksen mielestä irvistelykuvat olivat erityisen hauskoja. Hänellä oli myös näkemystä huumorini parantamiseen.

Kuopus: "Äiti, nuo irvistelykuvat ovat hauskoja, mutta haluatko kuulla, mikä olisi vielä hauskempaa?"
Minä: No mikä?
Kuopus: "Laskekaa housut alas ja pyllistäkää. Äiti, kaikkein hauskinta on paljas pylly!" 

Jotenkin minusta tuntuu, että minut on tuomittu olemaan vähemmän hauska...